Espanja.org Elämyksiä espanjasta
- Tämä aihe sisältää 39 vastaukset, 17 ääntä, ja päivitettiin viimeksi 11 vuotta, 7 kuukautta sitten
toimesta.
- Artikkelit
VETOOMUS 14.3.2012
Aurinkorannikon Suomalaisen
koulun vanhempainyhdistys/pniVetoomus työrauhan saamiseksi Aurinkorannikon Suomalaiseen kouluun
Me Aurinkorannikon Suomalaisen koulun vanhempainyhdistyksen hallituksen jäsenet sekä koulun ystävät olemme huolestuneina seuranneet Aurinkorannikon Suomalaisen koulun homevaurioista alkanutta keskustelua ja sen saamia negatiivisia sävyjä. Homeongelmat ja siitä lumivyörymäisesti lähtenyt valitusten sarja ovat työllistäneet koulun henkilökuntaa koko tämän kouluvuoden alun ajan. Se kuormittaa myös koulun opettajia kuin siellä opiskelevia lapsiammekin.
Kannatamme avointa ja rakentavaa keskustelua koulun homeongelmien korjaamiseksi tehtävistä toimenpiteistä. Kaikki korjaukset, mitkä ovat tehtävissä, ovat tehtävä, jotta lapsillamme on turvallinen ja terveellinen kouluympäristö. Kannatamme niin ikään avointa ja säännöllistä viestintää vanhemmille turhien spekulaatioiden poiskitkemiseksi.
Yhä huolestuneimpina olemme kuitenkin seuranneet sivupoluille lähtenyttä keskustelua niin sosiaalisessa kuin painetussa mediassa. Tämä usein valitettavan negatiivinen, yksittäisiin henkilöihin osoittava ja spekuloiva keskustelun taso huolestuttavat meitä niin vanhempina kuin koulun tulevaisuudesta huolehtivina aikuisina.
Me vanhemmat toivomme nyt työrauhaa koulun oppilaille sekä opettajille. Lapsemme saavat koulussa erittäin korkeatasoista ja tunnustettua opetusta ja sen turvaamiseksi on meidän vanhempien tehtävä kaikkemme. Aiheettomat ja kaikkia huolestuttavat huhupuheet koulun lakkauttamisesta eivät tue tätä asiaa. Vetoamme nyt kaikkiin niin koululaisten vanhempiin kuin koulun ystäviin yhteen hiileen puhaltamiseksi koulun opetuksen turvaamiseksi. Koulun rooli on ehdottoman tärkeä koko alueen suomalaisyhteisölle. Ei pilata yhteistä hyvää asiaa riitelemällä ja levittämällä turhia huhupuheita.
Näin haluamme myös ilmaista voimakkaan tukemme koulun opettajille, jotta he jaksavat luoda oppimisen iloa lapsiimme sekä oppilaille, että heidän innostuksensa oppia säilyy tässä vaikeassa tilanteessa.
Fuengirolassa 14.3.2012
Aurinkorannikon Suomalaisen koulun vanhempainyhdistys
Kaikkien kannalta avoimuus varmaankin puhdistaa ilmaa. Kun koulu pläjäyttää tilinpäätökset kaikkien nähtäville, niin varmaan sen jälkeen keskustelu loppuu.
Em. kannanotossa ilmaistiin teksti vanhempain vetoomuksena. En tiedä, ketä on koulun tai kannatusyhdistyksen hallituksessa, mutta jossain paikallisen lehden jutussa esiintynyt mies oli kuitenkin sen ikäinen, että tuskin omia lapsia koulussa on.
Avoimuus siis palkitsee ja kannattaa kumpaakin osapuolta. Kun koulu on avoin niin vastustajiltakin katkeaa siivet.
Asia ei pitäisi olla vaikea. Jos valitusten takana on oikeasti aihetta, niin silloin koulun on otettava lusikka kauniiseen käteen eikä valittaa jonkun tahon aiheettomista valituksista.Monet hyvät asiat osataan pilata.
