Minäkuvan luominen ja kehittäminen

Uusimmat Keskustelu Yleistä Yleiset pulinat Minäkuvan luominen ja kehittäminen

Esillä 7 viestiä, 1 - 7 (kaikkiaan 7)
  • Julkaisija
    Viestit
  • LINKKI
    Profiilikuva käyttäjästä kv3052
    kv3052 Ei kirjautuneena
    Liittynyt: 30.09.2008
    Kirjoituksia: 22
    Vastauksia: 63

    Minäkuvan huomaaminen:
    Ihminen luo koko ikänsä minäkuvaansa. Lapsena ja nuorena omat vanhemmat ja muut läheiset tekevät kuvasi luonnostaan. Käyttäytymismallit ja vaatetus ovat aina holhoajan
    käsialaa. Usko tavalliseen peiliin kestää kauan. On tuskallisen hidasta kehittyä sitten lopulta tsensä havaitsijaksi vain ja ainoastaan muiden ihmisten silmin. Tai ei pelkästään silmin kuvajaisena, vaan muiden käyttäytymisen muutoksena ollessaan sinun vaikuteillesi altis. Vasta peilaaminen muiden välityksellä, ja sen täysi tiedostaminen, kirkastaa lopulta sen peilin johon sinun tulee katsoa aidon minäkuvasi saadaksesi.
    Minäkuvan kehittyminen:
    Naispuolisilla ihmisillä peilauskyky on monesti lähes synnynnäistä. Kuitenkaan usein sitä ei osata tiedostaa. Minäkuvaa tulee harjoittaa koko ajan, kuten mm. soittamista ja vieraan kielen puhumista taidon ylläpitämiseksi. Suuri osa naisistakin jättää perheen ja muiden syiden takia kuvansa luomisen välillä kesken siirtäen tuonnemaksi. Miehet ovat sitten etupäässä aivan onnettomia asian suhteen. Useimmat elävät elämänsä tiedostamatta koko kysymystä. Ne jotka
    jotakin vihiä asiasta tajuavat, kysyvät kuolinvuoteellaan; enkö minä sentään aika ukko ollut?
    Miksi sitten minäkuva:
    Mielestäni ihmisen selkeä tietoisuus omasta minästään on ensisijaisesti työkalu ihmisen tehdessä kehitystyötä itsensä tai muiden hyväksi psyyken ja sitä kautta myös muun terveyden hyväksi. Ellei minäkuva ole kirkas ja selkeä, on mahdottomuus auttaa muitakaan ihmisiä selkeyttämään
    omaa tilaansa. Ryhmän päämäärän ollessa selkeä muodostuu jokaiselle väliaikainen selkeä minäkuva ryhmän jäsenenä. Osataan nähdä itsensä selkeänä koneen osana. Ryhmän sitten hajottua ollaan vain sitten valitettavasti uudelleen lähtötilanteessa.
    Minäkuvalla operointi:
    Tämän työkalun ollessa kunnossa liitetään siihen muut taidolliset osaamiset mukaan ja aletaan töihin. Minäkuvansa kehittäjä on tietenkin jo muutenkin ”upseeriainesta”, ja omien taitojen kehittäminen ja opiskelu on itsestäänselvyys. Mitään asiaa ei voi oppia kuin opettelemalla. Näillä eväillä varustettuna ihminen on valmis monipuolisiin uuden ajan töihin, joissa lähes aina tarvitaan ryhmän yhteisöllisyyttä mutta myös valaistuneita yksilöitä.
    Huomisen kuvittelu piti olla jo eilen

    LINKKI

    Nimetön Ei kirjautuneena
    Liittynyt: 01.01.1970
    Kirjoituksia:
    Vastauksia:

    puma 62v

    LINKKI
    Profiilikuva käyttäjästä kv3052
    kv3052 Ei kirjautuneena
    Liittynyt: 30.09.2008
    Kirjoituksia: 22
    Vastauksia: 63

    Krishna on näköjään kohdellut sinua silkkihansikkain noi ”nuoreksi” mieheksi.

    Vaya con Dios

    64 v. kv3052

    LINKKI

    Nimetön Ei kirjautuneena
    Liittynyt: 01.01.1970
    Kirjoituksia:
    Vastauksia:

    on poimittu marjoija sun mutta mina kuvakin luotu etta tallainen tapaus talla kerta

    LINKKI
    Profiilikuva käyttäjästä kv3052
    kv3052 Ei kirjautuneena
    Liittynyt: 30.09.2008
    Kirjoituksia: 22
    Vastauksia: 63

    Tähtäsin sen jutun 30-40 vuotiaille. Saahan sitä vanhemmatkin vapaasti kehittää
    itseään.

