Espanja.org Elämyksiä espanjasta
- Tämä aihe sisältää 26 vastaukset, 14 ääntä, ja päivitettiin viimeksi 8 vuotta, 10 kuukautta sitten
toimesta.
- Artikkelit
Päivää!
Jos jotakuta kiinnostaa auton tuonti Espanjasta Suomeen, niin kerrottakoon omasta prosessistani missä nyt ollaan.
Ajelin auton Espanjasta Suomeen. Lautalla Tuhkolmasta Helsinkiin. En ehtinyt tekemään mitään käyttöönottoilmoituksia netissä vaan ajelin lautalta tullin ohi maihin. Kukaan ei kysynyt mitään.
Tein sitten netissä sen käyttöönottoilmoituksen, jonka kanssa sain ajaa Espanjan rekkareissa huoletta sen viisi päivää, jonka jälkeen kaikki paperit ja selvitykset tuli olla lähetettynä tullille.
Hakemusten kanssa on ollut kuulema ruuhkaa eli päätöksessä vähän kestää. Oiko se nyt 30 päivää käyttöönottoilmoituksen tekemisestä, kun sain ajaa Espanja-kilvillä. Kolkyt päivää tuli ja meni ja kävin katsastuskonttorilla hakemassa siirtokilvet, kunnes päätös tulee ja saan Suomi-kilvet. Poliisit eivät ole pysäytelleet, mutta Espanjan ajoilta on jäänyt tuo hätävilkkujen käyttö tien poskessa jos haluan pysätyä tai piipahtaa asioilla nopeasti ilman asianmukaista parkkeeraamista. Päät kääntyvät kun kurvailen kylillä. Tuli sitä Saksassa vähän testattua autoa. Ajoin paikoin 240km/h. Kevyesti kiihtyi. TT:ni kanssa kestän läpi syyskuun ja repaleisen lokakuun. Marraskuussa olen tilannut tänne Suomeen valkean talven.
Matkailevalleperheelle: Karvalakkiani on kehuttu onnistuneeksi ostokseksi ja ostajia olisi jo kärrylle ja reippaasti voitolliseen hintaan. Ei olisi kannattanut ilkkua. Tällaisen arvion joku juuri linkitti minulle:
http://www.autoexpress.co.uk/audi/tt/18592/audi-tt-18-tfsi
Karvalakki oli kuin olikin se paras hankinta, kun kyseessä on TT. 😉
Mukavan lämmintä ja leppoisaa eloa sinne!
Sitten ne vasta oikein ilkkuvatkin, jos nyt menet myymään ”voitolliseen hintaan”. Silloin sinulle tulevat verot maksettavaksi ja TT:n vero ei liene niitä halvimpia. Tuskin olet mitään vanhaa romua ostanut.
Olithan tietoinen muuttoauton karenssista?
Ei ihan heti kannata ruveta myymään. 🙂
Mäkin aikanaan ajelin suoraan tullin läpi. Kuukaus-pari myöhemmin sitten yksi päivä kattelin autoani ja ajattelin, että pitäisköhän siinä olla suomalaiset kilvet……
Aika sotkuihan siitä tuli, mutta kyllä se siitä sit.
Kaksi vuotta pitää auto omistaa ja olla omassa käytössä Suomessa. Sen jälkeen sen saa vapaasti myydä. Minusta on ihan hyvä, että tulli kieltää antamasta autoa tämän kahden vuoden aikana kenenkään muun kuin perheenjäsenen käyttöön. Käsittääkseni jos istun kyydissä, saa joku muukin ajaa autoa, mutta vain jos olen kyydissä. Näin ei kukaan voi pyytää autoa lainaksi. Tai voi pyytää, mutta minulla on hyvä syy olla lainaamatta. Jos lainaan autoa jollekin enkä ole itse mukana, napsahtaa verot samantein minulle maksettaviksi vaikka olisinkin saanut sen nollaveropäätöksen sitä ennen.
Vaikka paperinippu tullille oli tuhti ja viimeisen päälle huolellisesti täytetty, minua silti hieman jännittää. Mitä jos tuleekin hylky? Jos hylky tulee, ajan auton takaisin Espanjaan ja kauppaan sen jollekin. Ainakin yritän kaupata. Veron (13500 euroa plus mahdollisesti jotain lisää) kanssa autodiilini olisi ihan perus ellei jopa surkea sijoitus. Pidän teidät ajan tasalla miten minun käy!
