Espanja.org Elämyksiä espanjasta
- Tämä aihe sisältää 12 vastaukset, 10 ääntä, ja päivitettiin viimeksi 13 vuotta, 9 kuukautta sitten
toimesta.
- Artikkelit
Mieheni on espanjalainen, mutta asumme Suomessa. Meillä on 3 alle kouluikäistä lasta, vanhin aloittaa pian koulun ja tuntuu, että nyt olisi lähdettävä Espanjaan, jos lähdemme. Onko kukaan vastaavassa tilanteessa päätynyt vaihtamaan maata? Tai jäämään Suomeen? Miksi?
Meillä on molemmilla hyvä, koulutusta vastaava työ Suomessa. Alan töitä tuntuu Espanjassa olevan vähän, joten edessä olisi todennäköisesti yrittäjyys tai sitten huonosti palkattu ”hanttihomma” – siinä pelottaa pitkät päivät.
Lasten kielitaito ja suhteet suomalaiseen sukuun ja ystäviin huolettavat myös. Kotikielemme on Espanja, joten lapset kuulisivat suomea sitten vain minulta. Suomessa he kuulevat espanjaa isän lisäksi minun ja isänsä puheessa, sekä monilta ystäviltä.
Peregrina, tässä muutama ei kirkossa kuulutettu idea, mietintä kokemuspohjalta -> työttömyystilanne on espanjassa hälyttävän huono, töitä ei tunnu löytyvän kenellekään ja jos löytyy ne löytyy suhteilla. Jos sinulla on suhteita niin käytä niitä hyväksesi. Ehkäpä miehesi perhe osaa auttaa, tai tuntee jonkun joka pystyy auttamaan tässä asiassa. Tilanne on kuitenkin hiljalleen paranemaan päin.
Jos haluatte koulutuksen lapsillenne niin en vaihtaisi suomalaista koulua espanjalaiseen kouluun. Suomessa julkinen jatkokoulutus, lukio, on huomattavasti korkeammalla tasolla kuin espanjassa. Kielten opetus on suomessa erinomaista johon täytyy lisätä se että tv ohjelmat sekä elokuvat ovat kaikki alkuperäiskiellellä. Espanjassa kaikki ulkomaalainen ohjelmisto on dubattu espanjaksi tai autonomiseksi kieleksi (esim: gallego). Lapsenne oppivat suomessa englannin, ruotsin ja ranskan/saksan/venäjän/espanjan/latinan koulussa. Espanjassa taas kreikan opetus on mahdollista lukioasteella. Kreikan opiskelu lähentää nuorta hyvin mielenkiintoisella sekä mielekkäällä tavalla välimeren historiaan. Espanjassa historian opiskelu on myös hyvin mielekästä, moni välimerellinen koulu käy itse roomalaisilla/kreikkalaisilla raunioilla joista juuri edellispäivänä on juteltu koulutunnilla.Tämä antaa mielenkiintoa opintoihin. Suomalainen kouluopetus tuntuisi myös olevan huomattavasti arvostetumpi kuin espanjalainen kouluopetuskokemus jos miettii lukiovuotta tai opintoja vaihto-opilaana esimerkiksi saksassa, ranskassa, yhdysvalloissa …
Sitten on tietenkin espanjalaiset yksityiskoulut jotka ovat usein vaativia mutta ei välttämättä yhtään parempia kuin julkiset koulut. Yksityiskoulussa tosin maksat siitä että lapsi pääsee opinnot läpi, joten, tiedät mikä on lapsellesi parasta. Yksityiskouluissa lapset kutovat, vuosien kuluessa, korvaamattomia ystävyys suhteita merkkihenkilöiden vesojen kanssa, ja tästä on varmasti hyötyä. Vuosien aikana muodostunut ystävyys avaa niin monia portteja kun totuuden hetki tulee eteen työn haussa … Tässä mielessä yksityiskoulut ovat täysin korvaamattomia.
