Kuinka rakkaus alkoi?

Esillä 15 viestiä, 46 - 60 (kaikkiaan 86)
  • Julkaisija
    Viestit
  • LINKKI

    Nimetön Ei kirjautuneena
    Liittynyt: 01.01.1970
    Kirjoituksia:
    Vastauksia:

    Ihana juttu. Jaksoin lukea ja tuli nuoruus mieleen. 😉

    Perrito kirjoitti:

    Olemme erittäin onnellisia yhdessä ja Miguel kyllä tuntuu minulle siltä oikealta ja hän on sanonut samaa minusta. Tulevaisuudessa olisi tarkoitus muuttaa Espanjaan kunhan valmistun. Kyllä se vielä tästä 🙂

    Toivottavasti tästä ei tullut nyt liian pitkä ja joku jopa jaksaa sen lukea 🙂 Nuo ajat Itävallassa olivat vaan niin ikimuistoiset että niitä on ihana muistella 🙂 Kiitän jos joku jaksoi tämän lukea 🙂

    Toivon romanssillenne pitkää ikää ja kestävyyttä. 😉 Se on nimittäin mahdollista.

    Itse tapasin siippani työpaikalla. Olimme molemmat ”tauolla” existämme, mutta haku ei ollut päällä kummallakaan.

    Työskentelimme ns maisemakonttorissa, jossa äänet kuuluu osastolta toiselle.

    Ensimäinen huomioni, oli työni lomassa korviini ajoittain kantautuva pehmeä basso, joka vastasi puhelimeen (nykyisen sukunimeni) ja aiheutti sydämmessäni välilyöntejä.

    Tietysti tauolla piti käydä kurkkimassa, mistä se ääni oli kotoisin 😉

    Kerran tyttökaverini kävi moikkaamassa minua työpaikalla, ja yhdessä pyysimme Pehmeän Basson kanssamme ruokikselle. 🙂

    Eikä aikaakaan, kun huomasimme tyttökaverin häipyneen ja istuimme Basson kanssa Kappelissa piiiiiiiitkällä lounaalla. 😉

    Virka-ajan päätytyttyä siirryimme Tornin Baariin, ja elämää suurempi rakkaustarina sai alkunsa.

    Jos joku tuntee Pekka Ruuskan ”ikuinen rakkaus” biiisin, niin sitä rataa se meni. Oli neljän lapsen kurahoususirkukset ja nyttemmin jo tyhjenevät huoneet.

    Vielä kuitenkin ”tyttö poikaan nojailee” ja aikaa siihen olisi nyt enemmän kuin koskaan. 😉

    Ensi vuonna vietämme kolkytvuotis hääpäivää. 😀 😀

    LINKKI
    Profiilikuva käyttäjästä Raya
    Raya Ei kirjautuneena
    Liittynyt: 30.12.2006
    Kirjoituksia: 24
    Vastauksia: 1011
    Perrito kirjoitti:

    . Mutta minkäs teet kun löydät sattumalta toisen puoliskos joka sattuuki olemana espanjalainen 🙂 miten Itävallasta on voinu löytyä espanjalainen mies 😀

    Minkäs teet, jos noin muikea onni potkaisee, löydät espanjalaisesi Itävallasta.
    Kiitos kun jaat onnesi meidän kanssamme on ihanaa lukea rakkaudesta, rakastumisista, rakastamisesta ylipäätään kaikesta ihmissuhteisiin liittyvästä.

    Suhteilu ulkomaille voi olla hankalaa, jos sen niikseen tahtoa kokea, se voi olla myös voimavara ja vahvuus.
    Minulla eivät rohkeus ja realiteetit kannusta muuttamaan pysyvästi Espanjaan -ainakaan vielä pariinkymmeneen vuoteen, mutta jaksanpahan surffata Tampere-Valencia väliä monta kertaa vuodessa.
    Joskus ajattelen miten mukava olisi ollut syntyä edes hopealusikka taskussa, joskus on työlästä lapioida elämänkeittoa puisella reikäkauhalla…mutta toisaalta kun ei koskaa saa mitään ”ilmaiseksi” tai helpolla tietää ainakin eläneensä täysillä ihan itse.

