Hyvän asunnon kriteerit; plussat ja miinukset

Uusimmat Keskustelu Yleistä Kokemuspankki Hyvän asunnon kriteerit; plussat ja miinukset

Esillä 15 viestiä, 16 - 30 (kaikkiaan 65)
  • Julkaisija
    Viestit
  • LINKKI
    Profiilikuva käyttäjästä jessek
    jessek Ei kirjautuneena
    Liittynyt: 21.06.2013
    Kirjoituksia: 0
    Vastauksia: 3

    Hyviä kommentteja tuohon asunnon valitsemiseen – kylmään tottunut suomalainen voi helposti ajatella, että rannan läheisyydessä ja mahdollisimman aurinkoisella sijainnilla olisi se paras vaihtoehto. Pidemmän päälle (jos paikalle tosiaan aikoo iäisyyksiksi jäädä) tulee kuitenkin varmasti selväksi, että paremmankin valinnan olisi voinut tehdä – viileyttä ja hyvää ilmanvaihtoa kaipaa varmasti. Kannattaa siis oikeasti pohdiskella sitä, mitä muuallakin asuessaan talolta kaipaa, ei ainoastaan niitä Espanjan parhaita puolia.

    LINKKI
    Profiilikuva käyttäjästä kojo
    kojo Ei kirjautuneena
    Liittynyt: 09.01.2008
    Kirjoituksia: 6
    Vastauksia: 1445

    jessek kirjoitti:
    ” kylmään tottunut suomalainen voi helposti ajatella, että rannan läheisyydessä”

    Olet aivan oikeassa. Paikalliset ovat ehdottomia siinä, että ainakin 300 -400 metriä rantaan pitää olla, jotta pitää kesäisin turistimelun ja talvisin kylmän, mereltä nousevan kosteuden poissa asunnosta.

    LINKKI
    Profiilikuva käyttäjästä pentti52
    pentti52 Ei kirjautuneena
    Liittynyt: 16.06.2010
    Kirjoituksia: 16
    Vastauksia: 397

    Olen aina ihmetellyt espanjalaisten rakennustapaa kylpyhuoneessa. Lattiakaivosta ei ole tietoakaan, ei ainakaan niissä kämpissä, missä minä olen ollut. Kaato olisi helppo tehdä kylppärissä lattiakaivoon päin. Mutta, ehkei sitä osata tai se maksaa… Tuskimpa asunnoissa myöskään vesieristystä on tehty, koska useimmissa kylppäreissä on katossa ollut pullistuneet tai suorastaan irronneet raplingit valumajälkineen katossa ja seinissä. Vesihanat ovat englantilaistyyppisiä, aina kaksi hanaa, kylmälle ja kuumalle. Orasta kaivattaisiin Espanjaan !
    Entäs se naurettava pepunpesuamme siinä pytyn vieressä ! Eikö olisi yksinkertaisempaa tehdä kuten Suomessa: yksiotehana ja siihen liitettynä normaali p..sepuhelin jolla voi pytyn päällä pepun huuhtoa.
    Siitä mallia espanjalaiseen rakennustapaan !

    LINKKI
    Profiilikuva käyttäjästä kojo
    kojo Ei kirjautuneena
    Liittynyt: 09.01.2008
    Kirjoituksia: 6
    Vastauksia: 1445

    Pentti:
    ”Orasta kaivattaisiin Espanjaan !”

    Meillä oli pari vuotta onnistuneesti Orasksen alapesuihku johdettuna käsienpesualtaasta. Yhtenä päivänä molemmat hanat lakkasivat toimimasta. Paikalle soitettiin isännöitsijan kehuma luottoputkimies, jonka mielestä Oras on liian hienosyinen Espanjan kalkkipitoiseen veteen.

    En tiedä, puhuiko totta vai vedättikö, mutta espanjalaisilla yksiotehanoilla mennään eikä uusia tukoksia ole tullut.

    LINKKI
    Profiilikuva käyttäjästä Ritacasanueva
    Ritacasanueva Ei kirjautuneena
    Liittynyt: 31.08.2010
    Kirjoituksia: 14
    Vastauksia: 3416

    uusissa taloissa on lattiakaivot, tuplaseinat, ”monomando” hanat, vesieristykset , useampi vesiavain? per huoneisto ym. bidésuihkua ei taalla varmaan kukaan kaipaa , tuntemattomana.

    Bidé-allas on ihan yhta pateva tai ihan yhta epahygieeninen kuinka asiaa haluaa ymmartaa.