    LINKKI
    Profiilikuva käyttäjästä Suoratukka
    Suoratukka Ei kirjautuneena
    Liittynyt: 17.10.2006
    Kirjoituksia: 112
    Vastauksia: 1765

    Tää blondi on taas ihan pihalla. 8)

    Itsensä kehittämisenä kyllä ymmärrän sen, että opiskellaan
    asioita; luetaan kieliä, opetellaan lentämään (jos rahat riittää),
    opetellaan tekemään kaikenlaisia asioita –
    kiinnostuksen ja mahdollisuuksien mukaan.
    (Mutta sehän ei meistä vielä ”hyviä” tee kanssaihmisiä
    kohtaan.)

    Miten siitä tulee ”minäkuva”? Toisten näkemä kuvako?
    Peilaaminen muiden välityksellä?
    Silloinko vasta näen itseni? Joo, voipi joskus olla niinkin.
    Tai sitten ei.

    Uskon paremminkin näkeväni itseni katsomalla omaan ”peiliini”.
    Vai johtuuko se siitä, että olen kriittinen itseäni kohtaan?
    Vaikka ei itseni ”peilaaminen” tee minusta hyvää ihmistä,
    vaikka kuinka yritänkin korjata peilissä näkyviä säröjä.

    Peilaaminen toisten kautta tietty käy niin, että miettii,
    miksi tuo ihminen sanoi noin, teki noin.
    Mutta silloinhan peilataan sen toisen motiiveja ja
    taustaa ja syitä tehdä jotain vaikka vallan outoa
    jossain tilanteessa.
    En voi uskoa, että se toinen ihminen aina käyttäytyy ”noin”
    minun vuokseni tai minun käyttäytymiseni vuoksi.

    Minäkuva? Mikä se ON 😕 Kenelle se on tarkoitettu?
    Ei kai sentään muille ihmisille. Vai onko?

    No joo. Takerrun kai sanaan ”minäkuva” ja repostelen aihetta
    sinne, tänne pelkän sanan vuoksi.

    Juu, sekavaahan tämä oli, mutta yrittäkää saada blondin 😀
    ”juonesta kiinni”. – Tai sitten ei. – 😉

    LINKKI
    Profiilikuva käyttäjästä kv3052
    kv3052 Ei kirjautuneena
    Liittynyt: 30.09.2008
    Kirjoituksia: 22
    Vastauksia: 63

    Minäkuva on sanana outo. Voi sen ilmaista vaikeamminkin ja laajemmin. Itsensä tuntemista. Se ei vain onnistu ilman muiden ihmisten reaktioita. Erakko kuvittelee tuntevansa itsensä läpikotaisin ja niin varmasti onkin, itsensä seurassa.
    Erakon itsetuntemus katoaa sekunnissa, kun hän tapaa muita ihmisiä, ja yrittää kommunikoida heidän kanssaan. Tilanne on hänelle täysin uusi ja kokematon. Hän joutuu myötämään itselleen, ettei tunnistakaan itseään, minäkuva on kehittymätön muiden ihmisten suhteen.
    Ethän sinäkään pysty harjoittelematta asiaa sanomaan miten tulet käyttäytymään muiden tai jonkun kanssa seuraavassa tapaamisessa.
    Kun tulet huoneeseen, joka on täynnä tuttujasi reaktiot tapahtuvat silmänräpäyksessä. Vastine tulee vähän perässä. Näistä reaktioista ja ilmeistä sinun tulee oppia kuinka sinuun suhtaudutaan tai sinua arvostetaan.
    Et sinä voi kotona peilin edessä harjoitella auktoriteettiasi ja muiden arvostusta. Muut kanssaihmiset sen sinulle ilmaisevat yleensä ilmeillä, toivottavasti joskus puhumallakin.
    Näitä reaktioita tietoisesti seuraamalla ja niistä opiksi ottaen, pääset vihdoin
    rakentamaan sitä oikeaa minäkuvaasi. Eihän siinä peilillä ole mitään tekemistä. Pääset joko iloisesti oppimaan suosiosi, tai masentuneena epäsuosion. Siihen kumpaan kuulut on vain yksi tie, olla niin hyvä kaikessa ja kaikille, että olet paikkaan kuin paikkaan aina tervetullut menemään.
    Kyllä tämän asian oppii, kunhan sitä malttaa määrätietoisesti opiskella ja olla
    oikeasti hyvä ihminen.
    Sen oppii niin hyvin, että ensimmäiset 5 sekuntia ja tiedät oletko riittävän
    hyvä tähän ryhmään, ja myös päinvastoin.

Esillä 7 viestiä, 1 - 7 (kaikkiaan 7)

Sinun täytyy olla kirjautunut vastataksesi tähän aiheeseen.