Kuulumisia… sain Tullilta lisäselvityspyynnön. Todisteluni asumisen yhtäjaksoisuudesta eivät riittäneet Tullille. Haluavat tiliotteita, joista näkee, että koko ajan on ollut Espanjassa tapahtumia.. Ehdottivat myös, että joku naapuri voisi kirjoittaa todistuksen, että olen asustellut heidän naapurissa enkä Suomessa. Jos naapurit pystyvät todistamaan, että ovat nähneet minut säännöllisesti kodissani, riittää se lisätodisteluksi Tullille. Kaikenlaista…
Sain yv:nä kyselyn ajoreitistämme. Ei ehkä ihanteellisin ja nopein, mutta tässä se on. Ajoreittimme: Malaga – Madrid – Burgos? – Bordeau – Pariisi – Hampuri – Tanskan läpi – sillan yli Ruotsiin ja sieltä Tukholmaan. Matka kesti 5 päivää (yksi päivä meni auton tankin tyhjentämiseen ja toinen päivä Euro Disneyssä. Kolme päivää rajua ajoa aamusta iltamyöhään.
Kun mä aikanaan (1986) toin Audin Suomeen USAsta, tutkittiin koko saakelin 5 vuotta vanha romu mikroskoopilla ja joka helvatan paperi kopioitiin ja syynättiin. Lopulta tullin oli pakko hyväksyä auto muuttokärryksi. Olin silloin asunut Jenkilässä kolme vuotta yhtä soittoa. Audin arvo oli muistaakseni joku 10.000 taalaa.
No, siinä samassa tullattiin sitten mun 33-jalkainen Chris Craft moottorivene, jonka arvo oli noin 40.000 taalaa. Tullimies vilkaisi lavetilla olevaa venettä ja kysyi ”onks toi venekin sun?”. Myönsin. Vastaus ”ookoo”. Ja siinä kaikki.
Verovapaa viina ja auto saa näiden publikaanien parhaat luonteenpiirteet herkällä tavalla esille.
Sen jälkeen kun oli todistellut ulkomailla asumistani miljoonalla eri tavalla kielitaidottomalle kesätyöläiselle, alkoivat epäillä, että en ole muuttanut Suomeen. Sen todistelemiseen tarvittiin jo asianajajan lausunto. Ja kyseessä oli halpa ja vanha auto.
Mitään lisäselvityspyyntöjä ei olisi tullut mikäli aloittaja olisi ottanut tullilta etukäteen selvää asioista.
Minun muuttoauton tuonnistani tulee kuluneeksi joulukuussa 15 vuotta. Asustelin silloin vuorotteluvapaalla siellä Aurinkorannikolla.
Kysyin ehdot tullilta etukäteen, siis ennen vuorotteluvapaalle lähtemistä ja auton ostamista.
Silloin jo sanottiin, etteivät usko mihinkään vuokrasopimuksiin ja muuttoilmoituksiin yksistään. Jotain muuta pitää myös esittää. Sanoivat, että säännöllinen viikoittainen luottokortin käyttö kohdemaassa on hyvä keino siellä oleskelun osoittamiseksi.
Niinpä tein ruoka ym. ostokset Visalla ja autoon ostin polttoaineen Shellin kortilla. Sitten otin kaikki ostokuitit talteen ihan kaikista ostoistani, junamatkoista, ravintolalaskuista ym. papereista ja laitoin ne joka kuukausi omaan kirjekuoreensa. Kävin kerran lentäen Suomessa ja pari kertaa autolla. Kiusasin rajavartijoita Suomen päässä vaatimalla heiltä passiini saapumis- ja lähtöleimat. Muuttoauton rekisteriotteeseen piti vielä tullin määräysten mukaan hakea leima tullilta. Kerrankin Turun satamassa autojen lähtöselvityskentällä rajavartija kiukutteli, kun hänen piti hakea leimasin konttorista. ”Uhkaili” vielä, että sitten tarkastetaan mahdolliset etsintäkuulutuksen. No onnekseni sillä kertaa ei ollut hakua päällä! Luonnollisesti säilytin kaikki matkaliput, matkalla tehtyjen ostosten kuitit, moottoritiemaksut ym. Sitten lisäsin visakortin ja Shellin kuukausittaiset tiliotteet kyseisiin kuoriin. Näiden kanssa menin sovittuna aikana tulliin ja koko juttu oli ohi noin tunnissa. Autoa ei edes katsottu. Vielä kysyttiin, olenko maksanut arvonlisäveron Espanjaan, sillä auto oli ostettu Suomesta ilman sitä. Sanoin, ettei kukaan ole sitä pyytänyt ja asia oli sillä selvä. Nykyään taitavat kovistella siitä enemmän. Tullin ohjeiden mukaan se pitäisi oma-aloitteisesti maksaa kohdemaahan. Ainakin jossain vaiheessa uhkailivat, ettei autoa tullata, ellei veroa ole maksettu kohdemaahan, jos se on EU-maa. Ilmeisesti ei perustu mihinkään Suomen lakiin. Asia taitaa olla ainoastaan muuttajan ja kohdemaan välinen asia. Siitä saattaa sitten seurata erinäisiä perintätoimia muuttajan ja kohdemaan välillä. En siis yllytä esim. jättämään arvonlisäveroa maksamatta Espanjaan, koska EU:n henki ja Espanjan laki näin vaatii. Tämä seikka heikentää huomattavasti muuttoauton tuonnin kannattavuutta ja eikös se muutenkin kohta kielletä.