    LINKKI
    Profiilikuva käyttäjästä Perrito
    Perrito Ei kirjautuneena
    Liittynyt: 19.01.2008
    Kirjoituksia: 5
    Vastauksia: 113

    Minä en kuitenkaan jaksa uskoa että vaikka muuttasin Espanjaan että siellä pysyttäs loppuun asti. Miguel on ainaki sitä mieltä että jos onni meille joskus lapsia paiskaa niin he tulevat saamaan sitten suomalaisen koulutuksen joten viimestään sillon ois muutto Suomeen ku lapsen kouluikäisiä. Mutta eikait sitä vielä kannata niin pitkälle suunnitella. Jos nyt vaan suunniteltas tän vuoden asioita 🙂

    Niin ja pitää vielä lisätä että Pintorankin kertomus on oikein romanttinen 🙂 Kaikkea sitä saavuttaa kun uskaltaa 🙂

    LINKKI
    Profiilikuva käyttäjästä Tulppu
    Tulppu Ei kirjautuneena
    Liittynyt: 17.02.2008
    Kirjoituksia: 23
    Vastauksia: 239

    Ihania rakkaustarinoita täällä <3

    Mulla on kanssa ihan ikioma Miguel 🙂 Olin viime kesänä työharjottelussa Galiciassa. Ennen Suomeen paluuta olin sopinut kaverin kanssa, että nähdään Barcelonassa elokuussa ja lomaillaan siellä viikko.

    Heinäkuussa aloin etsiä mulle ja kaverille sopivaa hostellia. Juttelin skypessä muutaman barnalaisen kanssa ja kyselin vinkkejä hostellista ynnä muusta. Eräs Miguel oli oikein erityisen avulias ja lupasi näyttää kaupunkia, kunhan sinne tulisin. Kuukauden ajan juteltiin mesessä ja skypessä ja läheteltiin kuvia ym.

    Elokuussa sitten nähtiin Barcelonassa. Miguel tuli jopa lentokentälle vastaan meitä. Vähän kyllä hirvitti lähteä jonkun tuntemattoman matkaan, mutta kyllä se sitten heitti mut ja kaverin hostellille. Nähtiin uudestaan samana iltana ja seuraavana päivänä ja sitä seuraavana ja sitä seuraavana…. Kunnes sitten oltiin taas lentokentällä. Sovittiin, että nähdään noin kuukauden päästä uudestaan.

    Nähtiinkin jo parin viikon päästä Saksassa. Loka-marraskuun vaihteessa Miku tuli käymään Helsingissä. On kyllä pahin aika vuodesta tulla käymään Suomessa. Raukka oli aivan umpijäässä, vaikka plussan puolella oli vielä ilmat.

    Oikeestaan jo tokana iltana kun ihan kasvotusten tavattiin, nii Miku kysy, että enkö muuttas Barcelonaan kunhan saan opinnot pois alta. Eihän siihen muuta voinut sanoa, kuin "vale" 🙂

    Joulukuussa nähtiin pikaisesti Espanjassa ja vietettiin ihana viikonloppu Calatayudissa ja käytiin Monasterio de Piedra -nimisessä puistossa. Aivan huikea paikka! Sitä sanotaan kuulemma Espanjan kauneimmaksi paikaksi. Suosittelen lämpimästi, jos Zaragozan kulmille on asiaa.

    Niin.. juttu jatkuu.. Pari viikkoa sitten pakkasin taas kamani ja suuntasin Barcelonaan. Tällä kertaa meillä oli jopa 11 kokonaista päivää yhdessä. Pari päivää sitten palasin tänne harmaaseen Helsinkiin ja on jo nyt hirmuinen ikävä takaisin.

