Espanja.org Elämyksiä espanjasta
- Tämä aihe sisältää 82 vastaukset, 22 kirjoittajaa, ja siihen kirjoitti viimeksi
Ivanka 13 vuotta, 6 kuukautta sitten.
- Viestit
Avatar vaihdettu ” yleisön ” pyynnöstä… 🙂 Eli päivittäkää selaimenne… 😉
Toivottavasti muilla on mukava viikonloppu, minulla taitaa olla aika tavallinen taas… Prole elämä on välillä aika haastavaa… GGGRRRRRRRR… 8)
iiiiiiiiiiiiiiiiiiiihana avatar 😀 sait sillä kyllä miut todella hyvälle tuulelle
Kiitos kehusta, josko ei nyt sitten olisi niin ” tätimäinen ”… 😉
Minä painun nyt terassille pehmeän lämpimään ja mustaan Andalusian yöhön kuuntelemaan musiikkia ja haaveilemaan. Öitä ystävät… 8)
Nyt on JT:n avattarena semmoinen nainen, jonka minäkin kuvittelen tuntevani! Hyvän aamun annoit, todella.
Tänään olen hämmästyttänyt thaimaalaisen prinsessani, joka kiherteli ilosta kun iso ulkomaalainen kävi kaupassa ja kokkasi ruuat – tosi jättäen sitten kaikki sotkut silleen, mutta hyvä näinkin. Semmoinen ei nimittäin ole täällä tapana ollenkaan, joten tätä asiaa koskien varmaan syntyy taas puheluita parille systerille ja äidille nyt ainakin. Mutta mikäpä siinä, minä sen kuin pöyhistelen.
Niin, että mitä sitten tein? Hah, helppoa ja hyvää. Kunnon kermalla ja voilla tehostettua perunamuusia ja haudutettua nakki-kermakastiketta. Ensin oli mielessä läskisoosi, mutta olisi ollut liian vaivalloista valmistaa kunnolla.
Vaan onhan tuommoinenkin raskasta ruokaa. Huomenna taas jatkamme thaimaalaisen kaavan mukaan.
Mitäs te muut olette tänään syöneet?
Älkää vaan, että uusia perunoita. Mulle-kin!Old kirjoitti:Mitäs te muut olette tänään syöneet?
Älkää vaan, että uusia perunoita. Mulle-kin!Uusia pottuja, uunisavustettua lohta, kahtlai silliä ja salaattia, se oli sellanen sopivan kevyt kesä lounas, niin ja pullollinen Ursus Arktusta..
ON toi Haloskan surullisen ruusun rinsessa sit vaihtanut Avatarensa.Empä kerrokaa mitä tuli mieleen 🙂
No nainen on nätti uamusinki.Vanhalle uroolle tiaroks ettei kukka enää syä uussi peruni varhassi vaa.Ja pihvi miäs syä tiätty Entregoota
Myöhäisheränneenä uusien perunoiden ystävänä olen niitä varhaisia kammoksunut aikaisuna, kun ovat ensimmäisinä jopa kalliita nautittavaksi sekä usein vielä kummallisen makuisiakin oudoin keinoin kasvatettuina?
Mut sille en voi mitään, että uudet perunat nyt jäivät päähän ihan silleen kuin joskus saattaa jokin melodia pysyä pitkään. Enkä mä täältä semmoisia saa eikä teidän kannata lähetelläkään.
Tässä tuli mieleen aika, jolloin Tokela vielä asui Suomessa ja lähetti Ventiscan mukana (joka oli Suomessa käymässä) mulle privaatisti valtavan määrän ruokaa ihan hyvää hyvyyttään – avasi hemmetti ilmasillan ylipainorajoista piittaamatta. Sieltä tuli perunoita, sieniä ja makkaroita sekä poronkäristystä ja leipää ja tilliä ja silliä ja vaikka mitä. Pakasteet olivat matkalla tietenkin jo sulaneet ja kaikki piti ikäänkuin valmistaa heti yötämyöten ja … sitten syödä.
