Espanja.org Elämyksiä espanjasta
- Tämä aihe sisältää 26 vastaukset, 12 ääntä, ja päivitettiin viimeksi 7 vuotta, 9 kuukautta sitten
toimesta.
- Artikkelit
Trolli tai ei. Aihehan on iättömästi ja ajattomasti ajankohtainen ja tärkeimmästä päästä. Puutarhanhoitoa ja kukkien hyvinvointia ei tule eikä pidä väheksyä. Ne ovat eläviä ja ajattelevia olentoja siinä kuin ihminenkin ja uskallanko sanoakaan ??? , kissat ja koirat.
Tässä kävi vielä niin mun osaltani , että tämän aiheen perusteella lähden paskanostomatkalle Marbellaan, La Cañadan ostariin. Siellä on Leroy ja paskasäkit. Mikään ei ole liikaa mun kukilleni.
Näin on maailma monimuotoinen. Köyhä eläkeläinen Suomesta ostaa Marbellasta hevonpaskaa ja miljonäärit Rolsseja, timangeja ja merisaukkoturkkeja ja Rolexeja . Kuka mitäkin tarvitsee. Marbellasta se löytyy.
…miltä mitkäkin asunnot kunakin vuodenaikana vaikuttavat ja kyllä on pakko myöntää että ei tullut turhaan tihruiltua. Niin erilaisilta nuo asuinalueet tuntuivat eri vuodenaikoina.
Totta mooses. Ja etenkin viimeisin talvikausi osoitti, millainen Espanjan talvisää voi olla pahimmillaan. Vanhatkin ’paisanot’ sanovat, että kylmin ja sateisin talvi miesmuistiin.
Ja nytkin vielä tulee pientä muistutusta ihmistä (ja pääministeriä) suuremmista voimista, kun sikäli mikäli olen oikein ymmärtänyt, niin koskaan aiemmin ei ole Sevillan, Huelvan ja Cordoban alueelle annettu ”keltaista varoituslippua” sademyrskyn takia.
Asuinpaikan sijainnista sen verran, että esimerkiksi pientalobungalovi etelä- tai lounaisrinteeltä on keskimääräisenä sijaintina aivan oivallinen keväästä syksyyn, mutta annapa olla kun rinnettä valuu vettä yhden Niagaran verran, vieden mukanaan puutarhakalusteet ja –tontut ja ruohonleikkurin ja lasiterassin, ja vakuutus ei korvaa mitään (kun se on ”luonnonmullistus”), niin saattaa fundeerata sitä mökin sijaintia uudemman kerran.
No, eipä se ole tulva-alueilla ollut herkkua kerrostalojen ’planta baja’ –kerroksissakaan, kun ovat saaneet pumpata vettä pois pelastuslaitoksen vehkeillä. Puhumattakaan niistä tyhmemmistä autonomistajista, jotka ovat ottaneet tavaksi pitää syöksykouruja (tjsp) parkkipaikkoinaan. Surkuhupaisan näköistä, kun kymmenisen autoa on kasassa sadan metrin päässä normi paikaltaan.
Fuengirola ei ole päämajaseutuni, mutta tuossa Santtu jo taisikin kertoa sen parhaat puolet. 🙂
Puhuit sateista ja sademyrskyistä. Täällä Costa Blancalla on kyllä tuullut, oli kaksi kunnon myrskyäkin, mutta vettä ei ole tullut kuin pari tippaa. Kohta varmaan aletaan varoitella liiasta vedenkäytöstä puutarhoissa ja golfkentillä.
Puhuit sateista ja sademyrskyistä. Täällä Costa Blancalla on kyllä tuullut, oli kaksi kunnon myrskyäkin, mutta vettä ei ole tullut kuin pari tippaa. Kohta varmaan aletaan varoitella liiasta vedenkäytöstä puutarhoissa ja golfkentillä.
Olette liian kaukana Atlantilta. Eiväthän ne Costa Blancan oliivitkaan maistu miltään, kun puuttuu se ison meren antama ”suolaisuus”. 😀
Minä olen tietämättömyyksissäni aina kuvitellut, että kaikki syötävät oliivit upotetaan suolaveteen tai ainakin maustetaan valkosipulilla, öljyllä ja viinietikalla.
Eihän se elämä ole niin yksinkertaista oliivirintamallakaan. Asian tekee vaikeaksi se , että oliivi ei menesty Suomessa. Jos menestyisi, olisi suomalainen oliiviöljy ja oliivit maailman parhaita.
Täällä Espanjassa on joka puolella kyliä joissa väitetään viljeltävän parhaat oliivit. On kaikennäköistä oliivifestivaalia ja juhlaa joissa arvovaltainen raati maistelee oliivituotteita pikkusormi pystyssä. Ja löytää eroja eri oliivituottajien tuotteista. Toimintaa voi verrata viinienmaisteluun. Nämä verbaalisesti lahjakkaat raatilaiset löytävät mitä ihmeellisempiä makuvivahteita joita tavallinen tusinakansalainen ei osaa kuvitellakaan.