Kyllä mä ymmärrän oppilaiden ja opettajien koulurauhan tarpeen, ja sellainen pitääkin olla. Mutta eikös näissä taloussotkujutuissa ole kyse hallinnosta ja johdosta, eikä opettajista ja oppilaista?
Voin sanoa että oman muksun varausmaksu jäi maksamatta, kun en saanut tarpeeksi vakuuttavaa tietoa mihinkään suuntaan asioista.
Olemme pahoillamme Aurinkorannikon suomalaisen koulun viime aikoina saamasta negatiivisesta julkisuudesta. Toivomme, että ongelmat saadaan pikaisesti ratkaistua kaikkien tahojen kesken rakentavassa yhteistyössä!
Kansallinen pyrkimyksemme on suomalaisen tietotaidon ja pedagogisten ratkaisujen levittäminen ulkomaille. Tällä toiminnalla edistämme myönteistä Suomi-kuvaa, suomalaista kansantaloutta, ulkosuomalaisten – etenkin lasten ja nuorten – etuja, sekä tarjoamme vaihtoehtoja suuriin kansainvälisiin koulutuksen haasteisiin.
Kansainvälisissä vertailuissa yhdeksi suomalaisen koulujärjestelmän vahvimmista puolista nostetaan usein kodin, koulun ja yhteiskunnan sujuva yhteistyö. Toivottavasti suomalaiseen koulutukseen ulkomailla liittyvää keskustelua käytäisiin jatkossa tämänkaltaisessa rakentavassa ja yhteistyöhön kannustavassa hengessä aiheuttamatta hallaa yhteisille kansallisille pyrkimyksillemme.
Elinikäistä oppimista ja oppimisen iloa kaikille toivottaen,
Suomalaista koulutusosaamista Espanjassa edistävän
AEEB -yhdistyksen puheenjohtaja Tiina Mäkelä
ja tiedotusvastaava Mona Johansson, BarcelonaTällä toiminnalla edistämme myönteistä Suomi-kuvaa, suomalaista kansantaloutta, ulkosuomalaisten – etenkin lasten ja nuorten – etuja, sekä tarjoamme vaihtoehtoja suuriin kansainvälisiin koulutuksen haasteisiin.
Haluaisin kysya mita tama tassa Aurinkorannikon koulun kohdalla tarkoittaa,
”ulkosuomalaisten -etenkin lasten ja nuorten” ,
mita tassa kohdassa tarkoitetaan ”ulkosuomalaisten” sanalla,
jos ja kun koulu nimenomaan on tarkoitettu Espanjassa valiaikaisesti asuvien
Suomalaisten lapsille? Ei siis ”ulkosuomalaisille”.
Milla tavalla Suomen valtio tukee taalla vakituisesti asuvien Suomenkansalaisten
lasten koulun kayntia?Eihan sellaisessa koulussa joka on tarkoitettu valiaikaiseen opiskeluun voi olla
oppilaina ”ulkosuomalaisia” tai jos heita on ,niin miten heilla on mahdollisuus
nauttia Suomen valtion avusta joka ei heille kuulu?
Taas jos tama on mahdollista niin oletko ystavallinen ja kerrot minulle mista tallaista valtion apua voi hakea Espanjassa asuville Suomenkansalaisille koululaisille ja opiskelijoille.
Koska lakihan pitaa silloin olla kaikille sama , eiko vaan?
Miten tama on ymmarrettavissa etta Suomen valtio antaa maararahoja
”ulkosuomalaiselle” ,
jolle asumisperusteella, ei pitaisi myontaa Suomesta mitaan tukia, -lapsilisia, opintorahoja, kodinhoitotukia ym.Ulkomailla pysyvästi asuvat =ulkosuomalaiset.
Suomikouluhan on valinnut naista Espanjassa voimassa olevista yksityiskouluja koskevista toimintatavoista sen jossa opetusohjelmaa ei ole mukautettu millaan tavalla Espanjan vastaaviin josta johtuen he eivat saa opettaa muita kuin suomenkansalaisia ja muun maalaisia.