    Noh, kunhan saan lopputyön tehtyä, niin muutan sitten Espanjaan. Pari kuukautta pitäisi vielä odottaa. Sitten ei enää lentokenttiä ja ikävöintiä. <3

    Hauska muuten miten jotkut ihmiset reagoi, kun kertoo espanjalaisesta poikaystävästä.

    "Ai joku aurinkorantojen gigolo?"

    -työkaveri

    "Kauheeta! Sit jos te meette naimisiin ja kun te saatte lapsia ja kun teille tulee ero, nii se vie sun lapset!"

    -täti

    No onneksi suurin osa on suhtautunut ihan asiallisesti ja ymmärtäväisesti. Jotkut on saattaneet ihmetellä miks mua ei enää näe baareissa paljoo. Rahat kun sattuu meneen lentolippuihin nykyään 😀

    Tsemppiä kaikille kaukosuhteessa eläville! Kyllä se odotus kannattaa!

    LINKKI
    Profiilikuva käyttäjästä tuulae
    tuulae Ei kirjautuneena
    Liittynyt: 03.07.2006
    Kirjoituksia: 72
    Vastauksia: 704

    Pidähän pää pilvissä ja jalat maassa 😉

    Muista kommunikoinnin merkitys. Opettele siis rakkaasi äidinkieli! Se ei ole pelkästään puhuttuja sanoja, vaan molempien kykyä lukea toisen kehon kieltä.

    Hiukan karrikoiden vrt. kissa ja koira 😉
    Kun koira heiluttaa häntää niin se on iloinen, mutta kun kissa sen tekee on syytä varoa 😛

    Kehon kieli on myös kulttuurin merkitsemä!

    LINKKI
    Profiilikuva käyttäjästä dreamer
    dreamer Ei kirjautuneena
    Liittynyt: 08.01.2008
    Kirjoituksia: 2
    Vastauksia: 58

    Nämä rakkaustarinat…

    Minunkin tekee mieleni omaa tarinaani tähän kirjoitella, mutta ensin arvostellaan muita;) itseäni siinä sivussa…

    Tuo muiden arvosteluksi joutuminen pitäisi tiedostaa heti alkumetreiltä. Eihän se nyt käy alkuukaan, että jonkun ulkomaalaisen kans pitäisi alkaan kaveeraamaan…

    Mitä tulee kansalaisuuksiin. En ole mitään statistiikkaa tutkinut, mutta ”perstuntumalta” sanoisin näin: Suurin osa suomalaisten naisten avioliitoista/suhteista ulkomaalaisen kanssa solmitaan maista: turkki, italia, espanja ja tietty naapurimme ruotsi varmaankin. Miehillä maat ovat thaimaa, venäjä ja viro. Mitä tulee suhteiden/avioliittojen kestävyyteen verrattuna perinteiseen suomi/suomi suhteeseen. Veikkaan, ettei seurustelusuhteissa suurta eroa ole (suurin osahan loppuu), avioliitot ulkomaalaisten kanssa päättyvät varmasti hieman useammin eroon kuin perinteiset. Osa syystä varmasti, johtuu näistä maista, mihin tarvitaan viisumi… Eli suhteen ylläpidon vuoksi ajaudutaan avioliittoon ehkä hieman liiankin nopeasti…

    Se yleistämisestä, joka kyllä antaa hieman ymmärrystä seuraavaan…

    Totuus on, että 95% ystävistänne ovat sitä mieltä, että puolisonne tms. on (gigolo/h***a, rahojesi perässä tai muuten vaan ”harrastelee” ulkomaisia).

    Tuo %-osuus kyllä sitten vuosien mittaan laskee, jos suhteenne kestää;)

    Itse en ole tietoisesti ulkomaalaisia ”hakenut”, mutta viimeiset Parisuhteeni ovat: vakava seurustelusuhde 2,5v. Singaporelaisen kanssa ja nykyinen avioliittoni 6,5v. Virolaisen naisen kanssa.

