Te viisaat espanjankielen taitajat.

Jos oppikirjan /oppikirjojen hankkiminen ei tunnu henkisesti ylivoimaiselta , suosittelen oppikirjasarjaa Fantastico 1-4. Siellä on selvällä suomenkielellä ja hyvin ymmärrettävästi selvitetty mm. kysymäsi asia /sanat.
Mä olen vuosien kuluessa lueskellut itse ja käynyt joillain kursseillakin jotka ovat kaikki keskeytyneet erinäisistä syistä.
Nyt mä olen Sofia-opiston kurssilla kun kerrankin on eläkkeellä aikaa. Opiskelu on ihan loppusuoralla, mutta siellä käytetään kyseistä kirjaa ja mä pidän sitä parhaana tähänastisista monista oppikirjoista joihin olen törmännyt.
Muutenkin opiskelu on oikein hauskaa kun ei ole mitään pakkoa , ei ehtoja , ei arvosanoja , ei luokallejääntiä. Kivat kurssikaverit ja hyvä ja mukava maikka.
Ja hyvä maikka osaa opettaa asiat niin , että tajuaa tyhmempikin , niinkuin esim. minä. Moni asia on auennut kieliopin suhteen.
Tietysti elämä on käynyt paljon vaikeammaksi kun täytyy ainakin yrittää puhua jotenkuten oikein. Eikä niinkuin ennen ,helppoa tönkköespanjaa. Tyyliin , sanoja peräkkäin.

Morjens Oikka.

Ne suomenkielen pirulliset sijamuotojen nimet ja sen sellaiset tilpehöörit kannattaa kyllä ottaa käyttöön, vaikka sitten hommamalla jonkun halvan äidinkielen perusoppikirjan, jota voi pitää auki espanjankirjan rinnalla.

Lapsi oppii puhumaan kieliä sellaisella karsivalla menetelmällä jossa on aluksi mukana kaikki mahdolliset suuhun sopivat äänteet (siksi lapsi ensin jokeltelee), joista sitten tarpeettomat äännähdykset karsiutuvat pois.

Aikuisella ei ole aikaa sellaiseen (eikä äitiä esimerkkinä höpöttämässä), joten kun me kerran tiedämme, kuinka omaa äidinkieltämme puhutaan, niin auttaa huomattavasti, kun erilaisille ilmaisutavoille on omat nimikkeensä, joita voidaan rinnakkain verrata vieraan kielen vastaaviin nimikkeisiin ja niiden takana oleviin sanoihin.

Espanja on englantilaiselle vaikea kieli, kun espanjan verbit taipuvat yhtälailla kuin suomessakin, mutta englannin verbit eivät taivu kuin hieman.
Samoin myös espanjan lausuminen on englantilaiselle sikamaisen vaikeata, joka puolestaan on suomalaiselle ”piis of keik”.

Oppiminen ottaa oman aikansa, joskus pitkänkin, mutta oppiminen on siitä kummallinen prosessi, että eräänä päivänä vain huomaa osaavansa jotain, jota ei vielä eilen osannut, eikä meinannut koko vuonna sitten millään oppia.

P.S.
– ’De’ ja ’por’ kuuluvat sellaisiin sanoihin, joiden avulla muodostetann yhdessä muiden sanojen kanssa muun muassa juuri niitä sijamuotoja.
– ”El” ja ”la” ovat artikkelisanoja, joilla osoitetaan, että puhutaan jostain määrätystä tietystä esineestä tai asiasta, aivan kuten käytettäessä englannin sanaa ”the”. Niitä käytetään myös parissa muussakin yhteydessä.

Hei Oikka!

En vielä ole viisas espanjan kielen taitaja, mutta Santiago tuossa viittasi ”Fantastico”-nimiseen kirjasarjaan. Olen hieman opiskellut sitä, mutta mielestäni se on ehkä enemmän teineille suunnattu. Nyt tutustuin uuden espanjan kurssin kautta ”Que tal”-nimiseen kirjasarjaan, jota voin lämpimästi suositella, sopii myös itseopiskeluun, kielioppi on selkeästi ja esimerkein selostettu.

Tsemppiä

Eilinen Hesari kirjoittaa:

Anton Granvik selvitti vastikään Helsingin yliopistossa hyväksytyssä 600-sivuisessa väitöskirjassaan espanjan de-sanan käyttöä.
…
Käyttötapoja löytyi 48.

Eilinen Hesari kirjoittaa:

Anton Granvik selvitti vastikään Helsingin yliopistossa hyväksytyssä 600-sivuisessa väitöskirjassaan espanjan de-sanan käyttöä.
…
Käyttötapoja löytyi 48.[/quote]Dähhh..? 48?

Tää on hieman topicista ohi, mutta mulla on tossa hyllyssä professoreiden Adolfo Bonilla’n (Madrid) ja Rodolfo Shevill’n (Berkeley, CA) tutkielmanomaisesti (alaviitteineen ja selityksineen) toimittamat Miguel de Cervantes Saavedra’n ”Don Qvixote de La Mancha” painokset vuodelta M.CM.XXI (osa I) ja vuodelta M.CM.XXXI. (osa II) ja kumpainenkin opus melko monisivuinen.

Teoksessa on noudatettu ”pilkulleen” 1600-luvun espanjankielen kirjoitusasua ja puhetyyliä, joten eroavaisuuksia nykyespanjaan on huomattavasti. Osa I on 519 sivuinen ja osa II 483 sivuinen, joten on se Graanviikin poikakin saanut paukuttaa näppistä, että on saanut kasaan 600:n sivun väitöksen.

Sisältääköhän muutakin kuin ’de’-sanan käyttötapoja?
😉
Itsekin keksin hetken mietittyäni kymmenisen kappaletta, mutta että neljäkymmentä kahdeksan. Huhh.
🙂

Fantasticolla aloitin kävin kansalaisopistossa yhden vuoden mutta se eteni TODELLA hitaasti joten vaihdoin sitten Que tal kirjaan ja iltalukion espanjan kurssille. Que talista olen tykännyt enemmän, paljon selkempi kirja mun mielestä ja jotenkin loogisemmassa järjestyksessä etenee kun menneen ajan muodot tulee jo 1 kirjassa kun taas fantasticossa taitaa tulla vasta 3 kirjassa.
kirjastosta olen myös lainaillut espanol uno ja nuevo mundo kirjoja ja molemmat vaikuttaa selkeiltä ja hyviltä myös!