Kayttaen hyvaksi tata mahdollisuutta etta saan ehka teilta sielta vastauksen, kysyisin myos seuraavaa;
”Espanjan Aurinkorannikolla Fuengirolassa Costa del Solilla, on vuodesta 1991 lähtien toiminut yksityinen suomalainen peruskoulu, jossa annetaan opetusta kaikilla perusopetuksen vuosiluokilla 1-9 sekä lukiokoulutusta. Myös esiopetusta tarjotaan.
Koulu on Suomen perusopetuslain alainen yksityiskoulu, jolla on todistuksenanto-oikeus ja se saa oppilaskohtaista valtionapua Suomesta. Sillä on myös Espanjassa virallinen asema ja toimilupa. Espanjan Aurinkorannikolla Fuengirolassa Costa del Solilla, on vuodesta 1991 lähtien toiminut yksityinen suomalainen peruskoulu, jossa annetaan opetusta kaikilla perusopetuksen vuosiluokilla 1-9 sekä lukiokoulutusta. Myös esiopetusta tarjotaan.
Koulu on Suomen perusopetuslain alainen yksityiskoulu, jolla on todistuksenanto-oikeus ja se saa oppilaskohtaista valtionapua Suomesta. Sillä on myös Espanjassa virallinen asema ja toimilupa. Koulusta on siten mahdollisuus siirtyä myös espanjalaiseen kouluun (peruskoulu/lukio).
Koulun opetussuunnitelmassa painotetaan mm. kansainvälisyyttä, luovuutta, omien juurien ja kotimaan kunnioittamista sekä Espanjan ja yleensä eurooppalaisen kulttuurin tuntemusta. Opetusohjelma sisältää kielet englanti, ruotsi, saksa ja ranska sekä espanjan kieli kaikilla luokka-asteilla.
Opetussuunnitelmassa painottuvat yksilöllisyys ja omatoimisuus. Lisäksi ympäristössä olevat muut ulkomaankoulut sekä espanjalaiset koulut tarjoavat monet mahdollisuudet kansainvälisiin kontakteihin.”
Jos Suomikoulu on valinnut taman toimintatavan joka mahdollistaa opetuksen antamisen vain Suomenkansalaisille ja opintosuunnitelmassa ei niita aineita opeteta jotka yhtenaistaisivat opetuksen Espanjalaiseen kouluun , huomioiden etta
esimerkiksi Espanjan lukio on 3-linjainen, joka taas Suomen lukio ei ole, niin miten mennaan ”suomenkoulusta” espanjalaiseen kouluun ilman erikoistoimenpiteita?Jos kirjoitan YO-kokeet Aurinkorannikon lukiosta (sama kuin Suomessa) niin kaynko saman prosessin lapi kuin Suomesta arvosanansa saanut Yo-oppilas , eli joudun hyvaksyttamaan kuitenkin Espanjassa arvosanani?
Espanjan laki antaa 2 mahdollisuutta ”ulkolaisen”koulun pitamiseen taalla.
Los centros docentes extranjeros en España, tal como establece el Real Decreto 806/1993 que regula su régimen jurídico, pueden optar por dos modelos; uno de ellos consiste en impartir de manera exclusiva estudios de un sistema educativo extranjero, la opción menos frecuente, ya que en este caso sólo puede acoger en sus aulas a alumnos de nacionalidad extranjera; el otro modelo es el resultado de complementar estos estudios con enseñanzas de lengua y cultura españolas, y en su caso de las lenguas autonómicas, lo que permite que puedan contar tanto con alumnos españoles como extranjeros.
El currículo y horario de estas enseñanzas complementarias de lengua y cultura española los fija el Ministerio de Educación y las demás administraciones educativas, y deben incluir contenidos de geografía e historia, tanto de España como los propios de la comunidad autónoma donde esté ubicado en centro. La inclusión de estos contenidos facilita la reincorporación del alumno de estos centros en cualquier momento del plan de estudios al sistema educativo español que, en sus niveles obligatorios, no exige ningún tipo de reconocimiento ni homologación.
