Suomalaiset ja Espanja: identiteetti.

Uusimmat Keskustelu Yleistä Yleiset pulinat Suomalaiset ja Espanja: identiteetti.

  • Tämä aihe sisältää 13 vastaukset, 10 kirjoittajaa, ja siihen kirjoitti viimeksi Profiilikuva käyttäjästä Hot Hot 11 vuotta sitten.
Esillä 14 viestiä, 1 - 14 (kaikkiaan 14)
  • Julkaisija
    Viestit
  • LINKKI
    Profiilikuva käyttäjästä Ocaso
    Ocaso Ei kirjautuneena
    Liittynyt: 12.06.2008
    Kirjoituksia: 276
    Vastauksia: 375

    Mikä on suomalaisuuden tulevaisuus espanjassa?

    Suomalaisia on espanjassa enemmän ja vähemmän, alueellisesti hyvin keskittyneesti eteläespanjaan sekä itäiseen levantin espanjaan. Suomalaiset tulevat myös hyvin toimeen keskenään, tätä auttaa se että suomalaiset ovat hyvin yhtenäinen kansa suurimmaksi osaksi. Kaikki pelaavat pesäpalloa ja petankkia ainakin kesäisin. Talvisin keräännytään joukolla television ääreen katsomaan jääkiekkoa.

    Ajat ovat kuitenkin muuttumassa, nuoriso kansainvälistyy, sekä rannikon patriarkkojen sana ei enää ole laki jos se sitä ikinä on ollutkaan. Kananpojat kuoriutuvat ulos kuorestaan ja kokeilevat siipiään joko suomessa tai muualla euroopassa, mahdollisesti (vaikka harvemmin ihme kyllä!) espanjassakin.

    Haluaisinkin tehdä kysymyksen, haluaisin saada ihmiset miettimään mikä on suomalaisuuden tulevaisuus espanjassa. Onko se kantaväestöön sulautuminen vai oman pienen mikrokosmoksen luominen niinkuin tähän mennessä on tapahtunut esim. Andaluciassa. Niinkuin Italialaiset sekä Irlantilaiset loivat omat kukoistavat yhdyskuntansa New Yorkiin niin suomalaiset ovat luoneet oman monilukuisen yhdyskuntansa sinne missä suomalaisia ex-patteja onkaan.

    Mutta, mikä on tulevaisuus, tuleeko suomen lippu liehumaan kaupan hyllyllä vai sulautuuko kaikki tämä valtavirtaan nuorison mahdollisesti kasvaessa ulos kuoresta, ja kokeillessaan siipiään siellä jossain, kaiken tämän suomalaisuuden ulkopuolella?

    Onko suomalaisen identiteetin menettäminen hyvä vai paha?

    LINKKI
    Profiilikuva käyttäjästä devspain
    devspain Ei kirjautuneena
    Liittynyt: 30.01.2007
    Kirjoituksia: 22
    Vastauksia: 1281

    Jaa,

    -en pelaa pesäpalloa
    -en pelaa petankkia
    -en katso jääkiekkoa (enkä pelaa sitäkään)

    -en koe myöskään asuvani missään ihmeen mikrokosmoksessa Andaluciassa!

    Silti ”rannikon patriarkkoihin” ja varsinkin ”heidän totuuksiin eri asioista” olen suhtautunut aina varauksella ja hieman jopa naureskellen. Mielipiteeni on se, että moni asiansa tietävä ”tietää asiat” yhä edelleen siten kuin ne olivat 70-luvulla..

    LINKKI
    Profiilikuva käyttäjästä mm
    mm Ei kirjautuneena
    Liittynyt: 10.05.2009
    Kirjoituksia: 13
    Vastauksia: 18

    Osasitpa Ocaso ottaa esille tärkeän aiheen, missä mielestäni olisi itse kullakin Espanjan ulkosuomalaisella pohdittavaa.