No nyt se itsekin tietää, että on Espanjassa ruokaa ja leipääkin saa.
Mutta vieläkin kiitos. Oli se sentää kauniisti tehty.
Ja ajateltu. Sillä olinhan minä sen arvoinen. Olinhan?Hmmm…tänään syötiin itsetehtyjä lohkoperunoita…(lohkottiin, oliiviöljyä, pippureita,chiliä ja muita espanjasta tuotuja mausteita) sekä kanapihvejä ja kaikki huuhdottiin alas valkoviinillä.
Entinen mies sanoi vastaavassa tilanteessa, kun kysyttiin, mitä sapuskaa löytyy huushollista: -”Kolmea sorttia looraa, piironginlooraa auki, kiinni ja raollaan”!
Terve. Taas, vähään aikaan. Tuli reissattua, niin jäi vähemmälle tämä addiktio. Hyvä kun te eräät olette jaksaneet. Kiva linkki OC:ltä tuo Gizmon nykyharrastus, vai liekö ihan pisnes. Toivotaan niin. Mukavan värikkäitä olivat hänen juttunsa Olè-lehdessäkin, oikeinkin kivoja. Joskus näin lähes 20 v ko. aviisia tilanneena mietin miten herra Gizmo sopeutui ”suht.” konservatiiviseen Olè-perheeseen. Sen verran ehdin muuten jo uusinta Olè-lehteäkin selailla, että havaitsin sinällään ihan hyvän huomion meidän ”melkein” paratiisista. Tosin, jonkun turistintörtön huolimattomasti kirjoittamana. Tässä korjaus: Islantilla on Isla Cristinan ja Lepen kaupunkien (kuntien) yhteishuoltoalue eli manconmunidad.
Old kirjoitti:olen niitä varhaisia kammoksunut aikaisuna, kun ovat ensimmäisinä jopa kalliita nautittavaksi sekä usein vielä kummallisen makuisiakin oudoin keinoin kasvatettuina?
Kumma juttu, minä en ole oikeastaan koskaan ymmärtänyt mitä ihmeellistä varhaispotaateissa on.
Monille se on parahinta herkkuva, voikon ja ylisuolaisen sillin kanssa, kukin nauttikoon niitä miten paljon lystäävät, kunhan minun ei tarvitse.Ylipäätään en ole mitenkään ”perunatiedostava”, en välitä mistä ostettuja tai minkä merkkisiä pottuja suuhuni laitan, kunhan ovat erittäin kypsiä.
Heh, miltei narrasin tuossa merkkiasiassa: King Edward merkkiset perunat ovat hyviä ja niitä ostan aina Lontoossa ollessani Walthamstowin katutorilta.
Valenciassa myytiin hyviä pottuja sekä kaupassa, että torilla, niitä tuli keitettyä sekä kiertoilmauunitettua.
Kotona unikäsitellyt potut sekä patatas bravat tuovat veden kielelle vaikkei olisi nälkäkään.
Ali-olin tosin ostan valmiina (lähes poikkeuksetta), mutta brava kastikkeen sävellän itse.Etenkään Suomessa ns. uusissa perunoissa ei ole mitään makua. Useimmiten lajike on täysin mauton Timo. Tietysti asia korjaantuu esim. kunnon sillillä.
Tuolla jo koiraosiossa kerjään verta nenästäni, joten jos aamuni on liian aikaiseen aikaan (muista aikaero, elän nyt 5 tuntia Espanjaa edellä) känkkäränkkä, niin tulkoon sitten suljen mukana muutakin. Mutta huom: Tämä ei liity nyt ehdottomasti millään Rayaan tai Milleen, joilla olen havainnut olevan kanttia. Enemmänkin ajattelen tyypillistä junttia.
Etkun Suomessa maistuu mikä tahansa kiltisti. Ja asiatkin niellään pureskelematta. Mutta sitten heti lentokentällä nousevat tuntosarvet ja kun on kerran oltu ennenkin ulkomailla, niin nyt osataan. Tosin asenne on usein väärä Finnairin lennoille, missä chartermatkustajaa kohdellaan kuin pakollista rahtitavaraa, josta aiheutuvat epämukavat työolosuhteet.
