Sananlaskuja espanjaksi

Uusimmat Keskustelu Opiskelu, työnteko ja yrittäminen Kielikulma Sananlaskuja espanjaksi

Esillä 15 viestiä, 31 - 45 (kaikkiaan 52)
  • Julkaisija
    Artikkelit
  • LINKKI

    Marskie
    Ei kirjautuneena
    Liittynyt: 08.06.2010
    Kirjoituksia: 0
    Vastauksia: 1

    Mä haluaisin ottaa tatuoinnin espanjankielellä. jonkun sananlaskun/sitaatin jonkun kivan, vaikka mikä liittyy perhe/rakkaus/ystävät. En vaa tiedä mitään kivaa, enkä osaa kääntää oikein. Toi googlen käännöskone ei ehkä oo ihan paras ratkasu siihen asiaan. 😀 Ja yks mun kaveri osaa espanjaa, mut ei halunnut olla ihan varma, kun kyse on tatuoinnista. Oli sellanenki mieles et olisin ottanut ”usko,toivo,rakkaus” mut en oo ihan varma käännöksestä onko se ”fe, esperanza, amor” tai jotenki tuollai.. onko kellää tietoa oikeanlaisesta käännöksestä?

    LINKKI

    vanhatyttö
    Ei kirjautuneena
    Liittynyt: 12.08.2009
    Kirjoituksia: 49
    Vastauksia: 1748

    Aika hyvin osuu tänä vuonna tämä : Hasta el cuarenta de mayo no te quites el sayo

    Tietäisikö joku tälle SUOMALAISEN vastineen?

    LINKKI

    Masa
    Ei kirjautuneena
    Liittynyt: 04.09.2006
    Kirjoituksia: 179
    Vastauksia: 303

    Hei! Laitan tähän toimituksen ystävällisellä suostumuksella Meidän Costa Blanca -lehdessä olleen kirjoituksen espanjalaisista sananlaskuista.

    SANANLASKUT – SANATAIDETTA PARHAIMMILLAAN

    Sananlaskut ovat ainakin yhtä vanhoja kuin kirjoitettu sana, eli ne ovat siis vanhimpien nuolenpääkirjoitusten perusteella noin neljä ja puolituhatta vuotta vanhoja.

    Monet sananlaskut ovat levinneet yli kansa- ja kielirajojen, ja niistä on tullut kansojen yhteistä omaisuutta. Niiden sepittäjiä on usein mahdotonta jäljittää. Sananlaskut elävät yhä voimallisesti eri kielissä ja siten siirtävät vanhaa viisautta sukupolvelta toiselle.

    Sananlaskujen avulla on mahdollista ratkaista tehokkaasti kanssakäymisen ongelmia, ilmaista mielipiteitä ja tunteita. Nehän voivat usein olla iskeviä, monimielisiä ja tunnelatauksia sisältäviä, joten puhuja voi kätkeä sananlaskuun viestin, jota muuten ei kehtaisi, uskaltaisi tai voisi ilmaista.

    Sananlaskujen muoto, lyhyys, purevuus ja vertauskuvat ovat sanataidetta parhaimmillaan. Sananlaskuja ei pidä kuitenkaan ottaa liian vakavasti. Jokainen sananlasku sisältää paitsi monia totuuksia, myös valheita. Siitä tulee löytää tilanteeseen sopiva totuus. Koko ajan tulee kuitenkin pitää mielessä, että tämä totuus voi jonkun toisen mielestä olla täysin väärä ja perusteeton, mikä pätee kaikkiin mielipiteisiimme. Meidän viisautemme voivat toisten mielestä olla suurinta tyhmyyttä. Sananlaskuja voidaan tulkita monin eri tavoin. Keskustelussa sananlaskujen tulkitsemiseen ja ymmärtämiseen vaikuttavat muun muassa sananlaskujen käyttötilanne sekä niiden käyttäjien äänensävyt ja ilmeet. Sama sananlasku voi jopa olla sekä kielteinen että myönteinen.