    Itse olen pienen pojan äiti Barcelonan seudulla ja vakaana aikomuksenani on kasvattaa pojastani niin suomalainen kuin eurooppalainenkin. Valitettavasti täältä tuntuu vain puuttuvan kriittinen samanhenkinen suomalaismassa, joten kasvatustyö ja perinteiden vaaliminen näyttäisi olevan hyvin paljon itsestä, omasta aktiivisuudesta ja prioriteeteista kiinni.

    Olen saanut kuvan, että etelä-Espanjassa suomalaiset pitäisivät paremmin yhtä. Olisi mukava kuulla jotain vinkkejä siitä, millä suomalaiset saisi liikkeelle yhteisiin juttuihin. Tällä hetkellä kokoontumiset täällä taitavat rajoittua itsenäisyyspäivän juhliin ja Skandinaavisen klubin joulubasaariin.

    LINKKI
    Profiilikuva käyttäjästä johanmarc
    johanmarc Ei kirjautuneena
    Liittynyt: 24.04.2007
    Kirjoituksia: 88
    Vastauksia: 335

    Barcelonan suomalaisten ”hajanaisuus” johtuu varmaankin paljolti siitä että kaupungissa oleskelee paljon suomalaisia nuoria, jotka tulevat vain muutamaksi kuukaudeksi ja vaihtavat paikkaa. En tiedä onko paljonkaan suomalaisia täällä, jotka ovat muuttaneet jäädäkseen.

    LINKKI
    Profiilikuva käyttäjästä Anna-Katariina
    Anna-Katariina Ei kirjautuneena
    Liittynyt: 28.03.2008
    Kirjoituksia: 10
    Vastauksia: 153

    Itse yritän ainakin kovasti pitää kiinni suomalaisuudestani, vaikka vasta vain reilun vuoden Espanjassa asuneena on vaikeata arvioida miten pidempi oleskelu täällä tähän asiaan vaikuttaa.

    Ruisleipä on mielestäni edelleen parasta leipää. Jouluna oli tehtävä laatikot ja riisipuurot. Pääsiäisenä pashaa tein ja mämmiä jäin kaipaamaan. Lätkän mm-kisoja katselin ja kylmä lonkero on edelleen paras kesäjuoma. Tiskaukseen käytän tiskiharjaa ja astiat kuivatetaan kuivauskaapissa. Pieniä juttuja, mutta hyvinkin suomalaisia. Kaipaan sitä, että voin mennä metsään keräämään mustikoita ja talvipakkasilla metrin hangessa hakemaan joulukuusta. Kaipaan kylmää järvivettä ja rantasaunaa kesämökillä.

    Koskaan en kuitenkaan ole Suomessa viihtynyt ja kaikista näistä luettelemistani ikävöimistäni asioista huolimatta, täällä elän enemmän. Minulle on ollut jo vuosia selvää, että Suomeen en jää asumaan. Vaikka mistä sitä tietää, jos jonain päivänä mieli muuttuu ja palaan takaisin. Minun Suomen kaipuuni ja suomalaisuuteni muodostuu niistä kokemuksista, joita olen lapsesta asti kerännyt. Jos minulla joskus on lapsia, heillä ei minun kokemuksiani ole ja niin haikealtakin kuin se saataa tuntua, heistä tuskin tulee suomalaisia sukujuuristaan huolimatta. Toki heille opettaisin suomen kielen ja varmaankin he joitain tapoja minulta oppisivat, mutta tuskin he kaipaisivat tai ylläpitäisivät sellaisia tapoja, joista heillä ei varsinaisesti ole omakohtaisia kokemuksia. Uusi sukupolvi integroituu väistämättäkin siihen ympäristöön, jossa se kasvaa. Varsinkin kun monesti vain toinen vanhemmista on suomalainen.

