Espanja.org Elämyksiä espanjasta
- Tämä aihe sisältää 44 vastaukset, 8 ääntä, ja päivitettiin viimeksi 12 vuotta, 12 kuukautta sitten
toimesta.
- Artikkelit
Nyt mä taas kerran astun vaarallisille alueille , etten sanoisi heikoille jäille ,mutta tuli mieleen sähkömiesten kiuaskeskustelun takia eräs juttu joka on askarruttanut mua aina silloin tällöin.
Jokainen voi tykönään kiihoittua tai pysyä rauhallisena, tarkoitus ei ole v…..lla kenellekään.
Mä jätän nyt sähköasiat alan miehille , mutta puutun toiseen ainakin yhtä mielenkiintoiseen aiheeseen , putki- ja vielä tarkemmin vesieristyskäytäntöihin täällä Espanjassa.
Joskus on tästäkin aiheesta ollut mielipiteenvaihtoa tyyliin , miten nämä jutut kuuluu hoitaa suomalaiseen tapaan ja Espanjassa ei tätäkään osata.
Mä kysyisin vain yhden kysymyksen. Mikä on hyöty siitä , että esimerkiksi kerrostalossa tehdään suomalaisen putkimiehen ehdottomasti suosittelema vesieristys kylppäriin remontin yhteydessä.
Remontin jälkeen sen teettäjällä on talon ainoa vesieristetty kylppäri, ehkä ainoa koko kaupungissa.
Tietysti mä voin ihan itse vastata kysymykseeni ja ainoa vastaus jonka mä saan hyötypuolelle, on putkimiehen itselleen rokottama lisämaksu kyseisestä eristyksestä. Voisiko sitä vaikka kutsua usein mainituksi suomilisäksi?
• Ei kirjautuneenaLiittynyt: 01.01.1970
Kirjoituksia: 232
Vastauksia: 2467olen valveilla, niin yritän vastata jotain; vakuutuskäytäntö pitkälti sanelee suomessa syyt vesieristykseen; espanjan määräyksistä en tiedä. Ainakaan Granilla siitä ei välitetä tippaakaan; alakertaan tulee vedet tupaan, mutta laskun maksajasta mulla ei ole hajuakaan.
Kun tuota kosteuskartoitusta teen ammatikseni, niin ehkä eräs pahimmista kohteista on ollut kuudennen kerroksen vesivuoto joka oli saanut muhia kuukauden päivät; tuloksena sen linjan kaikkien kylppäreiden kosteusvauriot kellariin asti. Pahimmat oli tietenkin suoraan alla olevassa huoneistossa josta ilmoitus tuli kun katosta alkoi tippumaan vettä!Vakuutusyhtiö maksoi laskun koska asukkaalla oli kaikenkattava kotivakuutus. Ja lasku ei ollut pieni!
Mikä on käytäntö espanjassa, niin on mulle vain huhupuheiden mukaan jotain samansuuntaista.
Mieltä voidaan olla mitä tahansa, mutta mä suosittelen sen vesieristyksen tekemistä remontin yhteydessä; halpaa se ei ole, mutta voi säästää harmeilta pitkällä tähtäimellä.
Suomilisäksi en sitä sanoisi.
Ja jos jättää sen tekemättä, niin vakuutukset pitää ainakin olla viimeisen päälle.nyt tunkee joka paikkaan. Mielestäni, ja se on tällä alalla vain mielipide vaikka raksallakin olen paljon ollu. Eihän siitä sulle mitään hyötyä ole kun se kerran on talossa ainoa lajiaan. Seuraus vesivahingosta oman kylppärisi lattian sisällä olisi se että lattiakaakelisi korkkais irti ja lattiabetoni olisi märempää kun vesi ei pääsis alempaan kerrokseen.Buenas noches, nyt mä osaan tämän jo oikein mutta miksi sitten vain päivän kohdalla on Buenos
Nythän on jo kello paljon joten ei tainnut Vilperi saada pointtia mun jutusta.
Mä en ota kantaa Suomen eri tavalla rakennettujen talojen vesieristyksiin, ne on tehty aina koko taloon uuden talon ollessa kyseessä ja putkiremppojen yhteydessä ne tehdään vanhoihin rakennuksiin koko taloon.