    Kaikkien tälle osastolle kirjoittamat tarinat muistuttavat (luonnollisestikin) toisiaan, mutta olisi kiva kuulla, joidenkin todella kauan yhdessä olleiden tarinoita…

    Omaa tarinaani saatte vielä hieman aikaa odotella… Tänään en siitä kirjoittaisi ihan niin ruusuista, kuin toivottavasti jo huomenna:) siis hyvin nukutun yön jälkeen… Avioliitossahan on niin ylä – j a alamäkiä;)

    LINKKI
    Profiilikuva käyttäjästä Neña
    Neña Ei kirjautuneena
    Liittynyt: 12.08.2007
    Kirjoituksia: 30
    Vastauksia: 285

    ”Kel onni on se onnen kätkeköön” sanotaan. Joten siksi en omaa rakkaustarinaani ole minäkään täällä uskaltanut vielä hehkuttaa, mutta lukemassa olen kaikki käynyt ja aina tulee niin hyvälle tuulelle :). Rakkaus on ihanaa :). Toivotaan, että kaikkien onni ja rakkaus kestävät, niin välimatkat kuin muutkin vaikeudet.

    Kiitos kaikille onnensa jakaneille 🙂

    LINKKI
    Profiilikuva käyttäjästä Perrito
    Perrito Ei kirjautuneena
    Liittynyt: 19.01.2008
    Kirjoituksia: 5
    Vastauksia: 113

    Heh, aika hauska että Tulpullakin on oma Miguel 🙂 Minun Miguelin oikea nimihän on Miguel David sillä hänen isänsä on pelkkä Miguel. Minullehan hän on hani 🙂

    Minä oon kyllä erittäin onnellinen ja todellakin toivon että suhteemme kestää. Hyvältä se nyt näyttää mutta tulevaisuudestahan ei koskaan tiedä, jotkuthan vain kasvavat erilleen toisistaan ja tosiasiahan on että 50% avioliitoista päättyy eroon ja Espanjassa luku on vielä suurempi, koska se eroaminen on tehty niin helpoksi (mikä on minusta erittäin outoa näin katolisessa maassa).

    Mutta kovasti tulevaisuutta suunnitellaan ja nyt onneksi nähdään useammin. Pääsiäislomakin on kolmen viikon päästä ja silloin päästään viettämään yli viikko yhdessä!! Ihanaa!! Varasin lennot Murciaan (tai no Alicanteen mutta siitä appiukon kyydillä Murciaan) koiran kanssa ja olemme siellä karnevaalien yli (kuulema ihan järettömän isot kinkerit!!).

    Ens viikonloppuna hani tuleekin vierailemaan täällä. Ei tullut kuin vajaan kahden viikon ero <3

    LINKKI
    Profiilikuva käyttäjästä Elämästä utelias
    Elämästä utelias Ei kirjautuneena
    Liittynyt: 20.07.2007
    Kirjoituksia: 44
    Vastauksia: 1076

    Minun veli on avioerosta taistellut jo 2 vuotta. Hänen vaimo on espanjalainen joka ei hyväksy mitään sopimusta. Asianajajakin hänellä vaihtunut jo monta kertaa kun luovuttavat. Se mitä yhtenä päivänä on sovittu ei pädekään seuraavana päivänä. Molemmille tullut kalliiksi tässä ajassa jo. Ja sanotaan että Suomessa nainen on avioerossa ”vahvoilla” ainakin jos on lapsia niin Espanjassa vielä suurempi valta. Ainakin jos on yhteisiä lapsia.

    Et silleen heillä.

    LINKKI
    Profiilikuva käyttäjästä Raya
    Raya Ei kirjautuneena
    Liittynyt: 30.12.2006
    Kirjoituksia: 24
    Vastauksia: 1011
    dreamer kirjoitti:

    Totuus on, että 95% ystävistänne ovat sitä mieltä, että puolisonne tms. on (gigolo/h***a, rahojesi perässä tai muuten vaan ”harrastelee” ulkomaisia).