    Parhaat ystäväni täällä ovat onneksi suomalaisia, joten he ehkä vielä ymmärtävät tämän minun hömpötykseni. Hömpötyksellä viittaan juuri siihen, että itse on pidettävä sitä suomalaisuutta yllä, kun ei sitä tiivistä yhteisöä ole. Ensimmäisen itsenäisyyspäiväni täällä vietin siemaillen yksin cavaa ja katsellen linnanjuhlia netistä. Paikallinen poikaystäväni piti minua ihan tärähtäneenä. 🙂

    LINKKI
    Profiilikuva käyttäjästä mm
    mm Ei kirjautuneena
    Liittynyt: 10.05.2009
    Kirjoituksia: 13
    Vastauksia: 18
    johanmarc kirjoitti:

    Barcelonan suomalaisten ”hajanaisuus” johtuu varmaankin paljolti siitä että kaupungissa oleskelee paljon suomalaisia nuoria, jotka tulevat vain muutamaksi kuukaudeksi ja vaihtavat paikkaa. En tiedä onko paljonkaan suomalaisia täällä, jotka ovat muuttaneet jäädäkseen.

    Tiedätkö Johanmarc tai joku muu, onko noilla Barcelonaan tulevilla nuorilla suomalaisilla jotain yhteistä foorumia, jonka kautta heitä voisi tavoittaa? Asuin ennen Oxfordissa ja Muenchenissa, ja sain kuvan, että siellä nuoret löysivät vakiporukan järjestämiin tapaamisiin, kuten leikkimielisiin pesäpalloturnajaisiin ja vappujuhliin, ja kaikilla oli mukavaa. Eikö sama voisi yrittää myös täällä? Nuoria tarvittaisiin, sillä vakijoukolla tuo aiemmin mainitsemani kriittisen massan kanssa on ongelmia.

    LINKKI
    Profiilikuva käyttäjästä annaleena
    annaleena Ei kirjautuneena
    Liittynyt: 21.10.2006
    Kirjoituksia: 8
    Vastauksia: 97

    Facebookissa meillä tällä alueella asuvilla suomalaisilla on ryhmä nimeltä (yllätys, yllätys): ”Katalonian suomalaiset”. Tervetuloa mukaan! Yritetään taas syksymmällä, kun lomakiireet hellittää, saada järjestettyä enemmän tapaamisia ym toimintaa.

    LINKKI
    Profiilikuva käyttäjästä mm
    mm Ei kirjautuneena
    Liittynyt: 10.05.2009
    Kirjoituksia: 13
    Vastauksia: 18

    Kiitos Facebook vinkistä ja kutsusta, Anna-Leena! Liityin jäseneksi Katalonian suomalaisten ryhmään saman tien. Odoton innolla tapaamisia, ja myös sellaisia, jonne voisi törmätä lapsen/lasten kanssa. Ehkä picknick jossain puistossa voisi olla sopiva tuohon…

    Anna-Katariina kirjoitti:

    Jos minulla joskus on lapsia, heillä ei minun kokemuksiani ole ja niin haikealtakin kuin se saataa tuntua, heistä tuskin tulee suomalaisia sukujuuristaan huolimatta. Toki heille opettaisin suomen kielen ja varmaankin he joitain tapoja minulta oppisivat, mutta tuskin he kaipaisivat tai ylläpitäisivät sellaisia tapoja, joista heillä ei varsinaisesti ole omakohtaisia kokemuksia. Uusi sukupolvi integroituu väistämättäkin siihen ympäristöön, jossa se kasvaa. Varsinkin kun monesti vain toinen vanhemmista on suomalainen.

    Tuohon voisin sanoa, ettei asia ihan välttämättä noin tarvitse mennä. Maailmalla luuratessani olen törmännyt kolmannen polven ulkosuomalaisiin lapsiin, joita en voinut muista suomalaisista lapsista erottaa. En väitä että tuon saavuttaminen olisi helppoa, mutta noiden esimerkkien voimalla jaksan yrittää! Varsinkin suomenkielen kanssa on oltava erityisen systemaattinen ja tarkka, sillä lapset ovat kieliasioissa hyvin ovelia. Ja silloin ei auta muu kuin olla heitä ovelampi !

