Ilmastointi

Käytän ilmastointia vain lämmitykseen talvella.. ei täällä (Aurinkorannikolla) kesällä ole niin kuuma että viitsisin jäähdyttää sillä.

Riippuu tietysti kämpästä, mulla on ikkunat kolmeen suuntaan joten pientä läpivetoa saa helposti aikaan. Samoin etelä/länsipuolella ikkunat on sisäävedetyn parvekkeen suojassa, joten kesällä aurinko ei juurikaan paista suoraan sisään.

Aivan samaa mielta. Mulla on sellainen kattofani makkareissa ja hyvin on riittanyt hyvan tuuletuksen kanssa. Talvella sitten lammitetaan.

Olisin kysynyt tuuletuksesta teiltä pidempään asuneilta, että kumman vähän on noita tuuletusräppänöitä näissä taloissa.

Miten homma toimii talvella kun (kuitenkin) lämmitetään ja kosteus nousee mukana ylös. Minulla ei ole edes tuossa kattotasanteelle vievässä ovessa tuuletusräppänää, joka saattaisi olla oiva pitää auki ainakin talvisin kun lämpö nousee ylöspäin. Eli pitäisikö sellainen teettää tuohon oveen? Vai onko tämä ”pullomaisuus” jokin espanjalainen fiksaatio, joka nuukuussyystä tuli Suomeenkin v. 1974 öljykriisin aikaan?

Vähintään silloin jotain räppänää auki kun on poissa paikalta ja ilppi ei käy? Ja jos räppänää ei ole, niin sellainen kannattanee järjestää? Sinänsä huono juttu on, että tuo katotsanteen ovi on kohti merta, josta tuulee tietysti lähes koko ajan. Talvellakin.

Onko muuten tapana sulkea noita ”master” vesikraanoja poissaollessa kun niitä on seinät täynnä pesuhuoneissa ja vessoissa?

Mä olen nähnyt rakennustapoja jonkunverran eri puolilla Espanjaa , mutta koska mun kokemus omakohtaisesti on Costalta , en viitsi tehdä tästä liian vaikeaa.
Tärkein huomio jonka olen tehnyt tuuletuksen suhteen , on se , että perinteisen rakennustavan asunnoissa tuuletus hoituu rakennuksen ”hataruuden ” avulla.Ovet eivät ole tiivistettyja, alareunassa on sentin rako, ikkunat ovat yksinkertaisia , jne. Tuuletuskanavia , jotka toimivat painovoimalla on vain kylppäreissä. Kesällä tuuletetaan pitämällä ovia ja ikkunoita hallitusti auki. Talvella palellaan , koska lämpö, millä se tuotetaankaan , karkaa harakoille.
Ja jos talvella tulee kosteus/homeongelmia, niin kesä hoitaa ja kuivaa.
Pahin virhe näissä taloissa on tiivistää asunto ,vedon välttämiseksi , liian tiiviiksi pulloksi. Tiivistää voi , mutta hallitusti, jättäen jonkun verran tuuletusrakoja.
Pahoin pelkään , että nykyään yleistynyt tapa rakentaa, missä käytetään tuplaikkunoita, tiivistettyja rakenteita ja ovia, mutta ei kuitenkaan huolehdita ilmastoinnista koneellisesti, johtaa vakaviin kosteus ja homeongelmiin. Koko taloa ajatellen , se , että yleisesti osa kämpistä on osan tai suuren osan vuotta tyhjillään ja ilman huolenpitoa, vaikuttaa koko talon tasapainoon.
Sullahan on asunnossa yksi päävesihana, jonka jälkeen tulee esim. keittiö ja kylppärikohtaiset hanat.
Sulje päähana ja sulla ei ole vaaraa vesivahingosta omassa asunnossasi. Pieni vaiva , operaatio ottaa aikaa n. 2 sekuntia ja sama kun sen avaa.
Eihän siellä ole ketään vaikkapa vesivuotoja tarkkailemassa, jos alakerrassa on vaikkapa tyhjillään oleva sijoitus, loma , tai myyntikämppä, vedet saa valua maailman tappiin kenenkään välittämättä.