    Tuo on aivan loistava kommentti!
    Harrastelee ”ulkomaalaisia”, heh.
    Olen yrittänyt miehen ystävien mielipiteitä yrittänyt selvitellä, ihan jo uteliaisuuttani, onhan suhteessamme vallitsevat tosiseikat melko poikkeukselliset.
    Mutta mitään ihmeellistä ei ole tullut esille, muutamien kanssa olen moderniin länsimaiseen tapaan ystävystynyt ja kirjoittelemme meilejä kun olen Suomessa.
    En olisi joskus 2000-luvun alkupuolella kun aloin vakavasti fanittaa Valencia CF:ia uskonut mihin tuo jalkkishullutukseni (jota Suomessa ei vieläkään oikein tajuta) johtaa.
    Tosin tällä erää suhteeni VCF:n on vähän viileä, valitettavasti en PYSTY tätä asiaa kovin rakentavasti näkemään. OFF TOPIC…

    Suomessa osa ystävistäni tietää minulla olevan ”jotain” Espanjassa, mutta vain luottoystävät tietävät tarkemmin asioistani. Kell Onni on se Onnin kätkeköön, lienee viisain päätös tämän ihmissuhteen vaalimisessa.
    Olen itsenäinen ja itsepäinen, mieheni tietää sen ja ainakin näennäisesti hyväksyy sen, en tahdo olla hänestä riippuvainen taloudellisesti, VAIKEAA espanjalaiselle miehelle!
    Gigolo? No paremminkin rantaleijona, no ainakin tuo tykkää juosta Arenas-El Cabañal-Malvarosa alueella mielellään.

    LINKKI
    Profiilikuva käyttäjästä Raya
    Raya Ei kirjautuneena
    Liittynyt: 30.12.2006
    Kirjoituksia: 24
    Vastauksia: 1011
    Raya kirjoitti:

    no ainakin tuo tykkää juosta Arenas-El Cabañal-Malvarosa alueella mielellään.

    Tykkää ja tykkää…tänään sain kuulla vuodatuksen siitä miten hän on KYLLÄSTYNYT ylläpitämään rapistuvaa kuntoaan. Ainainen reenaaminen työn vuoksi ottaa kuulemma pattiin, minä kun luulin että se on verissä. Hmmm?
    Rapistuvatko miehet espanjassa niin varhain?
    Pitäiskö minun suomalaiskansallisesti vetäistä tuosta herrrrrne nenuun, taidanhan olla häntä vanhempi enkä minä koe itseäni tai siis kuntoani mitenkään rapistuneeksi.
    Toisaalta yhdessä kaiken aikaa tai ei, espanjalaisesta miehestäni huomaan että hän on ”akoittunut”. Jaa mistäkö huomaan?
    On alkanut hoikkaan varteen tulla vähän sellaista kumpua, no hyvin pientä kumpua, mutta kuitenkin.
    Niin siis vatsankumpua… 🙂

    LINKKI
    Profiilikuva käyttäjästä jennifer85
    jennifer85 Ei kirjautuneena
    Liittynyt: 10.06.2008
    Kirjoituksia: 2
    Vastauksia: 22
    Raya kirjoitti:

    Hiphei ja kiitos!
    Olen usein miettinyt mikä saa ihmiset paheksumaan ja tuomitsemaan ilman, että he tuntevat ja tietävät totuutta. On niin helppo ajatelle nyrjähtäneesti, jos jollakulla käy flaksi, elämässä yleensäkin.
    ”Kell onni on se onnin kätkeköön” ”Ei makeaa mahan täydeltä” ”Mies tulee räkänokastakin vaan ei tyhjän naurajasta” suomalainen kansanperintö on täynnä sanontoja ja tokaisuja joilla on ilmeisesti jo satojen vuosien ajan yritetty latistaa itsetunto, luovuus ja kaikenlainen taivaanrannanmaalailu jo lapsuudesta lähtien.
    Ainakin minulle hoettiin noita alvariinsa, onneksi minulla oli kuitenkin salliva ja vapaa kasvuilmapiiri muutoin, olen saanut itseäni ryhdistettyä, ainakin hieman ja uskallan elää ja nauttia elämästäni.

