Syömään pitäisi päästä

Tuo riippuu vähän, että missä päin aiotte yöpyä. Katselin noita teidän suunnistuskarttoja, ja vähän ihmettelen jos aiotte Barcelonetan alueelle tulla aina öiksi. Mutta jos, niin sitten kyllä ruokapaikkoja on varmasti taksikyydin päässä..

Mikäli jäätte jonnekin pienempään kaupunkiin Barcelonan ”maakunnassa” niin sitten voi olla hankalampaa kunnollisten ruokapaikkojen löytäminen.

Kun tiedät missä päin aiotte majoittua, niin voitaisiin kaivella enemmänkin tietoa..

-t-

Unohda nyt hyvä ihminen pizzat ja roskaruoka kun olette lähellä koko maailman kulinarismin kehtoa.

Barcelonassa on pilvin pimein mitä erikoisempaa tarjottavaa ja erityisesti tapaspaikkoja, joita on kymmeniä tuhansia ja niistähän saa jotain aina mihin kellonaikaan tahansa! Rohkeasti vain sisään ja jos ruokaa ei baarissa näy, niin ei kun kysymään, voisiko jotain saada.

Aina se baarimikko nyt jonkin pinchon tai pitufon teille väsää..

Heheh ei sitten loytynyt muuta kuin kiinalaisia paikkoja… Yrittakaas ny ens kerralla loytaa joku espanjalainenkin paikka;)

Ålands Tapsa kirjoitti:
”Samoksella, jossa vietämme kesälomat siihen että voi mennä mihinkä tahansa tavernaan ja aina on saatavilla raikkaita salaatteja ja hyvin valmistettua ruokaa. Tässä suhteessa oli Barcelona, kuin myös viime pääsiäisenä Becerril pettymys. ”

Hyvä Ålands Tapsa. Tulit ja paljastit käytännön järjelläsi ”keisarin uudet, olemattomat vaatteet”. Olemme usein porukalla ihmetelleet, miksi kahdessa Välimeren maassa, Kreikassa ja Italiassa saa raikasta, terveellistä ruokaa, mm. runsaita salaatteja joka kuppilasta. Entä tässä ”kulinarismin kehdossa” Espanjassa? Liiassa öljyssä likoavia liikasuolaisia tapaksia. Espanjalaiset eivät edes osaa maustaa kunnolla ruokiaan, vaan yrttien tilalle lorotetaan öljyä ja taas vähän öljyä.

Blues kirjoitti:
”Samaa ei voine sanoa espanjalaisravintola tarjonnasta Italiassa tai Kreikassa”

Se kertoo paljon asian ytimestä. Kuka niitä kaipaa?

Italialaisia ja kreikkalaisia ravintoloita on joka maassa ja asiakkaita riittää.
Ranskalainen keittiö pääsi käsitteenä maailmanperintölistalle. Espanjalaisesta keittiöstä ei kukaan puhu mitään.

MAAILMAN 50 parasta ravintolaa molekyylikeittiöineen tuskin kovin läheltä liippaavat esimerkiksi orgin palstalle kirjoittelevia. Erikoisuudet sinänsä, ei aitoja Picassojakaan joka olohuoneeseen hankita.

Olen Ålands Tapsan kanssa siinä samaa mieltä, että suurin osa espanjalaisten ravintoloiden tarjoamasta ruoasta on epäterveellistä (liikaa eläinrasvaa ja suolaa) sekä mautonta (liian vähän erilaisia mausteita, tuskin muita yrttejä kuin silkopersiljaa). Pihvit ovat usein sitkeitä ja lisäkevaihtoehdot vähissä. En jaksa ymmärtää esimerkiksi vetisen purkkiparsan tai purkkiherneiden käyttöä maassa, joka pursuaa tuoreita kasviksia. Toisaalta en ole vielä osunut ravintolaan, jossa olisi ollut esimerkiksi punajuuresta, bataatista, kyssäkaalista tai palsternakasta tehtyä lisäkettä, vaikka niitä on myynnissä kaikkialla. Edes maustettua tai kuorrutettua kukkakaalia ei ole lautaselleni eksynyt, joskus kyllä pelkässä vedessä keitetty lortti.

Tapaksia hehkutetaan, Ne ovat cocktailpalan kokoisia,sinänsä hyviä huikopaloja, jotka sopivat viinilasillisen kanssa, mutta kuka niitä nyt aterian verran söisi. Tuskin ainakaan Ålands Tapsan -tyyppinen urheilija, joka on ilmeisesti tarkka rasvan ja suolan määrästä.

Tuota tuota… Ei nyt siis millään pahalla, mutta kyllä nyt täytyy ihan ääneen ihmetellä, että missäköhän xelvetin roskaruokaloissa nämä ’kojot’ ja ’ålands tapsat’ tapaavat käydä aterioimassa?

Tottahan toki niin Madridista kuin Barcelonasta tai Sevillasta kuin myös Málagastakin löytyvät omat ’Kontulansa’ tai ’Jakomäkensä’ juottolaravintoloineen, mutta onko niihin tosiaankin mentävä hakemaan jotain kulinaarista kokemusta?

Kyllä Espanjasta aivan kunnollisia ravintoloita löytyy, kunhan viitsii vain vähänkin katsella ympärilleen. Oikean ja kunnollisen ruokaravintolan tunnistaa muun muassa siitä, että niiden ulkoseinässä tai katuplakaatissa _ei_ ole niitä kauhtuneita ’80-luvun valokuvia joistain etäisesti ruoka-annoksia muistuttavista viritelmistä.

Ikävä kyllä, laadulla on hintansa. Vitosella saa vitosen pihvin. That’s it.

Samoin myös espanjalaiseen tapakulttuuriin kuuluu, että monet ns. paremmat paikat eivät tosiaan edes avaa oviaan vielä viideltä tai kuudelta iltapäivällä, joten se on sitten voi voi, jos oma aikataulu poikkeaa rajusti maan tavoista.