Voisiko nyt joku tehda selvan kummalla kaavalla Suomikoulu toimii? Kun ei asioita voi tehda silla normilla mika milloinkin sopii paremmin.
http://www.juntadeandalucia.es/boja/boletines/1995/2/d/47.html
Clasificación: Centro extranjero autorizado para impartir enseñanzas conforme al Sistema educativo finlandés a alumnos extranjeros. Niveles educativos: Esikoulu, Ala-aste, Yla-aste y Lukio. Número de puestos escolares: 100.
Tercero.El reconocimiento de los estudios cursados se ajustará a lo dispuesto en la normativa reguladora de la homologación y convalidación de títulos y estudios extranjeros de educación no universitaria, de conformidad con lo dispuesto en el artículo 8º del citado Real Decreto.
Cuarto.El Centro queda obligado a solicitar la oportuna revisión cuando haya de modificarse cualquiera de los términos establecidos en la presente Orden.
Jaan odottamaan ystavallista selvitysta ja vastausta asiasta. Kiitos!
Tässä meidán koulussa on näköjään sovellettu ihan samalla tavalla náitá Espanjan lakeja kuin Suomalaisen kirkon yllápitämässä páivákodissa. Siis siinä, joka seurakunnan mielestá on kerho ja Espanjan lainsáádánnön mukaan páiväkoti.
Toisin sanoen Suomalainen koulu toimii suomalaisen lainsäädännön (vai toimiiko? Vai onko ihan omat lait?) mukaan ja ohittaa kokonaan Espanjan lait.
Suomenkieleisen espanjankielisessá lakiteksissá sanotaan ulkomaalaisesta koulusta náin, on kaksi mahdollisuutta:
1) koulu toimii ulkomaisen opintosuunnitelman mukaan ja voi ottaa oppilaikseen vain ulkomaalaisia.
2) koulu täydentää opetusohjelmaansa Espanjan kielen sekä kunkin autonomian oman virallisen kielen ja Espanjan kultturin opetuksella, mikä mahdollistaa myös espanjalaisten oppilaiden opiskelemisen ko. koulussa. Espanjan kielen ja kulttuurin opetussisállön ja lukujärjestyksen vahvistavat Espanjan opetusministeriö ja opetustoimesta vastaavat viranomaiset ja siihen tulee sisáltyä Espanjan maantieteen ja historian opetusta sekä sen autonomian historian ja maantieteen opetusta, jossa koulu sijaitsee. Tämän liitännäisopetuksen tarkoitus on, että oppilas voi milloin tahansa siirtyá espanjalaiseen kouluun.
No, tässä kohtaa ei kyllä ole mitäán epáselvyyttä: Suomalainen koulu toimii Suomen Perusopetuslain mukaan ja siis puhtaasti suomalaisen opetussuunnitelman mukaisesti. Toisin sanoen kohta 1 ja espanjalaisen lainsáádännön mukaan siitá ei voi siirtyä espanjalaiseen kouluun. MUTTA KÁYTÄNNÖSSÄ VOI, sillá Espanjan lakien mukaan peruskouluikäisillä on KOULUPAKKO kansallisuudesta ja aikaisemmasta koulusta riippumatta.
Tämä asia vahvistetaan tuolla clacificacionessa: ulkomaalainen koulu, suomalaisella opetussysteemillä ulkomaalaisille opiilaille, joiden MAKSIMIMÄÄRÄ ON 100 OPPILASTA. Suoritettuihin opintoihin espanjalaiseen kouluun siirryttäessá sovelletaan voimassa olevia säánnöksiä vastaavuudesta.
Onkohan tämän kohdan vaatimus täytetty:
Cuarto.El Centro queda obligado a solicitar la oportuna revisión cuando haya de modificarse cualquiera de los términos establecidos en la presente Orden.
Jokaisesta modifikoinnista koulun toiminnassa on haettava ESPANJAN viranomaisten hyväksyntä. Siis esimerkiksi oppilasmáárien kasvattamiseen; lupa 100 oppilaalle ja kuitenkin heitá on 300.