Yleensä asuntokohtainen päävesihana , siis se joka on asukkaan käytettävissä, on yksi vipu/hana kylmälle vedelle keittiössä jossain ylänurkassa.
Sitten on keittiön kylmä- ja kuumavesipäähanat, kylppärissä/kylppäreissä samoin, ja vielä kaikille hanoille ja pesukoneliitännöille omat sulkunsa.

Tässähän olisi sen verran mielenkiintoinen aihe , että siitä olisi voinut avata oman keskustelun , mutta pannaan nyt tähän jatkoksi.
Mä kerron muutamia ratkaisuja ja näkökantoja joihin päädyttiin kun ostettiin nykyinen asunto viime syksynä.
Kokemusta omasta kämpästä costalla yli 20v.
Sijainti ratkesi sillä , että oltiin hyvin tyytyväisiä alueeseen jolla asuttiin. Rajattiin haku vain sinne.
Syynä mm. se että alue on linnuntietä n. 500m merestä, mistä johtuu se , että meri tasaa lämpötiloja. Kesällä ei ole niin kuuma kuin vähänkin enemmän sisämaassa tai kaupunkien alueella.
Talvella meri myös pitää lämpötilan hieman korkeammalla kuin kauempana rannasta.
Mereen myös liittyy se , että kesällä tuulee yleensä aina joten alueella ei ole tukahduttavan kuuma.
Toisaalta alue on kukkuloilla , eli ei aivan merenpinnan tasalla , eikä myöskään ihan rannalla. Tällä estetään talven kosteus ja suolavauriot. Omalle rannalle kävelee silti alle viiden minuutin.
Talvella tuulee tietenkin myös ja koska meillä on alakerran kulmakämppä isolla pihalla, tuuli on aika voimakasta talvisin. Siksi ihan ensimmäisiä toimenpiteitä oli teettää kunnon lasitukset terassille. Ei Suomessa yleisiä ja täälläkin paljon mainostettuja Lumon tyyppisiä ns. lasiverhoja , vaan oikeat kunnon alumiinikehyksiset tiiviit lasitukset. Täkäläiseen perinteiseen tapaan. Tähän tapaan tehty lasitus toimii myös eristyksenä ja itse asunnon yksinkertaiset lasiovet tessulle riittävät hyvin. Kesällä lasit saa avattua ja koska kämppä on läpitalon, mikä on täällä kesätuuletuksen kannalta hyvinkin oleellista, pysyy sisälämpötila ilman ilmastointia kivasti 26:ssa astessa. Täällähän perinteisesti rakennetuissa taloissa ulko-ovi aukeaa avokäytävään , siis ulos, ei suljettuun rappuun.
Talvella on lämmityksenä lämpöpumppu joka on asennettu puhaltamaan olohuoneeseen ja se toimii hyvin ja lämmittää riittävästi.
Tuuletus ja ilmanvaihto tuntuvat toimivan hyvin , hometta tai kosteutta ei ole.
Kämpässä on kaksi kylppäriä joihin juuri asensin sähköllä toimivan lattialämmityksen, lisäksi olen asentanut molempiin seinälle sähköllä toimivat rättipatterit.
Tässä talossa ei rakentaja ollut pilannut keittiötä sisustamalla sitä valmiiksi.Ja meille hyvänä vaihtoehtona suunnittelin ja asensin keittiön itse. Kalusteet hommattiin hyvin tylsästi ja rahvaanomaisesti Malagan Ikeasta, mutta mä olen sitä mieltä , että vaikka espanjalaiset keittiöt ovat hyvinkin näyttävän näköisiä, niistä puuttuu oleellista toimivuutta.
Ja siltä tuntuu ,että keittö onnistui hyvin , mitään muutettavaa ei ole tullut mieleen.
Kesällä täällä pärjää hienosti ja tuleva talvi, mikä luultavasti ei ole yhtä kylmä ja sateinen kuin viime vuonna, tulee näyttämään tarvitseeko tänne tehdä vielä jotain muutoksia tai parannuksia.
Yhteenvetona mä olen sitä mieltä , että perinteisellä tavalla rakennetut talot ovat hyvin varteenotettava vaihtoehto. Huomiota pitää tietenkin kiinnittää rakennuslaatuun , sijaintiin , ilmansuuntaan ja vastaaviin seikkoihin . Suomen opit ei välttämättä päde täällä. Mutta fysiikan lait ovat samat ja tervettä järkeä käyttämällä pääsee pitkälle.