Täällä ei tiedetä koko jutusta mitään. Kuten sanottu , jos joku homman tekee/teettää, se on sitten ainoa kämppä koko talossa missä eristys on. Yksi ainoa oikean rakennustavan bunkkeri vaikkapa sadan asunnon talossa.
Ja jos hetkeksi unohtaa miten Suomessa PITÄÄ asia tehdä ja miettii miten rakennustapa täällä on erilainen poltetuista reikätiilistä muurattuine hengittävine seinineen ja kun mä puhun Andalucian näkövinkkelistä ,kesästä mikä kyllä kuivaa vesivahingot, on asetelma ihan toinen kuin suomen pulloiksi rakennetuissa elementtitaloissa ja talven asettamissa lämmitysvaatimuksissa.
Täällä vakuutukset korvaa vesivuodot mukisematta , ilman eristyksiä, joita siis ei missään ole, eikä vakuutuksiin ole piilotettu kaikennäköistä ns. pientä tekstiä kuten näissä vesivahinkojutuissa Suomessa.
Tämä tieto ns. läheltä seuranneena useampaakin tapausta, yksi sattui itsellekin parikymmentä vuotta sitten kun kylppärin poistoputki vuoti alakertaan.
Oltiin yhä väleissä alakerran naapurin kanssa , vuoto korjattiin ,alakerran katto maalattiin ja kesä kuivasi. Ei purettu seiniä eikä lattioita , eikä paikalle tuotu kuivausfirmaa ,talo on yhä pystyssä ja samat putket ja samat eristämättömät systeemit voimassa, eikä sen koommin ole ollut mitään ongelmia sillä saralla.
• Ei kirjautuneenaLiittynyt: 01.01.1970
Kirjoituksia: 232
Vastauksia: 2467teksti pitää vieläkin paikkansa.
Lisätä voidaan sen verran, että helsingissä on paljon rakennuksia 30-50 luvuilla rakennettuina joiden vesieristykset eivät täytä nykyisiä normeja ja toimivat erittäin hyvin tänäkin päivänä.
Ongelmat alkavatkin vasta siinä vaiheessa kun se kylppäri on remontoitu joskus 70-80 luvun ”hulluina” vuosina ja poistettu se silloinen pikipohjainen eriste pintalaatan alta.
Välipohja on 40-60 senttiä paksu ja täytetty turpeella, kutterinpurulla ym. tarkoitukseen soveltuvalla matskulla. Näitä nk. hyvin tehtyjä taloja on vieläkin satoja jäljellä pelkästään helsingin alueella ja nostan hattua silloiselle rakennustekniikalle. Vähitellen nämä tulevat sitten tiensä päähän ja silloin meikäläistä huudetaan apuun; eristeisiin kerääntynyt vesi kestää kauan aikaa ennenkuin ilmaantuu alakerran kattoon näkyvänä muotona. Ja sen kuivaaminen kestää oman aikansa purkutöiden jälkeen.
Niinkuin aloittaja kertoi epsanjassa on eri käytäntö, mutta otsikon mukaista selvitystä yritän antaa mun nykytietämyksen valossa.
Nämä nk. elementtihörskät haluaisin mielelläni unohtaa koko keskustelusta kun näiden vesieristykset eivät näytä kestävän edes 20 vuotta ja jopa 2000 luvulla rakennettuihin taloihin tehdään kalliita remontteja vain huolimattoman työn takia.Kysyisin sen verran mannerespanjan oloista, että miten ne rakenteet kuivuvat kesällä kun ilman kosteusprossa on tietääkseni tuossa 40-60 tasossa kesälläkin?
Suomessahan tämä ”kuiva” kausi on suurinpiirtein tammi-helmikuussa kun pakkanen on ulkona ja kaukolämpö täysillä ja huoneistojen ilman kosteus on tuolloin n. 25%:n pinnassa. Nk. terveellinen sisäilman kosteus pitäisi lekurien mukaan olla lähellä 40 prossaa ja ainakaan suomessa ”kuivana” aikana siihen ei päästä ilman ilmankostutinta.