Tuo mitä koulusta mainostamismielessä sanotaan, kansainválisyys jne. on vain mainoksen kirjoittajan sanahelinää. Todellisuuden kanssa sillá ei ole mitään tekemistá. Koulu soveltaa suoamalaista opetussuunnitelmaa ja siihen ei kuulu Espanjan historia, maantiede tai kultturi kuin ohimennen mainintana. Espanjan kieltákin opetetaan vain alkeina ja kolmantena vieraana kielenä, se ei ole opetuskieli.
MUTTA SILTI: tehkäämme parhaamme, että koulu sáilyy. Asiat pitää laittaa kohdalleen, kannatusyhdistyksen hallitus vaihtaa ja valita uusi rehtori ja rehtorin hovi. Aloittaa puhtaalta pöydáltä. 8)
Minulla ei ole lapsia koulussa enkä työskentele siellä, mutta lapsia ja nuoria aina puolustavana kehotan kaikkia lukemaan 23.3. Fuengirola.fi lehdessä olleen 9-luokkalaisten Aurinkorannikon koulun oppilaiden kirjoituksen. Kannattaa aikuisina ihmisinä oikeasti miettiä pikkasen, ennen kuin lähtee likaamaan omaa pesää. Sillä sitähän se on, jos ongelmia yritetään noin ikävällä tavalla ratkaista. Ajatellaan kaikki Suomiyhteisön parasta ja ennen kaikkea lasten parasta ja hoidetaan vastedes ongelmat siististi!! Jotain ongelmia varmastikin johtamisessa on ollut, mutta aikuisten ihmisten on pystyttävä hoitamaan asiat asioina ja rakentavassa hengessä, eikä niin, että viattomat eli tässä tapauksessa lapset ja opettajat sekä työrauha kärsii. Olen itse joskus tehnyt sijaisuuksia koululla ja harvassa työpaikassa on niin ihana ilmapiiri. Minutkin uutena tulokkaana otettiin aivan ihanalla tavalla opettajayhteisössä vastaan, jokainen auttoi ja kyseli, miten menee. Sellaista ei olisi voinut tulehtuneessa ilmapiirissä tapahtua. Ja itselläni on ihan Suomesta kahdesta työpaikasta kokemusta huonosta työilmapiiristä. Tuolla koulussa sitä ei missään tapauksessa ollut. Aivan mahtavia opettajia ja kiva meininki. Tsemppiä koululle ja kaikille siellä. Olen hengessä mukana!
vastaa minulle mita kysyn? Yritin kayttaa hyvaksi tata tilannetta ja kysya kun kerran ”viralliselta taholta” annettiin vastinetta naihin kirjoituksiin.
Syklaami kirjoittaa edella,
”Minulla ei ole lapsia koulussa enkä työskentele siellä,”
”Olen itse joskus tehnyt sijaisuuksia koululla ja harvassa työpaikassa on niin ihana ilmapiiri.”
Tassa lasten tekemassa kirjoituksessa mihin viittaat, hyva heilta, sanotaan nainkin;
”Osa meista on ollut taalla jopa 6 vuotta”
JOHTOSÄÄNTÖ
Johtosääntö on laadittu valtion ja yksityisen järjestämän koulutuksen hallinnosta annetun lain (634/1998) nojalla.
SOVELTAMISALA
1 § Aurinkorannikon suomalainen koulu on ulkomailla toimiva suomenkielinen koulu, joka toimii Fuengirolan kaupungissa ja jonka tehtävänä on antaa suomenkielistä perusopetusta ja lukiokoulutusta sekä vuoden kestävää esiopetusta tilapäisesti ulkomailla asuville oppivelvollisille Suomen kansalaisille.
Miten maaritellaan ”tilapaisesti” jos oppilaat ovat , katso ylhaalla, jopa 6 vuotta tassa koulussa?
Viittaan aikaisempaan kirjoitukseeni; miten Suomen valtio tukee ulkomailla pysyvasti asuvia,(suomen kansalaisia,) koululaisia ja opiskelijoita?
Jos tuetaan yksia niin sitten kylla pitaa tukea myos toisia.
Lukiolaisetkaan eivat Suomen lain mukaan ole oppivelvollisia.
