Torremolinosin feriaan lähtijöitä?

Uusimmat Keskustelu Aktiviteetit Bilenurkka Torremolinosin feriaan lähtijöitä?

Esillä 8 viestiä, 1 - 8 (kaikkiaan 8)
  • Julkaisija
    Viestit
  • LINKKI
    Profiilikuva käyttäjästä Tilulilu
    Tilulilu Ei kirjautuneena
    Liittynyt: 12.05.2012
    Kirjoituksia: 11
    Vastauksia: 130

    Sää ei ole paras mahdollinen, mutta silti on totta kai lähdettävä katsomaan paikallista feriahulinaa. Kävi niin kuin arvasin: tyttäreni sai heti koulusta uusia kavereita ja on illalla lähdössä heidän kanssan feriaan. Äiti siis joutui hylätyksi ja on nyt ilman seuraa. Onko palstalla ketään Torremolinosissa asuvaa, joka olisi lähdössä feriaan?

    LINKKI
    Profiilikuva käyttäjästä HannuKS
    HannuKS Ei kirjautuneena
    Liittynyt: 04.08.2012
    Kirjoituksia: 0
    Vastauksia: 44

    Muita suunnnitelmia, sorry!
    Niin hauskaan seuraan kun saattaisinkin paasta.

    Mites ois tuo blackcat, hanhan kovasti etsi jotain, ”vitsikas” maksanvihellyskaan ei siina metelissa kuuluisi.
    Suerte, ja kerro millaista oli. 🙂

    Niin, ja en edes asu siella.

    LINKKI
    Profiilikuva käyttäjästä Tilulilu
    Tilulilu Ei kirjautuneena
    Liittynyt: 12.05.2012
    Kirjoituksia: 11
    Vastauksia: 130

    Saat anteeksi, HannuKS 🙂

    Loppujen lopuksi kävi niin, että edellisyön valvominen ja sähkötestaukset vaativat veronsa ja väsymys vei voiton. Käväisin kuitenkin feria-alueella ja matkalla sinne piipahdin ensimmäistä ja viimeistä kertaa eräässä suomalaiskuppilassa. Jokainen pystyy arvaamaan kuinka surullinen -vai onko säälittävä oikeampi sana?- näky kapakka asiakkaineen oli. Osa pysyi kyllä vielä ihan hyvin pystyssä omilla jaloillaan kun alkuillasta siellä kävin. Tuntuivat olevan siellä kuin kotonaan ja mikäs siinä; viina oli halpaa ja lasit täytettiin piripintaan ettei alkoholismin ote vain vahingossakaan pääsisi kirpoamaan.

    Feria-alueella sen sijaan oli ihmisten meininkiä. Ystävällishenkistä yhteisöllisyyttä, hauskanpitäjiä vauvasta vaariin. Lukuisia ruokapaikkoja, joissa toki tarjoiltiin olutta yms., mutta yhtään juottolaa ei silmiini osunut. Aikamoinen ero kotimaiseen festarimeininkiin verrattuna. Yksin ferialla oli totta kai aika … yksinäistä, mutta joka tapauksessa oli mukava nauttia tunnelmasta. Selvästi espanjalaiset kyllä juhlivat perhekunnittain tai ystäväjoukolla ja voinkin kuvitella kuinka mukavaa se on.

    Sen olen jo tässä lyhyessä ajassa todennut, että tänne pysyvästi muuttaminen edellyttäisi ehdottomasti kielen opettelua ja espanjalaisia ystäviä ja näin parisuhteiden välissä elävänä ihmisenä, ehkä myös espanjalaista kumppania. En voisi kuvitella eläväni täällä jatkuvasti ulkopuolisena ja epämääräisellä turististatuksella. Haluaisin ehdottomasti päästä osalliseksi siitä mikä täällä mielestäni on parasta, yhteisöllisyydestä ja perhekeskeisestä elämäntavasta.