Mulla on muutama sata kosteusraporttia koneissani, joten tarvittaessa voin tarkistaa tietoja eri kohteista mikäli tarvitaan.Vesieristyskortin omaavana ja kylpyhuoneiden laattojenkin alle tutustuneena Perustelen asiaa näin. Kun purat laatat seinältä täällä Espanjassa, saat esiin seinän joka on täynnä 10cmx10cm koloja, koska ”laattalaasti” elikä joku sotku hiekan ja sementinsukuisen aineen välillä on laitettu vain laatan keskelle. Täytettyäni muurauslaastilla nämä kolot on pieni vaiva maalata kosteuseriste, ensin ohut lillinki nimeltään praimeri , joka sitoo pölyn ja sitten sakeampi vesieristys. Samalla irroitan wc-istuimen koska se kuitenkin jopa 3 vuotta vanhassa talossa on asennettu väärin, ilman tiettyä tiivistettä, mansettia, jolloinka viemärinhaju tunkee aina matalapaineilmalla vessaan. Hintaa tuolla kyseisellä tiivisteellä on 3-5e, vesieristeellä lattiaan ja yläseinään asti n. 50e, sitten onkin uuden laatoituksen vuoro tyylikkäällä edullisella laatalla ja hajuttomat tressittömät suihkunautinnot on luvattu. Voit vain arvailla minne vesi menee naapurin suihkusta vaan itselläsi se menee ainoastaan viemäriputkeen ja taistelu vakuutusyhtiön kanssa, joka ei kuitenkaan mukisematta korvaa mitään on tarpeetonta. Myös kaakelit pysyvät ikuisesti kun alle ei tunge vesi imeytymään kiinnityslaastiin. Laattasaumausainehan on vain meikki, ei siis vesitiivis. Ainoastaan uima-allassauma on.
Tervehdystä
Henkilökohtaisesti lähtisin siitä että todellakin vakuutusyhtiön kanssa ei kannata ruveta tappelemaan ja nuo toimet mitä aileena kirjoitti ovat niin halvat vaikka sen teettäisi toisella.
Tärkeintä asiassa on se että pystyt itse osoittamaan että se vesivuoto ei tule sinulta vaan jostain muualta, näin se on suomessa ja varmasti samalla tavalla asiaa käsitellään epsanjassakin, luulisin. 😉
Suomessa on uuden lain myötä erittäin tarkat ohjeet kylppärin vesieristyksestä.
As OY:ssä ei ole mitään asiaa suorittaa ko tehtävää itse, vaan se kuuluu amattimiesten töihin, kuten putkityötkin.
Mitä tulee espanjalaiseen tyyliin, niin mielestäni laatoistus ”puskusaumalla” ja takana olevalla hengittävällä rakenteella on päästy mainioon lopputulokseen.
Joku tuolla ylempänä mainitsikin, että vain laatan keskellä on ”laastiläjä” ja reuna-alue laatan takana on tyhjää täynnä, eli ilmastointikanavia.
Asuin yli 10 vuotta samassa paikassa ja seurailin kuinka kylppärin seinä käyttäytyy ollessa yhteinen olohuoneen kanssa.
Pienintäkään maalin irtoamista ei ollut olohuoneen puolella. Ilmastointi väliseinässä siis toimi vallan mainiosti!
Rakenteen huono puoli on laattojen helppo irtoaminen, jota sattuu valitettavan usein.
Vesivahingot, jotka johtuvat putkien syöpymisestä ovat suuressa kerrostalossa jokapäiväisiä sen jäkeen, kun niille tulee ikää n 20v.Olen seuraillut tilannetta ”suomalaisessa” naapuritalossa, joka valmistui 80-luvun alussa. Joissakin asunnoissa vesivahonkoja ( yläpuolisia) on 5:ssä vuodessa tapahtunut 2-3 kertaa. Siis vallan yleinen vaiva, jopa niin yleinen, että espanjalaisen mielestä se kuuluu näköjään jokapäiväiseen elämään!
Mutta elämä heillävaan jatkuu näistä murehtimatta! Suomalainen stressaantuu niistä melkoisesti.
Pärjäilkää!
Sen verran tietoa rakenteista täällä, että seinäthän on muurattu reikätiilillä , niitä on esim. ulkoseinän ja naapurihuoneiston seinän kohdalla kaksi kerrosta joissa on jonkunnäköinen rako välissä. Kaikenkaikkiaan seinät hengittävät.