Oliskos joku niin ystavallinen ja vastaisi.Vaikka aikaisemmin kirjoittanut AEEB ja heidan tiimistaan olisi nyt mukava saada vastaus;
Ammattitaitoiseen, suomalaisista koostuvaan johtokuntaan kuuluvat: – puheenjohtaja: FM Tiina Mäkelä (pedagoginen suunnittelu) – varapuheenjohtaja: TkT Mervi Mantsinen (rahoitus ja talous) – sihteeri: YTM Annamari Laaksonen (laki- ja tilakysymykset) – varasihteeri: FM Mona Johansson (tiedotus) – rahastonhoitaja: KTM Leena Nyrhi
Jaan odottelemaan vastausta.
Vasta kysymys :
Jos koulun sisäinen ilmapiiri on ollut hyvä ja opettajat ja oppilaat tyytyväisiä , miksi mennä pilaamaan sitä tarpeettomalla lakitekstin pilkun viilaamisella ?
”Miten maaritellaan ”tilapaisesti” jos oppilaat ovat , katso ylhaalla, jopa 6 vuotta tassa koulussa? ”
– tarkoittanee vanhempien tilapäistä työsuhdetta Espanjassa , toisilla se vain jatkuu pitempään , kuin 6 vuotta … mitäpä se meille kuuluu , se on heidän valintansa.Näin minä tulkitsen sen .
Eletään hymyssä suin ja annetaan heidän nauttia lämmöstä … 8)
mistaan pilkun viilaamisesta vaan periaate kysymyksesta;
sanot;
”mitäpä se meille kuuluu , se on heidän valintansa.”
Enhan mina kyseenalaista kenenkaan valintoja vaan kysyn etta miten Suomen valtio tukee suomenkansalaisia koululaisia ja opiskelijoita jotka pysyvasti asuvat ulkomailla?
Antamalla heille valtionapua opiskeluun?
Mitka ovat ne kriteerit joilla valtionapua saa yhdet mutta ei toiset?
Ritacasanueva kirjoitti:mistaan pilkun viilaamisesta vaan periaate kysymyksesta;
sanot;
”mitäpä se meille kuuluu , se on heidän valintansa.”
Enhan mina kyseenalaista kenenkaan valintoja vaan kysyn etta miten Suomen valtio tukee suomenkansalaisia koululaisia ja opiskelijoita jotka pysyvasti asuvat ulkomailla?
Antamalla heille valtionapua opiskeluun?
Mitka ovat ne kriteerit joilla valtionapua saa yhdet mutta ei toiset?
Suomen valtio on aika poikkeus valtioiden kesken kun se näin tukee niitäkin suomalaisia, jotka ovat kotimaasta pois muuttaneet. Kaikki on saaneet jotakin, toiset enemmän ja toiset váhemmän. Ja seuraavaan budjettiin pitää lehtitietojen mukaan tehdä kutistuksia opetusministeriön mäárárahoihin ja tietenkin se vaikuttaa myös Suomen rajojen ulkopuolella toimivien yhdistysten ja koulujen rahansaantiin.
Tässä koulukeskustelussa pikkuisen haisee kateus, se ihan sama kateus ja kauna, joka purskahti pari vuotta sitten Aurinkorannikon suomalaisyhdistysten keskuudessa Sofia opiston rahoitusta kohtaan. Nämä mummokerhot allekirjoittivat adressin, jossa ne vaativat Sofian rahoja itselleen.
Minun henkilökohtainen mielipiteeni on, että Suomi voisi rahoittaa seká Suomalaisen koulun että Sofia opiston toimintaa budjettivaroin. Ja játtää nämä keskenään rähjäävät ja sisäisesti hlvetin riitaiset eläkeläisten kuppikunnat täysin ilman valtion tukea. Koska on ihan älytöntä, että näin pienessä yhteisössä on näin monta erillistä porukkaa, jotka keskittyvát páäasiassa tappelemiseen keskenään ja tarjoavat jásenilleen vain humppatansseja ja espanjan tunteja. Noin keskimäárin, Suomela on kylläkin positiivinen poikkeus, siellä on paljon erilaista tarjontaa.