    Niin, sitten sen kaiken yhteisöllisyyden keskellä alkoi tulla haikea olo ja haukotuttikin, joten kävelin lyhyen matkan kotiin odottamaan tytärtä. Joka sitten saapuikin kotiin ajallaan, onnesta ja innosta soikeana: tänä iltana uudestaan ferialle. Espanjalaiset ystävät ovat niin ihania, pojatkin! Kukaan ei esitä mitään ja kaikki ovat ystävällisiä ja juttelevat ja muiskauttelevat suukkoja! Äidin valtasi onnen tunne tyttären puolesta, mutta samalla myös hämmennys: mikä meitä suomalaisia vaivaa.

    LINKKI
    Profiilikuva käyttäjästä santiago
    santiago Ei kirjautuneena
    Liittynyt: 14.11.2007
    Kirjoituksia: 307
    Vastauksia: 4162

    Mites tän nyt sanoisi? Vaikka niin, että noinhan se menee. Alussa näkee vähän eri asioita vähän eriväristen lasien läpi kuin muutaman ajan päästä kun on asettunut tänne oikeasti.
    Kaikki suomalaiset ei ole dokuja. Eikä kaikki espanjalaiset ole mukavia ihmisiä.
    Kaikki espanjalaiset suurperheet eli suvut eivät elä onnellista yhteiselämää.
    Mutta se on varma , että erilaista täällä on . Ainakin mulle henkisesti paljon helpompaa kuin Suomessa.
    Ja sanottakoon nyt kerrankin suomalaisistakin jotain myönteistä. Täällä tuntuu monen suomalaisen pipo löystyvän kummasti ja elämänasenne on ihan toinen kuin Suomessa.
    Ja mukavat ihmiset ovat mukavia maasta ja syntyperästä huolimatta ja vastaavasti mulkut on aina mulkkuja.

    LINKKI
    Profiilikuva käyttäjästä Tilulilu
    Tilulilu Ei kirjautuneena
    Liittynyt: 12.05.2012
    Kirjoituksia: 11
    Vastauksia: 130
    santiago kirjoitti:

    Mites tän nyt sanoisi? Vaikka niin, että noinhan se menee. Alussa näkee vähän eri asioita vähän eriväristen lasien läpi kuin muutaman ajan päästä kun on asettunut tänne oikeasti.
    Kaikki suomalaiset ei ole dokuja. Eikä kaikki espanjalaiset ole mukavia ihmisiä.
    Kaikki espanjalaiset suurperheet eli suvut eivät elä onnellista yhteiselämää.
    Mutta se on varma , että erilaista täällä on . Ainakin mulle henkisesti paljon helpompaa kuin Suomessa.
    Ja sanottakoon nyt kerrankin suomalaisistakin jotain myönteistä. Täällä tuntuu monen suomalaisen pipo löystyvän kummasti ja elämänasenne on ihan toinen kuin Suomessa.
    Ja mukavat ihmiset ovat mukavia maasta ja syntyperästä huolimatta ja vastaavasti mulkut on aina mulkkuja.

    Kaikki tuo on varmasti totta, mitä kirjoitat Santiago. Henkinen helppous tuntuu jo nyt eikä siihen ole viinaa tarvittu. Enkä lainkaan usko, että tänne olisi muuttanut vain rappioalkoholisteja, päin vastoin, mutta eilinen paikka oli masentava esimerkki nimenomaan siitä puolesta. Mutta moisia paikkojahan on helppo väistellä niin täällä kuin kotimaassakin, kaverinsa voi valita.