    Espanjan kieli on siitä ihana, että se on tulvillaan toinen toistaan värikkäämpiä sananlaskuja. Varmaan siksi espanjalaiset pitävät hyvin paljon sananlaskuista ja käyttävätkin niitä runsaasti. Tähän on koottu suomeksi muutamia tyypillisiä sananlaskuja, joiden alkuperän sanotaan tai arvellaan olevan Espanjasta. Monista sananlaskuista liikkuu hieman erilaisia käännöksiä, vaikka tarkoitus on sama.

    Nainen on silmien paratiisi, kukkaron kiirastuli ja sielun helvetti.

    Älä valitse vaimoa äläkä pellavaa kynttilänvalossa.

    Miehet hallitsevat maailmaa, naiset miehiä.

    Tykki, joka ei ole tappanut ketään, on kuin huora, joka ei ole menettänyt neitsyyttään.

    Nuorukaisena kukonpoika, sulhasena leijona ja ukkomiehenä aasi.

    Ellet rakenna pilvilinnoja, et rakenna mitään muitakaan linnoja.

    Kun synnyin, itkin, ja jokainen päivä opettaa minua tietämään, miksi.

    Hän, joka on rakastanut, tietää mitä alituinen levottomuus on.

    Kun hyvä onni tulee luoksesi, kutsu se sisään.

    Miehet hallitsevat maailmaa, naiset miehiä.

    Vähän kerrallaan, niin pääset pitkälle.

    Häristä puhuminen ei ole samaa kuin areenalla oleminen.
    On helpompaa puhua häristä, kuin osallistua itse härkätaisteluun.

    Ei ole mitään surullisempaa kuin pelle, joka on väsynyt omiin sukkeluuksiinsa.

    Huolet satavat niiden niskaan, jotka jo entuudesta ovat märkiä.

    Hyvä löytyy korin pohjalta. (Espanjan arabialainen sananlasku)

    Muisti on naisten lailla yleensä uskoton.

    Saituus on ainut intohimo, joka ei koskaan vanhene.

    Suudelma ilman viiksiä on kuin muna ilman suolaa.

    Totuus ja öljy nousevat aina pintaan.

    Turhuus kukkii, muttei tee hedelmää.

    Tämänpäiväinen liha, eilinen leipä ja viimevuotinen viini antavat hyvän terveyden.

    Vaatimattomuuden vihollisia ovat rakkaus ja sairaus

    Kuolleet hautaan, jälkeenjääneet oluelle.

    Syöminen ilman viiniä on joko köyhyyttä tai tyhmyyttä.

    Terveyden alku on se, että tuntee sairauden.

    Jokainen ihminen on hullu jonkun toisen mielestä.

    Keitosta ja rakkaudesta valitsen ensimmäisen.

    Juotua viiniä ja tanssittuja tansseja ei voi kukaan ottaa pois.

    Jokaisen ystävä ja ei kenenkään ystävä ovat sama asia.

    Norsua ei kannata metsästää onkivavalla.

    Kun on paljon lihavia ihmisiä, on pakko seistä hyvin lähekkäin.

    Vieraan on tiedettävä, että kala alkaa haista kolmessa päivässä.

    Hänellä, jolla on hyvä vaimo, ei mikään onnettomuus ole liian raskas kannettavaksi.