    LINKKI
    Profiilikuva käyttäjästä 123
    123 Ei kirjautuneena
    Liittynyt: 03.07.2006
    Kirjoituksia: 734
    Vastauksia: 1553
    annaleena kirjoitti:

    Facebookissa meillä tällä alueella asuvilla suomalaisilla on ryhmä nimeltä (yllätys, yllätys): ”Katalonian suomalaiset”. Tervetuloa mukaan! Yritetään taas syksymmällä, kun lomakiireet hellittää, saada järjestettyä enemmän tapaamisia ym toimintaa.

    Myös täällä Orkissa voi toki ilmoittaa kaikista tapahtumista ja muutenkin eri ryhmät jutustella. 🙂

    LINKKI
    Profiilikuva käyttäjästä annaleena
    annaleena Ei kirjautuneena
    Liittynyt: 21.10.2006
    Kirjoituksia: 8
    Vastauksia: 97

    Piknik on tosi hyvä idea! Yritetään saada sellainen nyt kesän aikana järjestettyä. Valitettavasti en tunne tällä hetkellä yhtään lapsiperhettä täältä, mutta toivotaan että heitäkin tulisi paikalle..

    Ja tottakai pidetään myös orkki ajantasalla siitä, mitä ollaan järjestämässä!

    LINKKI
    Profiilikuva käyttäjästä kv3052
    kv3052 Ei kirjautuneena
    Liittynyt: 30.09.2008
    Kirjoituksia: 22
    Vastauksia: 63

    Imaginen sanoin ”and the world will be as one”.
    En tunne täällä olevani sen enempää suomalainen kuin espanjalainen. Tunnen suurta vapaudentunnetta ollessani maailmankansalainen. Nettimaailmassa alusta asti olleena
    en oikein voi muunlaista tunteakaan. Ei minulla mitään johonkin suomaisryhmään kuulumiseen ole vastaankaan, mutta en näe sitä välttämättömäksikään. Olen hyvin itsenäinen aivan omia ajatuksiani kehittelevä intellektuelli, enkä aina jaksa innostua
    paljon ympärillä häärivistä ihmisistä, silloin kun on aivan ilmeistä meillä olevan hyvin erilainen ajattelutapa melkeinpä kaikista asioista. Olen luonut aina uudessa ilmapiirissä oman atmosfäärini ja pärjään yksin oikein loistavsti seuran suhteen. Voisin kulkea maailman ympäri oma minuuteni vain mukanani, en tarvitse ketään kainalosauvaksi.
    Luulen tämäntapaisten ajatusten pätevän moniinkiin suomalaisiin. Eipä silloin juuri seuroja
    synny.
    Tämä ei tarkoita sitä ettenkö seurasta pitäisi, mutta jatkuvuutta ajatellen tarvittaisi
    muutaman samantyyppisen ihmisen koostuma samanlaisten ajatusten ympärille. Enkä
    suostuisi minkäänlaisiin ryhmäsitoumuksiin. Ääretön vapaus on tärkein. Tämä myös tässäkin yhteydessä tarkoittaa täydellistä sananvapautta.

    Siis oikein, oikein pitkällä ajalla ei tule olemaan kansallisia identiteettejä, pikemminkin
    samalla tavalla ajattelevien yli rajojen ulottuvia ”hyväveli-sisko” hyvin epävirallia isojakin
    ryhmiä.

    LINKKI
    Profiilikuva käyttäjästä mm
    mm Ei kirjautuneena
    Liittynyt: 10.05.2009
    Kirjoituksia: 13
    Vastauksia: 18
    annaleena kirjoitti:

    Piknik on tosi hyvä idea! Yritetään saada sellainen nyt kesän aikana järjestettyä. Valitettavasti en tunne tällä hetkellä yhtään lapsiperhettä täältä, mutta toivotaan että heitäkin tulisi paikalle..

    Ja tottakai pidetään myös orkki ajantasalla siitä, mitä ollaan järjestämässä!

    Tullaan juuri sunnutaipiknikiltä ja retkeltä labyrinttipuistoon ja nastaa oli.

    Kiva jos piknik isommalla suomiporukalla onnistuisi kesän aikana.
    Meidän perheelle, kuten myös yhdelle tuttavaperheelle, kävisi vielä
    viikonloput välillä 5.-18.7., tai sitten elokuun loppupuolella ja sen jälkeen.