    Sitä vaan ihmettelen, että miksi pipon löystymiseen tarvitaan muutto pois Suomesta. Miksi ihmeessä me ei osata olla ihmisiksi kotimaassa? Miksi se iloinen, rento ja sosiaalinen puolemme pitää piilottaa ja pantata tänne etelään? Tämä on tietenkin nyt rankkaa yleistystä, mutta kukaan ei varmasti ole eri mieltä siitä, että yleinen ilmapiiri nyt vain kerta kaikkiaan on erilainen eikä suinkaan Suomen hyväksi. Kylmä Pohjola on kylmäkiskoinen ja lämpö pidetään visusti omien seinien sisällä, jos sielläkään. Minä en pitänyt jurotuksesta ja mykkyydestä lähtiessäkään, kuinkahan paljon se ottaa päähän palatessa. Hymyä ei saa vieraalta ihmiseltä irti kirveelläkään, saati muutaman sanan vastaukseksi yritykseen jutustella. Monesti on tehnyt mieleni sanoa, että hei, mä puhuin sulle, siihen kuuluu vastata eikä vain möllöttää mykkänä takaisin.

    Jossain aikaisemmassa keskustelussa puolustin meitä suomalaisia ja nyt huomaan kritisoivani samaa porukkaa. Anteeksi.

    LINKKI
    Profiilikuva käyttäjästä santiago
    santiago Ei kirjautuneena
    Liittynyt: 14.11.2007
    Kirjoituksia: 307
    Vastauksia: 4162

    Selitys luonteen valaistumiseen on helppo. Vain kaksi sanaa, Aurinko ja valo.
    Mutta eihän kaikki muutu ja kaikkien ei edes tarvitse muuttua.
    Sitä ettei ole käytöstapoja ei tietenkään muuta mikään.

    LINKKI
    Profiilikuva käyttäjästä HannuKS
    HannuKS Ei kirjautuneena
    Liittynyt: 04.08.2012
    Kirjoituksia: 0
    Vastauksia: 44

    Tilulilu kirjoitti:

    santiago kirjoitti:

    Mites tän nyt sanoisi? Vaikka niin, että noinhan se menee. Alussa näkee vähän eri asioita vähän eriväristen lasien läpi kuin muutaman ajan päästä kun on asettunut tänne oikeasti.
    Kaikki suomalaiset ei ole dokuja. Eikä kaikki espanjalaiset ole mukavia ihmisiä.
    Kaikki espanjalaiset suurperheet eli suvut eivät elä onnellista yhteiselämää.
    Mutta se on varma , että erilaista täällä on . Ainakin mulle henkisesti paljon helpompaa kuin Suomessa.
    Ja sanottakoon nyt kerrankin suomalaisistakin jotain myönteistä. Täällä tuntuu monen suomalaisen pipo löystyvän kummasti ja elämänasenne on ihan toinen kuin Suomessa.
    Ja mukavat ihmiset ovat mukavia maasta ja syntyperästä huolimatta ja vastaavasti mulkut on aina mulkkuja.

    Kaikki tuo on varmasti totta, mitä kirjoitat Santiago. Henkinen helppous tuntuu jo nyt eikä siihen ole viinaa tarvittu. Enkä lainkaan usko, että tänne olisi muuttanut vain rappioalkoholisteja, päin vastoin, mutta eilinen paikka oli masentava esimerkki nimenomaan siitä puolesta. Mutta moisia paikkojahan on helppo väistellä niin täällä kuin kotimaassakin, kaverinsa voi valita.

    Sitä vaan ihmettelen, että miksi pipon löystymiseen tarvitaan muutto pois Suomesta. Miksi ihmeessä me ei osata olla ihmisiksi kotimaassa? Miksi se iloinen, rento ja sosiaalinen puolemme pitää piilottaa ja pantata tänne etelään? Tämä on tietenkin nyt rankkaa yleistystä, mutta kukaan ei varmasti ole eri mieltä siitä, että yleinen ilmapiiri nyt vain kerta kaikkiaan on erilainen eikä suinkaan Suomen hyväksi. Kylmä Pohjola on kylmäkiskoinen ja lämpö pidetään visusti omien seinien sisällä, jos sielläkään. Minä en pitänyt jurotuksesta ja mykkyydestä lähtiessäkään, kuinkahan paljon se ottaa päähän palatessa. Hymyä ei saa vieraalta ihmiseltä irti kirveelläkään, saati muutaman sanan vastaukseksi yritykseen jutustella. Monesti on tehnyt mieleni sanoa, että hei, mä puhuin sulle, siihen kuuluu vastata eikä vain möllöttää mykkänä takaisin.