    Miguel de Cervantesin 1600-luvun alussa julkaisemassa maailmankuulussa 2-osaisessa Don Quijotessa kirjailija laittaa päähenkilön uskollisen aseenkantajan Sancho Panzan suuhun lukuisia sananlaskuja. Etenkin teoksen kakkososassa Sanchoa vaivaa – Don Quijoten harmiksi ja lukijan riemastukseksi – todellinen sananlaskuripuli, jota hän selittää isännälleen näin:

    ”Sen voi korjata yksin Jumala; – vastasi Sancho – minä näet osaan sananlaskuja enemmän kuin mahtuu kokonaiseen kirjaan, ja puhuessani niitä tulee suuhun yhtä haavaa niin paljon, että ne tyrkkäävät toisiaan ulos pyrkiessään, ja kieli heittää ulos minkä sattuu, vaikka se ei erinomaisesti asiaan sopisikaan; mutta tästä puoleen minä varon samasta mikään, mikä ei sovi virkani arvoon. Sanon siis vain ettei hätää kovaa käsissä, kun on leipää, lihaa säkissä, ja parempi katsoa kuin katua, ja hätäkös sen, joka tornissa soittelee, ja kyllä moni hankkii, muttei osaa hallita.”

    Tässä lopuksi lukuharjoitukseksi alkukielellä muutamia Sancho Panzan suuhun laitettuja yleensä maalaisjärkeä ja suhteellisuudentajua edustavia sananlaskuja:

    – Quien busca el peligro, perce en él.
    – La codicia rompe el saco.
    – Aventuras y desventuras nunca comienzan por poco.
    – Todo saldrá en la colada.
    – Ese te quiere bien, te hace llorar.
    – Donde una puerta se cierra otra se abre.
    – No pidas de grado lo que puedes tomar por fuerza.
    – El bien que viniere, para todos sea, y el mal, para quien lo fuere á buscar.

    Sancho Panzan sananlaskuista on tehty kokoomateos vuonna 1905, jolloin Don Quijoten ensimmäisen osan julkaisemisesta tuli kuluneeksi 300 vuotta. Meidän kaikkien kirjallisuuden ystävien iloksi tämä Refranes de Sancho Panza on nykyään luettavissa myös nettiosoitteessa: http://www.cervantesvirtual.com/FichaObra.html?Ref=14519

    LINKKI

    Yair
    Ei kirjautuneena
    Liittynyt: 10.06.2010
    Kirjoituksia: 2
    Vastauksia: 2

    Hei tiuku: saitkohan mahdollisesti koskaan käännöstä tuohon sun lauseeseen ”elä elämäsi hymyillen, hymyile läpi kyynelten”? toi on niiin kaunis lause että itsekkin haluisin tietää että mitä mahtaa olla espanjaksi 🙂
    jos jollain siis tietoo niin saa kertoo 🙂

    LINKKI

    emiliilia
    Ei kirjautuneena
    Liittynyt: 29.05.2010
    Kirjoituksia: 1
    Vastauksia: 5

    Mietin tuota kaunista sananlaskua ”Elämä on kaunein satu” (H.C. Andersen). Sitä ei varmaan Espanjassa ihan sellaisenaan ole, mutta menisikö se sitten jotenkin vapaasti käännettynä ”La vida es el cuento más bonito” ? Kertokaahan jos se pitäisi kääntää jotenkin muuten…

    LINKKI

    nornorr
    Ei kirjautuneena
    Liittynyt: 24.10.2011
    Kirjoituksia: 0
    Vastauksia: 1

    Tietäisikö kukaan, miten sanotaan espanjaksi suomalainen sanonta:

    ”Minkä taakseen jättää sen edestään löytää”

    Sanakirja antoi ”jättää taakseen”= quitar atras
    Olen lukenut espanjaa monta vuotta sitten joten valitettavasti paljon on unohtunut!!

    Olisin todella kiitollinen vastauksesta 🙂

    LINKKI

    matias31
    Ei kirjautuneena
    Liittynyt: 16.09.2010
    Kirjoituksia: 8
    Vastauksia: 193

    Tälläinen sanalasku löytyy:

    Niin korjaa kuin kylvää = Tal coge cada uno cual siembra.