Kansainvälisissä kouluissa espanjassa lapsesi tutustuu vielä monipuolisempiin ystäviin, monesta eri maasta, tämä tekee hyvää lapsen kehitykselle. Kansainvälisyyden kokeminen lapsesta saakka on lapsen kehitykselle mitä tärkeintä. Lapsesi tulee oppimaan myös tätä kautta todennäköisesti muitakin kieliä kuin pelkästään koulussa opetettavia.
Kaikessa puolensa. Espanjassa opinnot suorittava lapsi kuitenkin voi kertoa käyneensä läpi omanlaatuisensa seikkailun, se on varmaa. Onnea matkaan!
(p.s. jos teillä ei ole töitä espanjassa on kovin uhkarohkeata lähteä työpaikasta pois ihan vaan seikkailun tai elämän muutoksen takia. Hoitakaa työpaikka espanjaan jo suomesta käsin valmiiksi, muuten on hiukan varomatonta lähteä vaihtamaan maata.)
Älä ihmeessä muuta espanjaan ennenkuin teillä molemmilla on työt varmistettu.
Tällä hetkellä töitä ei saa kuin etelä-amerikkalaiset maahamuuttajat jotka tekee duunit
minipalkalla valittamatta pitkistä päivistä ja ylitöistä et saa korvausta tai muuten…Lasten kannalta sanoisin että jääkää vain suomeen, opetus ja valtion tuet ovat suomessa paremmat, espanjassa et saa mitään tukia jos et ole keppikerjäläinen.
Kouluissa maksat sekä ruoasta ja kirjoista. Lastenhoitoon paikat on tosi kortilla.Itse muutin koska suomessa oma suku on kovin pieni eikä pahemmin auttanut suomessa asuessamme. Vaimolla espanjassa taas sitä sukua on ja kaikki asuu samassa kaupungissa tai lähistöllä, 1. lapsemme oli 3 vuotias muuttaessamme ja 2.muksu syntyi täällä joten ei niillä sopeutumisvaikeuksia ollut , minulla kylläkin.
Laittakaa ihmeessä kummankin maan plussa ja miinukset oikein paperille, kuten jos oli mainittu ei se pelkkä kokeilunhalu ole hyvä syy nykypäivänä kokeilla asumista toisessa maassa kun teillä on noin monta lastakin. Eri juttu nuorille sinkkupareille mutta ei perheellisille.
Toisaalta jos teillä on säästöjä selvitä ensimmäiset vuodet ilman toimeentuloa niin sittenhän asiat ovat toisin. Itse myin toisen omistamistani asunnoista jotta vaimo sai yrityksen pystyyn ja hyvin se on siitälähtien pyörinytkin vaikka kriisi vähentänyt varmaan kaikilla yrittäjillä asiakaskuntaa.
Molemmissa maissa on niin paljon hyvää ja joitakin epäkohtia myös mahtuu molempien listalle. Työtilanteeseen en ota kantaa, mutta jos sen kaltaiset perusasiat saatte kuntoon niin mikäettei Espanjaan 🙂 Omillaan pärjäävä perhe ei ole riippuvainen sosiaalisista etuuksista ja näinollen on sama, missä maassa asutaan.