Mutta kun kotona maistuu jauhoinen makkara ja kossu pullonsuusta, niin ulkomailla ollaankin sitten kulinaristeja. Pihvien ja punaviinin kuluttajia, joille tosin kelpaa sitkeämpikin liha ja bulkkijuomat, kunhan on isot annokset ja halvat hinnat. Eksoottista, joo.
Mitä näitä ukomaanpellejen erikoisuuksia maistelemaan. Missä on suomalainen ravintola. Tai edes suomeksi kirjoitetut ruokalistat ja tarjoilija, joka ymmärtää mitä kysytään, täh?
Kotona ollaan useimmiten hiljaisia, mutta ulkomailla korotetaan ääntä. Tai sitten ollaan sivistyneistöä ja katsotaan pitkään niitä, joilla on hauskaa ja puhuvat ääneen.
Kun siirryimme Orkin rantabileistä ravintola Reflan terassille (kiitos vielä kerran, Mariitta) niin mun oli pakko kysyä siellä ennestään olleita kuunneltuani (oli alkamassa karaokeilta ja kaikki pälyilivät kuiskaten) ääneen, että ”kuka on kuollut?”
Tänään menen taas Pattayalla katsomaan F1-kisan suomalaiskuppilaan ja yritän olla omassa pöydässäni kovin ulkomaalaisen näköinen. Välttelen katseita, enkä tule juovuksiin.
Enkä ole ainoa semmoinen kuin olen. Ikäänkuin vähemmän expatriaatti ja enemmän etabloituva emigrantti.
Mahtaako tästä nyt syntyä keskustelua. Ehkä joku viitsisi täydentää heittojani omin esimerkein tai joku toinen ottaa huolekseen ärsyyntyä kyllin raivotakseen takaisin, vaikka en edes murteellisuuksia maininnut sanallakaan, koska olen itse stadilainen ja tiedän, että jopa slangin bamlaaminen saattaa joissakin tapauksissa ärsyttää sitä ymmärtämättömiä. Bonjaatko?
Toisaalta, usein ärsyyntyviä ovat juuri ymmärtämättömät. Tai päin vastoin.
Joka tapauksessa luen tämän kirjoittamiseen käyttämäni ajan hyötyheräämiseksi sillä nyt päivän jo paistaessa tunnen oloni huomattavasti miellyttävämmäksi. Itse asiassa voin todeta olevani ihan mukava ihminen. Ja tästä saattaa kehkeytyä peräti hyvä päivä. Sadekausi jatkuu ja siitäkin tulee syntyjään suomalaiselle kotoinen olo.
Toivotan oikein hyvää päivää kaikille eurooppalaisille, paitsi turkkilaisille (kurkistakaa nyt karttaa hyvät ihmiset, nähdäksenne perusteeni).
Tyhmän runon vielä tarjoilen aamunne piristykseksi.
Olkaa hyvä ja laulakaa se millä tahansa sävelellä.Oli kaksi pientä ele-fant-tii-aa
kaksi pientä ele-fant-tii-aa
mutta ei ollu sulla kant-tii-aa
kun kärsäinen elukka pelotti
niin minua nolotti
että aristella nyt silleen
pientä ele-fant-tii-aa!Noh, tuliko sitten parempi olo?
Old kirjoitti:Etkun Suomessa maistuu mikä tahansa kiltisti. Ja asiatkin niellään pureskelematta.
Vaikka sitten kukonpaloina.
Old kirjoitti:Mutta kun kotona maistuu jauhoinen makkara ja kossu pullonsuusta, niin ulkomailla ollaankin sitten kulinaristeja. Pihvien ja punaviinin kuluttajia, joille tosin kelpaa sitkeämpikin liha ja bulkkijuomat, kunhan on isot annokset ja halvat hinnat. Eksoottista, joo.
Minulla oli duunikaveri jonka miehen mielestä kaikki ruoka oli aina mautonta, kuitenkin tämä sama jannu söi joka viikko HK:n sinistä sekä Saarioisten roiskeläppää, eksoottista.