    Tai tämä:

    Ken kiviä kylvää, se kiviä korjaa = Quien piedras siembra, piedras coge 😉

    LINKKI

    Ritacasanueva
    Ei kirjautuneena
    Liittynyt: 31.08.2010
    Kirjoituksia: 14
    Vastauksia: 3416

    nain:

    Lo que dejas atrás, delante lo encontraras.

    Tuo edellinen ”siembra piedras..” kuullostaa talta:

    El que siembra vientos recoge tempestades.

    Selitys tahan loytyy:

    http://erasmusv.wordpress.com/2007/05/24/quien-siembra-vientos-recoge-tempestades/

    LINKKI

    arnold malaga
    Ei kirjautuneena
    Liittynyt: 02.07.2010
    Kirjoituksia: 79
    Vastauksia: 2846
    suomenk.palv.tsto kirjoitti:

    Lo que dejas atrás, delante lo encontraras.

    Mielestäni tuo on oikein osuva käännös, kun siihen on haettu myös runonmitta, ja sellainenhan liittyy oleellisesti vanhanaikaisiin sananlaskuihin.
    — — — —

    ”Quien piedras siembra, piedras coge.”

    ”El que siembra vientos recoge tempestades.”

    Näillä kahdella sananlaskulla on sen verran eroa, että ensimmäinen ’kääntyy’ suomeksi ”Niin makaa kuin petaa” tai ”Sitä saa mitä tilaa”.

    Jälkimmäinen puolestaan varoittaa siitä, että ”Jos tuhlaillen elää, joutuu lopulta turmioon”.

    Mutta juu… taidanpa minäkin laittaa tähän yhden opettavaisen sananlaskun, jonka olen poiminut englantilaisesta espanjan kieliopista vuodelta 1725 [”A new Spanis grammar” By Capt. John Stevens, LONDON MDCCXXV]

    ”Quien al cielo escupe, en la cara le cae”.
    Vapaasti suom. ”Kun sylkee taivaalle, se putoaa naamalle”.
    🙂

    LINKKI

    -snaH
    Ei kirjautuneena
    Liittynyt: 14.05.2012
    Kirjoituksia: 0
    Vastauksia: 1

    Hei !
    Tietääkös kukaan espanjalaista käännöstä sananlaskulle ”pieni, mutta pippurinen” ? 🙂
    Lisäksi olen kuullut kaksi eri versiota ”Se mikä ei tapa, vahvistaa” sanonnasta, että kumpihan mahtaa olla se ns.oikea oppisempi ?
    ”Lo que no mata, fortalece” VAI ”Lo que no mata te fortalece” ?

    LINKKI

    tuisku
    Ei kirjautuneena
    Liittynyt: 14.11.2007
    Kirjoituksia: 31
    Vastauksia: 1697

    mieleen,mutta olisiko tama vastaava > Pequeño pero matón (pieni mutta ”tappava”)

    Lo que no mata,fortalece tai Lo que no te mata te fortalece .

    LINKKI

    arnold malaga
    Ei kirjautuneena
    Liittynyt: 02.07.2010
    Kirjoituksia: 79
    Vastauksia: 2846
    -snaH kirjoitti:

    Hei !
    Tietääkös kukaan espanjalaista käännöstä sananlaskulle ”pieni, mutta pippurinen” ? 🙂
    Lisäksi olen kuullut kaksi eri versiota ”Se mikä ei tapa, vahvistaa” sanonnasta, että kumpihan mahtaa olla se ns.oikea oppisempi ?
    ”Lo que no mata, fortalece” VAI ”Lo que no mata te fortalece” ?

    Sananlaskujen kääntyminen eri kielille on pitkälti kääntäjästä kiinni.

    On toki sellaisia sananlaskuja, joilla on vakiintuneempi muoto, kun ne ovat satoja vuosia vanhoja, kuten ”happamia sanoi kettu pihlajanmarjoista”, mutta tuokin kääntyy välimeren maissa siten, että kettu ilmaisee tuon vähättelynsä rypäleistä, jotka ovat eräässä vanhassa kreikkalaisessa eläinsadussa korpin nokassa.