Samalla tavalla lapset oppivat täällä kouluissa aakkoset, kertotaulut, alkuaineet ja muut. Opiskelumotivaatio ja vanhempien kannustus on yksilöllistä jokapuolella. Kaksikielisen perheen plussana on se, että jatko-opiskelupaikkoja voivat hakea ainakin kahdesta eri maasta 😉
Espanjassa asuessa on suomenkielisestä vanhemmasta kiinni, miten lapset oppivat arvostamaan ja käyttämään suomenkieltä ja tuntemaan suomalaista kulttuuria ja tapoja. Myös suhteiden ylläpitäminen Suomeen vaatii alkuun aikuisen panosta. Soitellaan, kirjoitellaan (meseillään), katsellaan valokuvia, matkustellaan…puhutaan aina tilanteen tullen Suomesta ja asioista siellä. Oma kolmevuotiaamme kyselee harvase päivä ruokapöydässä ja muutenkin ihmisistä ja ympäristöstä Suomessa vaikka hän ei ole siellä koskaan asunutkaan, kahta ensimmäistä vauvakuukautta lukuunottamatta. Pienet yksityiskohdat kuten mummon mansikkamaa, hiiret lattian alla 😉 ukin traktori, kavereiden lelut ja pipon väri jäävät lapsille hyvin mieleen ja joskus putkahtelee kysymyksiä aiheista, joiden luuli lapsen unohtaneen.
Lapsia kasvaa mitä erilaisimmissa fyysisissä ympäristöissä, joten on turha alkaa vertailla kumpi on heidän kasvunsa ja kehityksensä kannalta parempi, pulkkamäki vai aurinkoranta 🙂 Meidän perhe koittaa mahdollisuuksien mukaan matkustella Suomessa eri vuodenaikoina, jolloin lapset näkevät ja kokevat myös sitä ympäristöä siellä.
Turvallisuuteen liittyviä epäkohtia on myös joka maassa. Hyviä ja pahoja ihmisiä asuu jokapuolella, auton alle voi jäädä missä vaan. Jossain lietsotaan hysteriaa a-influenssan takia, jossain taas asia on tiedostettu ja tarvittaviin toimenpiteisiin varauduttu, mutta paniikkia ei synny. Toisessa paikassa kerätään c-vitamiinit metsästä, toisessa hedelmäpuusta. Hyvää ruokaa saa molemmista maista, hieman erilaista vaan. Joka puolella maailmaa löytyy kauniita maisemia ja mahdollisuuksia ulkoilla ja harrastaa lasten kanssa.
Jos meillä olisi mahdollisuus asua jokunen aika Suomessa, ehdottomasti sen ajan siellä asuisimme. Mutta Espanja tulisi kuitenkin aina olemaan se varsinainen koti.
Kirjoittele Peregrina, mihin ratkaisuun aikanaan päädytte 🙂
moi
meillä kanssa suunnitelmissa joku päivä muutto benalmadenan suunnalle.
5-vuotiaan lapsen kanssa on paljon mietittävää ja suunniteltavaa=) tänään soittelin suomalaiseen kouluun ja esikouluun pääsis jo ensi syksynä..hmm..
suomessa ollaan vielä mutta espanjan suunnalla ystäviä ja tuttavia on joista kyllä tulisi olemaan paljon apua.tulee mielenkiintoinen talvi tästä eteenpäin jos tästä nyt vihdoin tulisi jotain muutakin kuin vain toiveajattelua.
kiva seurailla muiden ajatuksia aiheesta!=)Minulla olisi mahdollisuus alani töihin espanjassa, tieto maasta on vain puutteellinen. Ensinnäkin kuinka hyvin pärjää Barcelonassa vuosiansiot 35 000€, mutta miehellä ei töitä ainakaan vielä. Paljonko jää käteen tälläisistä tuloista? Meillä on kaksivuotias pikkupoika ja tietenkin arveluttaa myös hoitopaikka, tuet ym elinkustannukset.
Avartakaa joku näkemyksiäni….lähteä vai ei…
Kiva kuulla erilaisia näkökulmia näihin asioihin. Meillä on se tilanne, että pärjäisimme säästöillä pari vuotta. Mutta toisaalta, jos pistäisimme yrityksen pystyyn, niin siihen kai ne säästöt sitten menisivät… Liikeidea on vielä sen verran huteralla pohjalla, että ei sillä vielä uskalla lähteä. Muuton ajankohta olisi ensi elo-syyskuussa, että jospa käyttäisi tämän vuoden sen liikeidean hiomiseen.