Suurin piirtein näin menetellen en usko tulevankaan muuttoautontuojan joutuvan vaikeuksiin.
Jotenkin minusta tuntuu, että tullimiehen mielestä jokainen taxfree juttu, joka rankaisematta ylittää rajan, on häneltä henkilökohtaisesti pois.
Nämä tullimiehet, poliisit, vanginvartijat ja tietysti näihin virkoihin kelpaamattomat , mutta vartijan hommiin kelpuutetut ovat ihan oma rotunsa. Nykyään en tiedä, ilmeisesti luku -ja kirjoitustaito vaaditaan, ennen riitti että oli tyhmä ja vahva ja lisäpojoja tuli jos oli pohjanmaalta kotoisin ja mieliharrastus paini.
Näin ajateltiin ennen Tsadissa , varmaan nykyään ei enää, eihän vanhanliiton Stadilaisia enää ole kuin jokunen siellä täällä hengissäkään.
Jossain vaiheessa ne keksi, että olin ollut opiskelija, eikä mulla ollut siksi edes oikeutta muutoautoon, kun selvisi, että olin niiden vuosien aikana ollut yhden lukuvuoden paikallisessa collegessa täydennysopiskelemassa. Kaikkea ne yritti. Kerran sanoin jättäväni autoni niiden pihaan, kun menee niin vaikeeksi, ei olis ollu suuren suuri menetys.
Lukemisen arvoinen kirjoitus.
http://perjantaikokki.fi/2014/08/10/uuno-rautakaupassa-vai-virkamies-valtakunnassaan/
Kiitos Soile juttulinkistä. Hauskasti kirjoitettu ja varmasti miehen kokemus täyttä todellisuutta. Itseltä meni tämä kokemus Tullista kokonaan ohi, kun en jäänyt sinne vaan ajelin kotiin.
Otin monta kertaa yhteyttä tulliin ennen Suomeen muuttoa ja joka kerta sain vähän erilaisia ohjeita.
Nyt olen tulostanut ison nipun tiliotteita. Naapurikin on suostuvainen kirjoittamaan todistuksen, että olen konkreettisesti ollut ja elänyt naapurissa sen vuoden ja kauemminkin. Katsotaan mitä sanovat.
Kiitos kovasti omista kokemuksistanne. Kaippa tämä tästä. Kerron taas lisää, kun tulee jotain kerrottavaa.
En silti moittisi tullia pikkumaisuudesta tässä aloittajan tapauksessa. Uskoisin häneltä löytyvän riittävästi tiliotetietoja luotto- tai pankkikortin käyttämisestä tuolta vuoden yhtäjaksoiselta ajalta. Ellei löydy, tuntuu tilanne oudolta.
Omassa casessani 15 vuotta sitten minun paperini olivat hyvässä järjestyksessä ja selvisin tullaustapahtumasta runsaassa tunnissa. Tullivirkailija kertoi siihen varatun kolme tuntia. Kävin vielä maksamassa hieman autoveroa (jonka valituksella sain hyvällä korolla takaisin) ja kävin näyttämässä maksukuitin tullissa.
Virkailija kertoi, että juuri Espanja on ongelmapaikka. Niin monet suomalaiset ovat yrittäneet tehdä kaikenlaisia kupruja näissä muuttoautojutuissa. Sitä lennellään edestakaisin ja oleskellaan kotona verhojen takana suurin osa vuodesta. Sitten esitetään joku vuokrasopimus ja väärennettyjä vuokranmaksukuitteja ym. Kertoi, että usein tulee naapureilta ilmoituksia. Naapurit ovat tarkkana, kun pihaan ilmestyy verovapaa Mersu ja äijä on kuitenkin hiippaillut kotinurkilla yllättävän paljon. Kehotti minuakin säilyttämään kaikki dokumenttini ainakin viisi vuotta. Säilytin varmuuden vuoksi 10 vuotta. Kertoi vielä, että harva antaa luottokorttinsa toisen ihmisen haltuun ja siksi pitävät sen käyttöä hyvänä osoituksena todellisesta oleskelusta ulkomailla. Se on eri asia, kun siellä tehdään työtä ja saadaan palkkaa. Me elkut ja vuorotteluvapaalaiset ollaan niitä ongelmatapauksia, joilta vaaditaan tarkempia selvityksiä.