    Minulle tärkein läksy jonka Espanja on antanut on ollut ymmärrys, rakkaus ja suvaitsevaisuus.
    Perheen sisällä toki olemme mieltä asioista, mutta ulkopuoliset eivät puutu minun elämäntapaani/tyylini, kukaan ei kehtaa paheksua kun kuljen prinssiuljaan kanssa. Jos toisin hänet kylmään kotomaahani ja duunikaverit näkisivät söisivät he meidät molemmat eläviltä.
    Erilaisia kohtaloita on vaikea sulattaa, itse ajattelen usein Jumalan (siis HUOM en ole uskis) koettelevan minua:
    Minulle on annettu taakkoja kannettavaksi enemmän kuin hartiani oikeastaan tuntuisivat kestävän, en kuitenkaan anna niiden viedä elämäniloani ja riehakkuuttani, näen jokaisessa päivässä kaunista ja hyvää, rakastan elämää ja ihmisiä. Sitten saan vastapooliksi kokea asioita jotka jäävät enemmistöltä ihmisistä kokematta, sekä olen auttamattoman pikkumainen änkyrä, eli pikku vinkkinä mm duunikavereille, ei kandee kadehtia. Kaikessa löytyy kaksi puolta -aina!

    Ei voi yleistää kaikkien suomalaisten olevan ahdasmielisiä ja nurkkakuntaisia, mutta ne harvat todella tietävät miten satuttaa niin että tuntuu.
    Itse olen tehnyt tämän ihmissuuhteen aikana päätöksen, etten miestäni ”jaa” kotomaan tuttavien kanssa, karvaat kokemukset osoittivat edellisen yritelmän kanssa että kandee pitää vakan alla kynttilää, etenkin jos se on iso, heheheheee.

    Mutta silti uskon naiivisti, että jokaisella meistä on oma tiemme kuljettavaksi, paljonko näkee ja kokee sitä kulkiessaan on hyvin pitkälti omien valintojen kautta hallittavissa.

    mahtavaa huomata että löytyy vielä ihmisiä jotka ajattelee noin, on tässä meinannut tulla tippa linssiin lukiessa teidän kaikkien kokemuksista, ja itsekkin huomannut että siinäpä ne suurimmat syyt miksi suomessa sitä ei viihdykkään enää niin kuin ennen, täällä ikävä kyllä asuu aika arvostelevia ihmisiä (toki onhan niitä muuallakin) ja suurin osa ei uskalla tarttua tilaisuuteen vaan jäävät nyhjäämään paikoilleen, niin kuin joku taisi aiemmin mainita, ”ovat tyytyväisiä joka päiväiseen arjessa kulkemiseen” eikä siinäkään ole mitään pahaa, itse taas olen hetkessä eläjä, rakastan uusia haasteita, ja haluan voida myöskin toteuttaa omia unelmia siinä sivussa. Olen ehkä liian nuori vielä vastaamaan tuohon kohtalo kysymykseen, mutta on sitä aika läheltä liipannut täälläkin päässä, jopa kahdesti, vaikka sanotaan ettei se salama kahdesti iske samaan paikkaan, mikä lienee harha salama sitten ollut, tosin toinen näistä ”kohtaloista” asuu liian kaukana, ja vain aika voi näyttää mitä tuleman pitää, toinen niistä oli ensi rakkauteni (tiedän kornilta kuulostaa, mutta sen pidempiä selittelemättä vaikka elämä on meitä kuljettanut eri suuntiin, niin on aina tuntunut siltä että siellä on se toinen pala minun palapelistäni. Nyt ollut jo pidemmän aikaa lapseni kanssa kahestaan, ja haluan avartaa molempien näkemystä maailmaan, ihan kaikessa määrin. On ihanaa lukea kun ihmiset nuoremmalla tai vanhemmalla iälläkin vielä uskoo kohtaloon. Ja eihän sitä muuten jaksaisi päivästä toiseen niitä arki rutiineita, jos ei olisi jotain mihin uskoa, tai haaveita joita toteuttaa. tuohon loppu lauseeseen vielä, paljonko näkee ja kokee riippuu pitkälti itsestään, yhdyn siihen täysin. Jos aina miettii että kyllä minä sitten joskus kun voitan lotossa, tai kun olen vielä opiskelut käynyt loppuun jne, niin huomaakin usein että samoista paikoista, piireistä samojen ihmisten ympäröimänä sitä itsensä lopulta löytää. Ehkä meistä suomalaisita ( ei kaikista) puuttuu se tietynlainen ”seikkailuhalu” eihän se ole helppoa päästää irti menneistä asioista, ja kuka käskee lopullisesti niin tekemäänkään, mutta jos jonkun elämän ohjeen voin antaa edes jollekkin ihmiselle, niin se on varmaan että elä täysillä, ja toteuta haaveesi. Koska niinhän se menee että omaisuutta täältä ei saa ketään mukaansa tuonpuoleiseen, mutta kokemukset on sitäkin arvokkaampia. (tämän sanon siksi että melko monta läheistä ihmistä on mennyt aivan yht äkkiä, heistä vain murto osa ehti toteuttaa haaveensa) Mutta se siitä synkistelystä, ihanaa huomata kun on ihmisiä jotka uskaltaa vielä monien epäonnistumisten, pettymysten, kauan kestäneen yksinäisyydenkin jälkeen uskoa rakkauteen 🙂 kaikkea hyvää kaikille ja mukavaa alkanutta kesää 🙂

