Uusimmat › Keskustelu › Asuminen ja eläminen › Yleistä asumisesta ja elämisestä › Lämpöeristys uretaanilla
- Tämä aihe sisältää 43 vastaukset, 12 ääntä, ja päivitettiin viimeksi 10 vuotta, 3 kuukautta sitten
espanjaorg toimesta.
- JulkaisijaArtikkelit
Onko kenelläkään kokemusta sisäkaton eristämisestä uretaanilevyillä oheisen videon malliin?
Tarkoituksena olisi lisätä asumismukavuutta tasaisemman lämmön muodossa ja pienentää sähkölaskua.Kyllä ja ei.
Laitoin täysin eristämättömään seinään PU-levyt. Kattoon laitoin 10 cm aluminipintaiset PU-levyt.
Oleellinen ero = saumasin PU-vaahdolla.
Höyrysulkua ei tarvitse, jos saumaa vaahdolla. Tuosta menetelmästä ei ole kokemusta.
Paksusta kolmitiilisestä seinästä tuli talvilämmin.
Säästöä on vaikea laskea, koska vaihdoin 1-kertaiset ikkunat saman tien 2-kertaisiin.
Tasoitus oli helpompaa PU:n päälle kuin tiiliseinän oikaisu.
Jos pitää rakentamista harrastuksena, niin mikäs siinä.
kannattaa eristää katoaa naapurin yötyöäänet 8) Eikä tarvitse lämmittää naapurihuoneistoja
levyeristeet laitetaan kiinni saneerauslaastilla. (käsittääkseni)
Mieluisia vastauksia, koska kukaan ei maininnut hometta, mikä vähän epäilytti, että muhiiko se tuon levyn alla kovastikin.
Don Bavarontti, oikein hyvä pointti. Olisiko noiden äänien eristämiseen jotain ohuempaa ja/tai paremmin toimivaa materiaalia. Neliöitä kun ei ole liikaa?
Muutamalla propulla aion ainakin katon levyt kiinnittää laastin lisäksi, koska en ole oikein luottavainen vanhan tasoitteen pysymiseen katossa.Periaatteessa eristeen tulee tiivistyä sisäsuunnassa, ts. korekin tiiveys sisäpuolella ja höyrysulku. Home vaatii vettä, joka taas tulee yleensä sisältä (kas me olemme itse lähinnä vettä). 45 mm PU-kerroksen katsotaan olevan höyrysulku. Saumoista en ole varma. Sisäpuoleta ei vesi tuossa rakenteessa seinään pääse.
Kokonaan toinen juttu on se, että seinä saattaa kastua ulkopuolelta, mikäli siinä on rakennevika (vuotava katto yms.).
Äänieriste on sitä parempi, mitä suurempi tiheys sillä on. 45 mm PU ei ole kovin hyvä ääntä eristämään. Sama määrä betonia toimii paljon parermmin.
laitetaan laastilla kiinni, että kosteudelle = homeelle ei jää tilaa ja aluetta pesiytyä.
Teetkö itse asennuksen vai onko pohjoismainen vai paikallinen raksaaja töissä? Mikähän espanjalainen laasti sopisi tuohon levyjen ”liimaamiseen”?
Muutamalla propulla aion ainakin katon levyt kiinnittää laastin lisäksi, koska en ole oikein luottavainen vanhan tasoitteen pysymiseen katossa.
Unohdin tämän. Proppaamisessa on tiettyjä ongelmia. Jos katto on ontelolaattaa, ei ainakaan lyöntinauloja kannata käyttää (Ontelossa ei ole mitään, mikä pitäisi lyöntinaulan paikallaan). Muu kuin lyöntinaula on taas ongelmallinen propun asennuksen ja reikien asemoinnin kannalta. Ehkä joku jigi olisi paikallaan?
Betonin poraaminen on kädet ylöspäinasennossa tuskaa, joten jos proppaukseen lähtee, niin jykevä Hilti on tarpeellinen. Piina kestää lyhyemmän aikaa.
