Suomalaisena eläkeläisenä Espanjassa

Eläkkeensaaja, joka on unionin kansalainen, voi mennä mihin tahansa jäsenvaltioon esittämällä voimassa olevan henkilöllisyystodistuksen tai passin ja asua siellä kolme kuukautta ilman muodollisuuksia.

Eläkkeensaajalla, joka on tehnyt jossakin Euroopan unionin jäsenvaltiossa palkkatyötä tai toiminut itsenäisenä ammatinharjoittajana, on oikeus asua missä tahansa toisessa jäsenvaltiossa sillä edellytyksellä, että hän saa työkyvyttömyys- tai varhaiseläkettä, vanhuusetuuksia taikka työtapaturman tai ammattitaudin johdosta maksettavaa eläkettä riittävästi, ettei hän tai hänen perheenjäsenensä joudu turvautumaan vastaanottavan jäsenvaltion sosiaalitukeen oleskelunsa aikana, ja sillä edellytyksellä, että eläkkeensaajalla ja hänen perheenjäsenillään on sairausvakuutus, joka kattaa kaikki riskit vastaanottavassa jäsenvaltiossa.

Varoja pidetään riittävinä, jos ne ylittävät vastaanottavan jäsenvaltion omille kansalaisille annettavan sosiaalituen tulo- ja varallisuusrajan. Ellei tätä perustetta voida soveltaa, tulot ja varat katsotaan riittäviksi, jos ne ylittävät vastaanottavan maan vähimmäiseläkkeen määrän.

Oleskeluluvan antamista varten jäsenvaltio voi pyytää esittämään voimassa olevan henkilötodistuksen tai passin ja osoittamaan, että oleskelun ehdot täyttyvät. Oleskeluluvan voimassaoloaika voidaan rajoittaa viiteen vuoteen, ja se voidaan uusia. Tarvittaessa vastaanottava jäsenvaltio voi kuitenkin edellyttää luvan uusimista kahden ensimmäisen oleskeluvuoden jälkeen.

Oleskelulupa on myönnettävä ja uusittava maksutta tai sellaisesta summasta, joka ei ylitä maan kansalaisille myönnettävistä henkilötodistuksista perittäviä maksuja.

Oleskeluoikeus säilyy niin kauan kuin edellä esitetyt ehdot täyttyvät. Tilapäisistä vaikeuksista johtuva sosiaalitukeen turvautuminen ei kuitenkaan voi johtaa automaattiseen karkotukseen vastaanottavasta jäsenvaltiosta.

Eläkkeensaajalla on oikeus yhdenvertaiseen kohteluun jäsenvaltion kansalaisten kanssa perustamissopimuksen soveltamisalalla, mikäli edellä mainitut ehdot täyttyvät ja EY:n perustamissopimuksen erityisiä määräyksiä ja johdetun oikeuden erityissäännöksiä noudatetaan.

Eläkkeensaajan perheenjäsenten oikeudet

Perheenjäsenet, joilla ei ole minkään jäsenvaltion kansalaisuutta, voivat tulla jäsenvaltioon esittämällä voimassa olevan passin. Heiltä voidaan vaatia viisumia, joka myönnetään ilmaiseksi.

Oleskeluoikeus myönnetään myös eläkkeensaajan puolisolle ja lapsille, puolison huollettaville lapsille sekä eläkkeensaajan ja hänen puolisonsa huollettaville sukulaisille suoraan ylenevässä polvessa, kansallisuudesta riippumatta.

Oleskeluluvan tai vastaavan asiakirjan antamista varten vastaanottava jäsenvaltio voi pyytää luvan hakijaa esittämään voimassa olevan henkilötodistuksen tai passin ja osoittamaan, että oleskelun ehdot täyttyvät. Jos eläkkeensaajan perheenjäsen ei ole minkään jäsenvaltion kansalainen, hänelle myönnetään oleskelulupa, joka on voimassa yhtä kauan kuin eläkkeensaajan lupa.

Eläkkeensaajan puoliso ja huollettavat lapset, joilla on oleskelulupa, voivat tehdä vastaanottavassa jäsenvaltiossa palkkatyötä tai toimia itsenäisinä ammatinharjoittajina, vaikka he eivät olisikaan minkään jäsenvaltion kansalaisia.

Sovellettava yhteisön lainsäädäntö

Neuvoston direktiivi 90/365/ETY, annettu 28. kesäkuuta 1990, ammattitoimintansa lopettaneiden työntekijöiden ja itsenäisten ammatinharjoittajien oleskeluoikeudesta (EYVL L 180, 13.7.1990)