Perjantaikokki taitaa käsitellä blogissaan asiaa hieman asenteellisesti. Kirjoittaa itse jo alussa virheellisesti, että auton pitää olla ulkomailla yli vuoden. Päivän yli puoli vuotta riittää autolle. 15 vuotta sitten tullausta ei tehty heti luukulla, vaan sinne kutsuttiin ihan erikseen. Hänen kirjoituksestaan sai sen käsityksen, että piti tehdä heti maahan saavuttua, eikä sitten tehtykään. Onko tilanne nykyään niin? Vaikea uskoa. Vai olisiko hän tulkinnut kaikkia ohjeita virheellisesti ja siitä johtui kaiken meneminen pieleen. Onhan niitä virkamiehiä monenlaisia. Itselle kuitenkin sattui erittäin asiallinen.
Loppuun vielä pieni perjantai-illan kevennys.
Nyt ymmärrän santiagon pienen pienen ”vihan” virkamieskuntaa ja koko yhteiskuntaakin kohtaan. En kuitenkaan ymmärrä, miksi hän kohdistaa sen Suomeen. Ymmärrän kyllä, että hänen entisessä kotimaassa Tsadissa jos joutui virkamiesten käsittelyyn sai olla onnellinen, jos yleensä jäi henkiin. Hymyillään kun tavataan señor Santiago.
Kaikkeen on looginen selitys. Munkin asenteeseen huonosti työnsä tekeviä ja osaavia byrokraatteja kohtaan. Nämä surkeat tapaukset tuntuvat sitäkin surkeammilta kun on kohdannut näitä harvinaisia poikkeuksiakin jotka tekevät työnsä niinkuin kuuluisi. Mä olen itsekin ollut kymmenien vuosien työurani aikana monessakin palveluammatissa missä näitä kokemuksia on kertynyt siinä määrin , että vaikka dementia armahtaisi osan , jää niitä muisteltavaksi varmaan hautaan asti. Ja sitten se looginen selitys. Kun mä olen suomalainen ja elänyt elämäni , miinus viisi viimeistä vuotta , Suomessa , ovat mun kokemukseni pääsääntöisesti luonnollisesti Suomesta. Muuten vuosien mittaan on tullut kokemuksia myös muualta , Espanjasta luonnollisesti myös jonkun verran. Mä olen hoitanut yhtä ja toista , mm. asuntokaupan paperityöt ja viranomaisvaiheet ihan itse , ilman mitään ongelmia. Ja mun käsitys espanjalaisista byrokraateista on hyvä. Asiaa auttaa , ehkä, se että mä tulen toimeen espanjan kielellä. Ja tämän vaatimattoman kielitaitoni takia mä olen (joutunut) saanut ilon autella eräitä naapureita ja sukulaisiakin muutamissa poliisiasioissa. Mun ja autettavien huomiota on herättänyt Guardia Civilin miellyttävä ja kohtelias käytös.
Suomen tullista mulla ei ole yhtään positiivista kokemusta. Ei kyllä kovin huonojakaan. En ole joutunut tullin kanssa tekemisiin kovin monimutkaisten virkaliikkeiden takia. Mutta tympeä käsitys tuli jo aikoinaan -60-70 luvuilla kun nuorena miehenä hoitelin tullauksia kuorma-autokuskina. Eikä tullin tahti , eikä mun käsitys ole parantunut kymmenien vuosien ja kymmenien ulkomaanmatkojen kokemuksella. Enkä taida olla ainoa. Ei ole yhtä eikä kahta tarinaa ollut medioissa tullin omavaltaisuuksista joita on oiottu EU-tuomioistuimissa asti ja vasta sitten saatu oikeutta.Tämä johtuu tietenkin poliitikkojen ohjeistuksesta tullille. Mutta jotenkin se paska tuntuu valuvan alaspäin komentoketjua siihen viimeiseen kyylään lauttarannassa.
4
0
Sinun täytyy olla kirjautunut vastataksesi tähän aiheeseen.