Mielelläni kuulen lisääkin näkemyksiä sekä lisää siitä, miten teidän toisten muuttajien päätökset alkavat muodostua!
meilläkin sama tilanne siinä mielessä että päätös pitäisi tehdä pian juuri koulujen aloittamisen kannalta ja mitä isommaksi lapsi kasvaa,kiintyy ystäviin ym..tekee vuosi vuodelta päätöksen velä vaikeammaksi.mutta toisaalta kun muistelee omaa tarha-aikaa en kyllä muista nykyään enää yhtään mitään niiltä ajoilta=)
Meillä ihan samat fiilikset kuin nimimerkki lucalla. Olisi kiva kirjoitella ajatuksista lisää. Me ollaan myös kolmekymppinen pariskunta jolla 5.v poika ja 1 1/2.v tyttö. Monta vuotta jo ajatuksen tasolla mietitty Espanjaan lähtöä. Nyt alkais oleen viimiset hetket, kun tosiaan pojan eskari vois sopivasti alkaa sitten syksyllä 2010 suomalaisessa koulussa. Me myös oltu pidempiä aikoja Espanjassa, lokakuussa tulimme reissusta, menimme omalla autolla läpi Euroopan. Kirjoittele, niin saadaan vähän piristystä tähän sumussa elämiseen, oi tätä marraskuuta…
Hei vaan kaikille!
Meidän perheessä ollaan tultu nyt siihen pisteeseen, että päätös Espanjaan muuttamisesta on tehty.
Muutto tulee tapahtumaan vuoden 2010 aikana. Meidän lisäksemme tiedän useita muitakin perheitä, jotka suunnittelevat muuttoa jonnekin ulkomaille, mutta eivät ole vielä varmoja minne.Olen järjestämässä pientä tapaamista kaikkien muutosta kiinnostuneiden kesken, jotta saisimme eri vaihto ehdoista tietoa.
Etsin nyt sellaisia henkilöitä, joilla olisi asiantuntemusta kertomaan mm. Espanjan aurinkorannikon hyvät ja huonot puolet sekä kaikkea tarpeellista tietoa uudelle muuttajalle.
Jos satutte tuntemaan näitä asiantuntijoita, niin voisitteko ystävällisesti laittaa vaikka sähköpostiini joitain yhteys tietoja.
Ja sitten kun saan tapaamisen järjestettyä, niin kaikki muutosta kiinnostuneet ovat sinne tervetulleita. Ilmoitan täällä paikan ja ajankohdan heti kun saan sen varmistettua.
Terveisin Jussa
Laitanpa minäkin itseni tähän muutosta haaveilevien ketjuun :).
Meillä on aina ollut ajatuksena espanjaan muutto, jo kauan ennen kriisejä ja suurtyöttömyyttä, mutta opiskelut ynnämuut tärkeät pitivät meidät suomessa tähän saakka (miten epistä onkaan että JUST NYT piti tulla nämä vaikeat ajat). Syksyyn mennessä pitäisi asioiden olla täällä hoidossa ja me aiomme eteläespanjaan oli mikä oli, melkein.Meillä on kolmevuotias poika, vähän säästöjä ja kova kaipuu aurinkoon. On kiva lukea toisten (lapsiperheiden) haaveista ja suunnitelmista ja tietysti varsinkin niiden toteutumisesta
Ja olisi tosi kiva tavata siellä, välimeren rannalla 🙂
Jussa mihin päin suomea olet taapaamista järjestämässä?
Kyllä Suomeenkin voi jäädä loskaa polkemaan. Normaali työntekijänä/yrittäjänä ei kuitenkaan ole tarpeellista vertailla sosiaalihuollon eroja eri maissa.
Tässä yksi näkemys aiheeseen: http://megafoni.kulma.net/index.php?art=461
0
0
Sinun täytyy olla kirjautunut vastataksesi tähän aiheeseen.