Vanha sanonta ”KATEUS VIE KALATKIN VEDESTÄ” pätee tässäkin asiassa. Jos nyt oikein revitellään, niin rahahanat menee kiinni kaikilta. }:)
vanhatyttö kirjoitti:…Tässä koulukeskustelussa pikkuisen haisee kateus, se ihan sama kateus ja kauna, joka purskahti pari vuotta sitten Aurinkorannikon suomalaisyhdistysten keskuudessa Sofia opiston rahoitusta kohtaan. Nämä mummokerhot allekirjoittivat adressin, jossa ne vaativat Sofian rahoja itselleen.
Kateutta tai ei, mutta kyllähän se on myös sillä lailla, että humppayhdistyksen mummot ovat aivan itse ja omine nokkineen raahanneet ahterinsa Espanjaan, kun sitten taas lapset ovat tulleet ns. pakon kautta, vanhempiensa roudaamana, halusivat sitten tai eivät.
Näin ollen katson, että penskojen koulunkäynti ja aikuisten harrastehumppakerhot eivät ole keskenään yhteismitallisia.
Mielenkiintoista toki on, että jos kuudenkin vuoden taukoamaton oleskelu Espanjassa katsotaan väliaikaiseksi, niin mihin hemmettiin se raja oikein sitten vedetään?
Oleskeleeko Espanjassa suomalaisille vanhemmille syntynyt lapsi väliaikaisesti, jos ei ole Suomessa vielä käynytkään?
Onko oleskelu ollut pysyvää vasta silloin, kun jalat oikaistaan viimeisen kerran, ja se tehdään Espanjan maaperällä?
Ja koskapa itselläni ei lapsia ole, ainakaan tietääkseni, niin ihmettelyni takana EI piile minkään sortin kateutta.
Tinna kirjoitti:http://www.kaleva.fi/uutiset/kotimaa/vuoden-koulu-espanjan-aurinkorannikolla/463142/ 🙂
Támá juttu ei enáä ole ajankohtainen. Se on historiaa, vuodelta 2002 ja sen jálkeen asiat ovat muuttuneet. Ja nythán jo tiedetáán, mihin suuntaan. Koulun ja meidán kaikkien suomalaisten eduksi olisi, jos johtoporukka vaihdettaisiin, sen verran ryvettyneitá he kaikki ovat.
Mutta eihán suomalaiseen systeemiin kuulu napamiesten erottaminen kuin todellisissa poikkeustapauksissa, siitáhán on ihan tuorekin esimerkki, ministeri Wallin. Valitettavasti, joten koulu toimii kuten ennenkin ja huhumylly pyörii. 😕
”Se on historiaa, vuodelta 2002 ja sen jálkeen asiat ovat muuttuneet. Ja nythán jo tiedetáán, mihin suuntaan.”
Jos luokan keskiarvo on n.9,7 niin oletan, että parempaan päin on menty?
Ryvettymistä ei ole näytetty toteen missään, vaan kaikki perustuu nimenomaan huhumyllyyn.
Pitäisikö ”napamiehet” vaihtaa huhujen perusteella, vai annetaanko viranomaisten tutkia ensin, kun nyt sekin ratas on saatu väännettyä pyörimään?
Jos Vanhatytöllä on tuosta ryvettymisestä faktaa, niin kannattaisi kertoa ajan ja rahan säästämiseksi.Mitenköhän paljon lasten opintosuoritukset paranevat tuosta 9,7:stä, jos opettajien ja oppilaiden rakastama rehtori saataisiin savustettua ulos?
Lapset kai sentään jokainen asettaa etusijalle ja toisena sitten mikä on väliaikaista?Kenenkä etua tämä tällainen palvelee, kun lopputuloksena ei voi olla kuin jotain pilkunviilausta, mutta valtion rahaa palaa paljon pelkästään näihin tarkastuksiin, joissa luetaan kuukausitolkulla joka vuosi ennestäänkin tilintarkastajan tarkastamia papereita?
0
0
Sinun täytyy olla kirjautunut vastataksesi tähän aiheeseen.