    Jossain aikaisemmassa keskustelussa puolustin meitä suomalaisia ja nyt huomaan kritisoivani samaa porukkaa. Anteeksi.[/quote]

    Eihan vaikkapa Helsingissakaan tarvitse menna montaa kilometria kun tunnet helposti sellaista ”eilista esimerkkia” olla kuin ulkopuolinen
    ja katsoa etta onko tama elama oikeasti tallaista taalla Itakeskuksessa ostarilla tai Engelinaukiolla. Riippuu tuletko Eirasta Kontulaan vai Kontulasta Eiraan, sama tunne, mutta mista tulet ja mita odotat.

    Minulle tulee lahes paniikinomainen ”karkuun ja akkia” tunne jo kun lahestyn Fuengirolaa, Torremolinosta, Marbellaa tai vaikkapa Los Bolichesia. Mista se tulee, en tieda? Silti on kiva etta ne on lahella ja saan olla lahella maanmiehia ruisleipineen vaikka en tapaakkaan heita koskaan eika juuri kukaan tunne minua taalla ranikolla. Muutamia suomifrendeja on mutta laskettavissa yhden kaden sormilla.

    Minua taalla, siis siella valtavaeston suosimilla suomalaisten asuinalueilla ahdistaa sellainen valiaikaisuuden tunne.
    Koko ajan joku lahtee ja tulee, kuin asuisin hotellissa. En halua yhtaan ylimaaraista lahtoa enaa elamaani tunteella menen,
    enka nainollen pysty myoskaan elamaan turistien keskella koska helposti minustakin tulisi samanlainen rauhaton muuttolintu.

    Tulin tanne, halusin kodin ja jain. Ja koetan sopeutua, valilla paremmin, joskus taas huonommin. Mutta taman maan ehdoilla tai sitten haivyn jos siihen pysty.

    En koeta kuoria kermaa paalta ja elaa kuin ikuisessa auringossa. Minun kotini on nyt taalla myos pilvisina ja huonoinakin paivina ja hyvaksyn sen. Kun suljen silmat, samoin aamulla kun avaan ne tiedan olevani kotonani, se tunne riittaa minulle.
    Tietysti aurinko ja valo on tarkea asia mutta kylla se on myos minulle se etta kaansin lehden ja aloitin uuden elaman uudessa maassa ja koetan ottaa siita kaiken irti mita saan. Olla osa tata kaikkea ja ottaa haasteena jokaisen asian vastoinkaymisineenkin mika ei ole aina helppoa. Olen saanut mahdollisuuden, miksi kaantasin sille selan. Satoi tai paistoi, minulle sekin loppupeleissa ihan sama. Jossain se aurinko on kuitenkin aina, valilla vain elamassa on niita pilviakin. 🙂
    En usko siihen etta ihmisen perusolemus muuttuu taalla jotenkin positiivisempaan suuntaan – ehka hetkeksi kylla mutta se on ohimeneva ilmio.

    LINKKI
    Profiilikuva käyttäjästä suomenkielinenpalvelutoimisto
    suomenkielinenpalvelutoimisto Ei kirjautuneena
    Liittynyt: 31.08.2010
    Kirjoituksia: 13
    Vastauksia: 3387

    http://espanja.org/node/69584

    Tassa ketjussa on muutamia ”omakohtaisia” kirjoituksia ja ajatuksia taalla asumisesta.

Esillä 8 viestiä, 1 - 8 (kaikkiaan 8)

Sinun täytyy olla kirjautunut vastataksesi tähän aiheeseen.