Meriheppa-ostarilla on välimerellinen syö niin paljon kun kykenet-ravintola Nero, ikävä kyllä en ole poikennut.Old kirjoitti:Mitä näitä ukomaanpellejen erikoisuuksia maistelemaan. Missä on suomalainen ravintola. Tai edes suomeksi kirjoitetut ruokalistat ja tarjoilija, joka ymmärtää mitä kysytään, täh?
En ole KOSKAAN ymmärtänyt miksi mennään viikon LOMAMATKALLE ulkomaille otetaan Suomesta eväät mukaan ja etsitään lihapullaruokalaa, jossa saa myös hernerokkaa.
Eikö kannattaisi vaikka säästää nekin fyffet perikunnalle?Old kirjoitti:Kotona ollaan useimmiten hiljaisia, mutta ulkomailla korotetaan ääntä. Tai sitten ollaan sivistyneistöä ja katsotaan pitkään niitä, joilla on hauskaa ja puhuvat ääneen.
Hyvä tiettynä. En juurikaan tapaa suomalaisia ulkomailla ollessani (koska olen aina tietoisestikin liikenteessä eri aikaan tai eri paikassa kuin Masa ja Maikki Meikäläinen, jotka ovat takuulla mukavia ihmisiä, koska heillä on paljon kavereita.
Old kirjoitti:Ehkä joku viitsisi täydentää heittojani omin esimerkein
Toivottavasti
Old kirjoitti:Bonjaatko?
Joo, vaikken asunut pääkaupungissa kuin pari vuotta.
Old kirjoitti:Noh, tuliko sitten parempi olo?
TULI! Kiitos O.C. aamuni piristämisestä, näyttää tulevan ihan mukava päivä.
Taitaa tuota kanttia olla usein liiaksikin asti, mutta toisaalta eipä tarvitse surra, että yksi pikku juttu:
Jäi tuo elämä elämättä... Suomen suvessa.
Viime viikolla sitten teimme joka vuotisen turneen maalle. Ennen se oli viikko, joka oli 7 päivää. Nykyisin viikko maalla on 4 päivää.
Lähdimme tiistaina kaikenlaisten sattumusten ja lähtöriitelyn jälkeen matkaan n. 5 tuntia miehen asettamaa aikataulua myöhässä. Pysähdyimme Vierumäen Urheiluopistolle, jonne jäimme yöksi ja jatkoimme matkaa aamulla.
Country Clubin á la carte ravintola ylitti odotuksemme positiivisesti. Niin hyviä etanoita emme ole syöneet naismuistiin. Kaiken lisäksi meille tehtiin lastenannokset paistettua siikaa ja munakastiketta, koska sitä ei ollut aikuisten listalla. Tarjoilu oli kiitettävää ja asiantuntevaa kaikin puolin.
Siitäpä sitten ajelimme Savon muahan. Lämmitimme saunan ja istuimme terassilla ja itikat ei syöneet.
Sepä vasta jotakin! Myöhemmin selvisi, että niillä taisi olla paremmat pidot muualla, koska seuraavana päivänä ne hyökkäsivät tulisella tarmolla kimppuumme.Viikon kalastuslupa tuli käytettyä. Järvestä nousi kauhean isoja haukija. Kalakukkoa syötiin ja nautittiin savolaisten lupsakasta meiningistä.
Eilen sitten saattelimme nueremman veljeni ”huru-ukko”-ikään asiaan kuuluvin menoin. Kaikki 7 sisarustani ja heidän lapsensa oli mukana. Ja meillä kaikilla oli niin mukavaa. Siellä kuulemma riäpijäiset vielä jatkuu. Me ajelimme yötämyöten kotiin.
Mukava oli käydä, mutta vielä mukavampi tulla kotiin ja lukea teidän kirjoituksianne. Ihan oli ikävä!
Mukavaa pyhäpäivän jatkoa
0
0
Sinun täytyy olla kirjautunut vastataksesi tähän aiheeseen.