    Yritin laittaa viestiä Facebook-ryhmään, muttei se onnistunut (?).

    LINKKI
    Profiilikuva käyttäjästä jukkis
    jukkis Ei kirjautuneena
    Liittynyt: 04.01.2009
    Kirjoituksia: 0
    Vastauksia: 1

    Eiähän täällä mitään mikroja kaivata ihmisyhteisöissä. Niitä on ihan riittävästi pöydillä ja todentotta noille vanhoille patriarkoille toivittaisin lempeää kenkää. Pulmahan lienee koota nuo lukuisat ja kuitenkin erillään kokoontuvat (kahvilat/kodit yms.) kuppikunnat muutenkin kokoon kuin Kalevan hyvät konserttimatkat ja esitelmät. Ehkä entistä enemmän teema-aiheisiin yhä enemmän nykytulevaisuuteen kohdistuviin asioihin. Lähitulevaisuus on jo huomenna ja alkuräjähdykseen tullee selvyys 20 vuoden aikana.
    Siihen ei ole uskonnoilla uskomuksilla eikä juhannustaioilla mitään yhteyttä
    Ei siis mikrokosmoksia vaan hyvin toimivia nykyverkkoja.

    LINKKI
    Profiilikuva käyttäjästä Hot
    Hot Ei kirjautuneena
    Liittynyt: 10.07.2006
    Kirjoituksia: 122
    Vastauksia: 535

    Kovin on erilaista yhteiselo suomalaisten kesken Espanjassa ja USA:ssa. Tuntuu siltä, että USA:n suomalaiset pyrkivät ylläpitämään vanhan kotimaansa identiteettiä paljon vahvemmin kuin mitä tapahtuu Espanjassa.

    USA:ssa on koko joukko suomalaisten rakentamia haaleja; esimerkkinä Floridassa olevat Suomi Talo ja Kerhotalo, joissa porukka kokoontuu viikoittain. Tosin merkittävä ero on myös sukupolvessa eli USA:ssa haaleja käyttää pääosin vanhempi porukka. Eksyin helmikuussa yhteen tilaisuuteen Suomi Talolla ja meno oli perisuomalaisempaa kuin mitä missään Suomessa enää tapaa.

    Espanjan suomalaisuus on huomattavasti nuorempaa kuin USA:ssa ja Espanjassa on käytössä nykytekniikka eli Orkki, Facebook, etc ja on joitain yhteistapahtumia kuten petankkiryhmä, Costariders, Aurinkorannikon Sijoittajaklubi, jne. eli on edetty harrastusten tai muun sidonnaisuuden kautta. Ja toki onhan meillä koko joukko paikallisia suomalaislehtiä.

    Kaivataanko sitten ”Aurinkohaalia”, jossa suomi-identiteettiä vaalitaan ja suomalaiset tapaavat toisiaan nokakkain? Tuskinpa? Orkkisoppa eli aikansa ja kokosi säännöllisesti suomalaisia yhteen, mutta hiipui, kun alkuinto loppui.

    Pitääkö suomi-identiteettiä tietoisesti ylläpitää Nyky-Euroopassa? Tuskinpa? Ollaan aidosti maailmankansalaisia tai eurooppalaisia! Ja toisaalta me pitempään Espanjassa aikaamme viettäneet pidämme ainakin Aurinkorannikkoa jo Suomen etäprovinssina, missä emme koe mitään identiteettipulmia ja rannikolla kasvavista suomalaisvesoista tulee taatusti hyviä eurooppalaisia ilman Suomea, pesäpalloa, kalakukkoa, mämmiä, kansantanhuja, kyykkää – heh heh!

    Suomi-identiteetin sijaan oleellisempaa ja antoisampaa on verkostoitua paikallisten ja muiden ulkomaalaisten kanssa.

Esillä 14 viestiä, 1 - 14 (kaikkiaan 14)

Sinun täytyy olla kirjautunut vastataksesi tähän aiheeseen.