Sementtimälli laatan taakse ja laatta seinään on yleinen käytäntö täällä. Mä huomauttaisin kuitenkin , että esimerkiksi painavat marmorilaatat joilla päällystetään talojen ulkoseiniä kiinnitetään ihan samalla metodilla. Kyse on siitä minkälaisia materiaaleja käytetään. Jos käytetään huonolaatuista tavallista laastia , laatat kyllä tippuvat , mutta erikoislaasteilla ne kyllä kestävät.
Täällä on tapana laatoittaa puskusaumalla. Mutta kun mä tein kylppärini , en vaivautunut miettimään turhaa vesieristämistä , mutta kylläkin tasoitin seinät ja tein laatoituksen saumoilla. Saumauslaasti ei ole vesitiivis , mutta se vahvistaa laatoitusta huomattavasti. Ja kylppäri ei ole uima-allas , ainakin meillä märkätilat ovat kuivina suurimman osan vuorokaudesta. Ja mä käytin saneerauslaastia , en halvinta muurauslaastia.
Ja kannattaa kiinnittää huomiota miten kylppärin ilmanvaihto on ratkaistu, ei ole tavatonta ettei sitä ole ollenkaan. Siihen auttaa esim. 15€:n puhallin ilmanvaihtorööriin , jos semmoistakaan löytyy.
• Ei kirjautuneenaLiittynyt: 01.01.1970
Kirjoituksia: 232
Vastauksia: 2467ei ainakaan päde suomessa; vähänkään suositeltavat vesieristeet maksaa n. 100 ekee/10 litraa ja keskikokoiseen kylppäriin sitä menee n. 15 litraa; sen verran monta vesieristarkastusta olen tehnyt eri kylppäreihin, että riittävän vesieristepaksuuden saavuttamiseksi nuo lukemat ovat jo vähän alakanttiin.
Spanskien hintatasoa en tiedä.
Tosin tarpeellisuudestakaan en tiedä mitään espanjan osalta, mutta ainakin lattia kannattaisi vesieristää remontin yhteydessä. Vielä paree jos samassa yhteydessä asentais lattialämmityksen joko vedellä tai sähköllä. Omakohtaisen kokemuksen mukaan lattialämmityksen omaavat kämpät ovat vähemmän riskialttiita satunnaisen veden vuotamisen kannalta.santiago kirjoitti:Sen verran tietoa rakenteista täällä, että seinäthän on muurattu reikätiilillä , niitä on esim. ulkoseinän ja naapurihuoneiston seinän kohdalla kaksi kerrosta joissa on jonkunnäköinen rako välissä. Kaikenkaikkiaan seinät hengittävät.
nuo reikätiilien lävet ovat? Mitä ilmeisemmin vaakatasossa, jotta kosteus siirtyy seinästä seinään läven kautta. Jos ne olisivat pystyssä, niin kanavahan sulkeutuisi heti ensimmäisessä muuraussaumassa… järkeilen kun en ole katsonut… tai turha kysymys tämä taitaa selvästi olla.
Mutta mutta… omissa (ulko)seinissäni on 2 tiiltä ja 50mm EPSää välissä. Saattaa ulkoseinien kosteustasapainon hoitelu hieman hankaloitua. Sisäseinät toki yhtä tiiltä (ties miten muurattuna). Eniten minua kyllä murehduttaa tuo sunroofin (SR) tilanne. Se on kuitenkin yli 20m2 ja yksi viemäri keskellä ja koko pinta on laatoitettu sellaisilla 300*300 mm laatoilla, joita näkee vähän kaikissa taloissa. SR on suoraan olohuoneen ja keittiön päällä – mutta vielä ei näy jälkiä, että vesi olisi tullut läpi. Tuonne minä olisin laittanut vesieristeen jos olisin ollut vastaava mestari (Suomesta). SR:ssä on kyllä todella vähän kaatoa, mutta laatat toki isoja = vähän saumaa, hyvin saumattu ja ammattitaidolla laitettu. Mutta mutta…
Niin siitä saunaprojektista, josta on keskusteltu kiukaiden kautta aloitettuna. Se on siis alimmaisessa kerroksessa = rakentamaton tila, joka otettiin käyttöön ns. jälkikäteen. Maapohja on tasoitettu, laitettu 50mm eristettä (tarkkaa tietoa ei ole, mutta styroxia (EPSää) kait) ja sen päälle kuraa & yksi verkko ja kosteuseristettä ei ole laitetu. Päällä laatta ja 2,5% kaato viemäriin. Lattialämmitystäkään ei ole. Sehän olisi mainio kuivaussysteemi jos se olisi päällä, mutta kiukaan poweriin on sitten luottaminen.