    LINKKI
    Profiilikuva käyttäjästä Raya
    Raya Ei kirjautuneena
    Liittynyt: 30.12.2006
    Kirjoituksia: 24
    Vastauksia: 1011

    Moi, Jennifer85!
    Kiitos ihanasta kirjoituksestasi.
    Niinpä, vaikka siitä lottovoitosta tulee aina itsekin heitettyä läppää, yritän muistaa elää ilman sitäkin, en aina edes lottoa saati sitten tarkista kuponkeja.

    Laskimme juuri käytännön tasolla mahdollisuuksia yhteisessä kodissa asumiseen ja ainoa taloudellisesti realistinen vaihtoehto on asua Suomessa tai sitten jatkaa nykyistä kahden kodin linjaa, joka itse asiassa toimii yhtä hyvin kuin kaikilla muillakin jotka ovat sen valinneet.

    Olen alkanut tottua ajatukseen, että minulla on vihdoin joku jonka kanssa kaikki toimii ja joka sietää passaamisvimmaani nutisematta ja ottaa kannettavakseen vaikka väkisin osan taakasta jota en tahdo jakaa.
    Se on aika vinha juttu.

    LINKKI
    Profiilikuva käyttäjästä Old Chap
    Old Chap Ei kirjautuneena
    Liittynyt: 13.07.2006
    Kirjoituksia: 106
    Vastauksia: 2386
    Raya kirjoitti:

    Se on aika vinha juttu.

    Joo, vaikka mua ei uskottaisi, niin on se todella vinha juttu. Rakkaus.
    Kiitos siitä. Että se toimii vaikka kuka mitä tahansa muuta meistä itselleen uskotelisi.

    LINKKI
    Profiilikuva käyttäjästä Jahu
    Jahu Ei kirjautuneena
    Liittynyt: 11.08.2006
    Kirjoituksia: 49
    Vastauksia: 1073
    Raya kirjoitti:

    Moi, Jennifer85!
    Kiitos ihanasta kirjoituksestasi.
    Niinpä, vaikka siitä lottovoitosta tulee aina itsekin heitettyä läppää, yritän muistaa elää ilman sitäkin, en aina edes lottoa saati sitten tarkista kuponkeja.
    ……

    Siitäpä puheen ollen ehkä kantsis tarkistaa asia … :;
    http://www.keskipohjanmaa.net/gen/506214.asp

    Ettei vain olisi sinun jäljiltä .

Esillä 15 viestiä, 46 - 60 (kaikkiaan 86)

Sinun täytyy olla kirjautunut vastataksesi tähän aiheeseen.