Muistan kuinka inhosin oliveja…yak….sitten tuli -80 luvulla lomamatka Las Palmasiin..ja kun fyrkkaa ei liikaa ollut ( se biletys oli tarkeinta) kaytiin syomassa ”ulkona” vain kerran paivassa ja iltapala nautittiin sit hotellissa parvekkeella…useimmiten se oli leipaa,juustoa ja oliveja.Sillail opin niita syomaan ja jopa tykkaamaan…Palmassa sain kerran jossain raflassa maailma parhaat valkosipulioliivit…eipa ole uudestaan vastaan tullut.Nyt ”suosikkina” oman saaren fenkolioliivit…..valilla aika jytya kamaa. Itsekin kerran sailoin ,muttei onnistunut hyvin.
Koska olen maanomistaja , omistan myös yhden oliivipuun. On juuri tainnut kukkia ja nyt odottelen satoa. Viime vuonna olisin saanut varmaan muutaman sata ( pientä) oliivia , mutta koska olen laiska luonteeltani ja työni jo tehnyt ja eläkkeellä , jätin ne lintupiruille jotka vetelivät ne kitusiinsa hyvällä halulla.
Siitä ovatko oliivit hyviä eli ei voin olla kahta mieltä. Mustat ovat hanurista ja vihreät taas useimmiten oikein hyviä. Jostain kumman syystä Suomessa , silloin kun mun ikäisille tuli ensimmäiset etelän hetelmät, oliivit, nenän eteen , ne olivat mustia. Siitä syystä mullakin kesti kauan ennenkuin ymmärsin että oliivejakin voi syödä ja että vihreät oliivit olivat mun juttu.
Minä olen tietämättömyyksissäni aina kuvitellut, että kaikki syötävät oliivit upotetaan suolaveteen tai ainakin maustetaan valkosipulilla, öljyllä ja viinietikalla.
Osittain totta. Nimittäin säilöttyjen oliivien kohdalla. Ja tokihan niitä maustaakin tavataan. Mutta ne voidaan tarjoilla myös ”tuoreina”, kunhan ne ensin fermentoidaan niissä itsessään elelevien pieneliöiden avulla. Puusta suuhun laitettuna ne ovat melkoisen kitkeriä, mutta fermentointi, eli käyminen, hajottaa niissä olevat fenoliyhdisteet.
Käymisessä syntyy maitohappoa, joka on säilövä aine, ja sellaisia makuaineita, joita ei puutuoreissa oliiveissa ole. Fermentointi ottaa vähintään pari viikkoa, mutta jos antaa olla pari kolme kuukautta, niin tulee todella hyviä.
Santtuhan voisi kokeilla niillä omilla ”villioliiveilla”. 😀
Mitä tulee oliiviöljyihin, niin niissä oliivilajikkeiden ja kasvupaikan eron maistaa parhaiten. Mielestäni portugalilainen on sitä rotevinta ja maukkainta, kreikkalainen ja israelilainen puolestaan sieltä pliisuimmasta päästä. Espanjalainen sentään on vielä aivan kelpo tavaraa.
P.S. Älä paista tai muutenkaan kuumenna ’virgen’-öljyä, kun siitä sillä tavoin hajoaa kaikki terveelliset tyydyttämättömät rasvahapot. Friteeraamiseen kelpaa se raskaampikin versio.
Ja se oliivien fermentointi haisee kuin ruotsalaisen hapansilakan teko. Sillä erolla vain, että hapansilakat sentään suljetaan ilmatiiviisiin rasioihin.
Hapansilakkaahan ei enää saa tuoda lentokoneessa sen paremmin kabiinissa kuin ruumassakaan. Mitenkähän kävisi, jos joku turisti saisi päähänsä viedä kotisuomeen tuliaisiksi muovipussillisen muutaman viikon käyneitä oliiveja käsilaukussaan?
Jaahas… Kokeillaanpa sitten tááltá baarista kásin.
Ettá juu, niitá oliiveja voisi viedá Suomeen yhden kapsákin verran noin niinkuin puutuoreina ja fermentoida sitten siellá kesámókillá, siiná naapurin rajalla, aidan vieressá. Jaettu ilo on kaksinkertainen ilo.
Ja lopputuloksena tietysti saataisiin niitá maailman parhaita, suomalaisia oliiveja.
Nonnihh… Joko se kaverin suomi-serverin kautta kulkeva linkki on takussa, tai sitten olen saanut yllápidolta jotain puolibanaania… Linkin kautta ei vastaus táhán ketjuun onnistu.
Outo juttu. No, samapa tuo, kun on muutakin tekemistá kuin támá órkki.
0
0
Sinun täytyy olla kirjautunut vastataksesi tähän aiheeseen.