Ottamatta kantaa vesieristysmateriaalien hintoihin mun mielestä suurimmat kulut taitaa tulla monista työvaiheista ja esimerkiksi aineiden kuivamisen odottelussa.
Ja mitä näitä vahinkoja täällä on eteen tullut, ne on olleet pääsääntöisesti viemäripuolella eli seinien sisällä. Alakerroksissa ongelmana on olleet normaalit tukokset ja kaupan päälle kasvien juuret jotka tukkivat alakerroksista pihojen kautta kulkevat viemäriputket.
Näihin ei vesieristykset auta mitään.
Vilperille vastausta siihen miten paikat kuivaa täällä. Kyllä yleensä talven aikana tulleet homeet ja kosteudet häviävät kesän , joka on enemmän tai vähemmän 9 kuukautta, aikana.Suurin ongelma taitaa olla ilmanvaihtopuolella jota ei ole joten kosteutta kerääntyy.Jos sä olet tee se itse mies, niin kyllä sulle selviää rakenneratkaisut ajan kanssa. Jos sä teetät remontit ja parannukset kannattaa olla vähän katsomassa päälle miten hommat tehdään. Kaikenkaikkiaan täällä on aika yksinkertaiset perusratkaisut käytössä ja kun tee se itse tapauksessa tulee sinuksi täkäläisten materiaalien ja rautakauppojen kanssa ei hommissa ole mitään ihmeellistä.
Muutenkin ei mikään estä hyviksi havaittuja suomalaisia käytäntöjä sovellettavaksi myös täällä.
Tulee mieleen juurikin laatoitus ja vaikkapa ilmanvaihtojutut.Samoin kannatan lämpimästi sähkölattialämmitystä kylppäreihin .Mä tein juuri kyseisen operaation ja saa nähdä ensi talvena miten homma tässä uudessa kämpässä pelaa.Suomessa vastaaviin tiloihin kellarikerroksessa tehtiin paljon saunoja ns. vennamolaistaloissa ja ongelmana oli tuo ilmanvaihto. Sinuna laittaisin pienen puhaltimen tilan alaosaan ja poistoventtiilin yläosaan jos se vain on mahdollista. Nykyiset 220 V lattialämmityksetkään ei enää nosta lattiaa muuta kuin kaapelin paksuuden verran ja pienjänniteversiot on pelkästään semmoisia mukavuuslämmityksiä.Lattialämmitys kuitenkin säästäisi rakenteita ja kuivattaisi tilaa . Hetivalmis kiuaskin sen verran falskaa että
karannut lämpö lisäksi lämmittäisi tilaa.kallepekka kirjoitti:Buenas noches, nyt mä osaan tämän jo oikein mutta miksi sitten vain päivän kohdalla on Buenos
Johtuu adjektiivien taipumisesta pääsanan suvun mukaan.
’El día’ (päivä aamukuudesta puoleenpäivään) on maskuliinisukuinen sana, vaikka päättyykin a-kirjaimeen, johon feminiinisukuiset sanat tapaavat useimmiten päättyä. Adjektiivi ’bueno’ siis pysyy perusmuodossaan, eli maskuliinissa.
’La tarde’ (päivä puolestapäivästä alkuiltaan) ja ’la noche’ (ilta auringonlaskusta alkaen ja yö pikkutunneille asti) sekä ’la madrugada’ (aika hieman ennen aamunkoittoa ja täyteen aungonnousuun saakka) ovat ovat feminiinisukuisia, joten adjektiivi taipuu ja ’bueno’sta tulee ’buena’.
Meni nyt hieman OT, mutta seuraava sopinee myös näihin rakenteluasioihin.
”Opi perusasiat.
Sillä niille,
joiden aika on tullut,
se ei koskaan ole liian myöhäistä”
[Bertolt Brecht ]
0
0
Sinun täytyy olla kirjautunut vastataksesi tähän aiheeseen.