    Itse kääntäisin tuon ”pienen ja pippurisen”: Pequeño pero picante.

    Gastronomian yhteydessä paljon käytetyn adjektiivin ’picante’ etymologia on itse asiassa verbissä ’picar’ (suom. pistää). Eli siis se ruoka, mitä me pippurisuutensa vuoksi kutsumme ’tuliseksi’, onkin espanjassa ’pistävää’.

    ’Tulinen’ kääntyy espanjaan kirjaimellisesti sanoilla ’ígneo’, ’ardiente’ ja ’tórrido’ joista viimeistä käytetään paljon muun muassa tulisen auringonpaahteen yhteydessä, kun se saa alkunsa verbistä ’torrar’ joka kääntyy suomeksi ’paahtaa’.

    Esimerkiksi suomalaiset ”köyhät ritarit” ovat espanjaksi ”torrijas”. 😛

    Se mikä ei tapa, se vahvistaa..? Tässähän näitä:

    – Lo que no mata, (te) fortalece

    – Lo que no (me/te) mata (me/te) hace más fuerte

    – Dolor que no mata, (te) hace fuerte.

    – Eso que no me (te) mata solo puede hacerme(-te) mas fuerte
    🙂

    LINKKI

    Ritacasanueva
    Ei kirjautuneena
    Liittynyt: 31.08.2010
    Kirjoituksia: 14
    Vastauksia: 3416

    tuo Tórrido niin kuin adjektiivi, ala vaan sano kellekkaan naisihmiselle vaikka rannalla etta olet ”Tórrida”,

    tórrido, -da adj.
    1 Que es muy caluroso: temperatura tórrida.
    2 Se aplica al clima que es muy caluroso.
    3 Se aplica a la zona de la Tierra más calurosa, situada entre los trópicos.

    tórrido, -da
    adj. Muy ardiente o quemado.

    Kaytetaan yleensa kun puhutaan romansseista.

    Elizabeth Taylor y Richard Burton tórrido romance,…..

    Igneo taitaa olla liian kaukana ja tieteellinen sana;

    ígneo, -nea adj.
    1 culto Relativo al fuego.
    2 Se aplica a la roca formada por solidificación del magma.

    ígneo, -a
    adj. En lenguaje literario y científico, de fuego o que tiene algunas de sus cualidades.
    De color de fuego.
    geol. Díc. del proceso o la roca producidos a alta temperatura y en el interior de la Tierra.

    Taas tuo ”pequeño pero matón” menettaa Espanjankielessa tarkoituksensa jos puhutaan ”pequeño y picante”.

    LINKKI

    Serrano
    Ei kirjautuneena
    Liittynyt: 01.03.2007
    Kirjoituksia: 0
    Vastauksia: 11

    Naisten kanssa väittely on kuin vastatuuleen kuseskelisi!

    LINKKI

    santiago
    Ei kirjautuneena
    Liittynyt: 14.11.2007
    Kirjoituksia: 307
    Vastauksia: 4162

    Jos en nyt pahasti erehdy on olemassa kirja espanjalaisista sananlaskuista. Jollain semmoisella nimellä kuin, Mil mejores refranes, refranes en españa tai jotain sinnepäin. Löytyy varmaan paikallisesta kirjakaupasta kysymällä.
    Tähän liittyen , mielenkiintoista miten paljon espanjalaiset ja suomalaiset sananlaskut muistuttavat toisiaan. Jopa sanasta sanaan.
    Ja selityshän on tietysti se , että koska Suomi on kulttuurin , tieteen ja taiteen suurvalta, ovat sananlaskutkin aikojen kuluessa tulleet lainatuiksi täällä Espanjassa.

Esillä 15 viestiä, 31 - 45 (kaikkiaan 52)

Sinun täytyy olla kirjautunut vastataksesi tähän aiheeseen.