Propattu levy voi myös mennä lerpulle tukemattomista kohdista.
Jos välipohja on puuta, käyvät kipsilevyruuvit asennukseen.
Itse asentaisin levyt liimalla. Liiman sivelisin kammalla tasaiseksi levyn taaksen ja levy vetäisin ylös levyhissillä (liimalle jää tartunta-aikaa). Saumoihin vetäisi PU-vaahtoa. Pinnoitus pienelle pinta-alalle käsin, keskikkoiselle yläsuppiloruiskulla ja suurille pinnoille kunnon rappipumpulla.
Jos ääni on ongelma, niin sitten kannattaa harkita ratkaisua, jossa on PU:n lisäksi kipsilevy. Rakenteella pitäisi päästä noin 40 dB vaimennukseen (ehdolla, että halkeamia tai reikiä ei ole).
ihan oikeat neuvot. Ammatti-ihminen?
Tere
Ei tuollaiseen proppaamiseen järeätä Hiltiä tarvitse käyttää, riittää kun on kunnollinen poravasara, siis sellainen pneumaattinen isku.
Nimimerkillä: kymmeniä tuhansia proppuja betoniin poranneena
Jos tuo Lumenluojan kysymys oli tarkoitettu minulle, niin akateemisia ammatteja/tutkintoja minulla on useita.
Köyhänä ja alasti naisesta syntyneenä olen joutunut ”harrastamaan” rakennustoimintaa o.t.o. useassakin maassa.
Kun ei ole perinyt muuta kuin geenejä, niin on ollut pakko opetella kaikki rakennusalan ammatit. Oikea ammattilainen tekee nopeammin kuin minä. Amatöörinä on pakko fundeeerata työvaiheet etukäteen, mihin menee aikaa. Laatu on sitten yleensä hyvää eikä rakennusvirheitä juurikaan tule.
”Ei tuollaiseen proppaamiseen järeätä Hiltiä tarvitse käyttää, riittää kun on kunnollinen poravasara, siis sellainen pneumaattinen isku.”
Proppaaminen kiinalaisilla poravasaroilla tulee suorastaan ilmaiseksi. Ne eivät työtä kestä ja hyvässä lykyssä koneet ehtii palauttaa ennen takuuajan umpeutumista.
Jääräpäinen rautakauppisa antoi uuden tilalle, kunnes kolmannella kerralla ymmärsi palauttaa rahat. Viimeisen reiän tein naapurin Hiltillä. Se maksoi pullon punaviiniä.
Espanjan taidoista riippuu kannattaako ostaa Hilti vai harjoittaa poravasarareklaamaatiota. Kummallakin strategialla on puolensa.
Tere
On niitä muitakin kuin kiinalaisia, loppujen lopuksi rakennuksilla näkee Hiltiä sellaisessa hommassa missä tarvitaan halkaisijaltaan isompia reikiä tai sitten piikataan betonia etc.
Tavalliseen alle 10 mm:n reikien proppaamiseen löytyy paljon luotettavia ammattikäyttöön soveltuvia koneita, hintaluokkaa alle ja vähän päälle 100 €
30 mm uretaanilevyllä, joka vastaa lämpöarvoltaan n 100 mm villaa ja vaikkapa cyprocilla nii kokonaispaksuus 50 mm ja samalla saa oikaistua seinän ja pistorasiat korokekappaleilla saa pistokevalikoiman ihan uuteen uskoon, kiinnitys vaikkapa kuumasinkityllä z-listalla. Tiedän yhden näin tedyn, hometta ei ole sinne pesiytynyt, mitään ylim kosteussulkuja ei saa rakenteeseen asentaa
olisi kustannusarvio neliöltä nykypäivänä? Tuohan alkaa kiinnostamaan!
- JulkaisijaArtikkelit
Sinun täytyy olla kirjautunut vastataksesi tähän aiheeseen.