    En loytanyt parempia kuvia,

    http://www.fotocasa.es/Building/Building_Detail.aspx?ai=126117739&OrigenVisita=95&link=8060&xts=470361&xtor=CS1-352-%5BTrovit%5D-%5B2%5D-%5B35016%5D&opi=246&tti=1

    Taas jos joku tuon haluaa laittaa loytyy taaltakin,

    http://jrsink.es/wp-content/uploads/2013/05/grifo_bide_empotrado_minimalista_dali.jpg

    LINKKI
    Profiilikuva käyttäjästä santiago
    santiago Ei kirjautuneena
    Liittynyt: 14.11.2007
    Kirjoituksia: 307
    Vastauksia: 4162

    Mä olen sattumoisin kerännyt kanssa kokemuksia Oraksen ja espanjalaisista hanoista. Semmoinen pikku ero niissä on , että suomihana on sekundalaatua eli muovia ja täkäläiset messinkiä mikä on sitten kromattu ja onhan hinnoissakin pikku ero. Semmoinen kolmin, nelinkertainen suomihanan tappioksi.
    Ja täällä pätee sama kuin Suomessakin, ei kannata ostaa jossain Kiinassa tehtyä kaikkein halvinta tarjoushanaa vaan kunnollinen merkkituote , vaikka Roca ja sen kanssa saa sitten elää onnellisena elämänsä loppuun asti.
    Noista vesieristyksistä ja muista suomierikoisuuksista sen verran , että täällähän on koko rakennussysteemi erilainen. Jos putki paukkuu , se korjataan ja viimeistään kesällä koko hoito kuivuu taas kuntoon. Eikä kyseessä ole kymmenien tuhansien eurojen puoli vuotta kestävä remontti.
    Samat kuviot on muuten kaikissa Välimeren maissa , joten kai ne tietävät mitä tekevät. Ainakin näitä kämppiä ja asukkaita on monikymmenkertainen määrä Suomeen verrattuna.
    Täällä sitten kotivakuutus poikkeuksetta korvaa nämä vahingot, toisin kuin Suomessa.

    Muuten ei kai missään ole rakennuskannasta niin suuri osa home-ja kosteusvaurioisia kuin Suomessa. Etenkin uusista rakennuksista suunnilleen kaikista löytyy vakavaa vikaa. Kertovat Suomen lehdet eli ei tarvitse täällä päässä vetää omasta hatusta näitä tietoja.

    LINKKI
    Profiilikuva käyttäjästä pentti52
    pentti52 Ei kirjautuneena
    Liittynyt: 16.06.2010
    Kirjoituksia: 16
    Vastauksia: 397
    santiago kirjoitti:

    Mä olen sattumoisin kerännyt kanssa kokemuksia Oraksen ja espanjalaisista hanoista. Semmoinen pikku ero niissä on , että suomihana on sekundalaatua eli muovia ja täkäläiset messinkiä mikä on sitten kromattu ja onhan hinnoissakin pikku ero. Semmoinen kolmin, nelinkertainen suomihanan tappioksi.
    Ja täällä pätee sama kuin Suomessakin, ei kannata ostaa jossain Kiinassa tehtyä kaikkein halvinta tarjoushanaa vaan kunnollinen merkkituote , vaikka Roca ja sen kanssa saa sitten elää onnellisena elämänsä loppuun asti.
    Noista vesieristyksistä ja muista suomierikoisuuksista sen verran , että täällähän on koko rakennussysteemi erilainen. Jos putki paukkuu , se korjataan ja viimeistään kesällä koko hoito kuivuu taas kuntoon. Eikä kyseessä ole kymmenien tuhansien eurojen puoli vuotta kestävä remontti.
    Samat kuviot on muuten kaikissa Välimeren maissa , joten kai ne tietävät mitä tekevät. Ainakin näitä kämppiä ja asukkaita on monikymmenkertainen määrä Suomeen verrattuna.
    Täällä sitten kotivakuutus poikkeuksetta korvaa nämä vahingot, toisin kuin Suomessa.

    Muuten ei kai missään ole rakennuskannasta niin suuri osa home-ja kosteusvaurioisia kuin Suomessa. Etenkin uusista rakennuksista suunnilleen kaikista löytyy vakavaa vikaa. Kertovat Suomen lehdet eli ei tarvitse täällä päässä vetää omasta hatusta näitä tietoja.

    —–

    Santiagolla on nyt punakeltaiset silmälasit päässään. Oraksen hana kyllä kestää sen 10 vuotta ja jos haluaa huollattaa niin vielä kauemmin. Espanjalaisista hanoista en osaa sanoa mitään, mutta vettä ne tippuivat ainakin noissa kahdessa asunnossa, joissa viimeksi olin. Suihkut olivat sitten kovin onnettomat johtoineen päivineen. Vettä tuli välillä kylmää, välillä kuumaa joskus ei tullut mitään. Ehkä kyse oli siitä, että asunto oli vanhahko.

    Santiago väistää kokonaan kysymyksen vesieristyksistä sanomalla että koko rakennussysteemi on etelässä erilainen. Niinhän se tietysti onkin, mutta miksi ”suotta” pitää jättää vesieristys ja lattiakaivot tekemättä ? Espanjassa veden kanssa pitää olla tarkkana ja kuivata kaikki paikat kylppärissä, ettei se painele alakertaan. Suomessa kylpyhuone tehdään monestakin syystä kunnolla. Asunnot ovat kalliita ja talven varalle eristäminen maksaa. Siten myös korjaaminen maksaa enemmän kuin muualla ja eristykset tehdään kunnolla.

    Siitä homeongelmasta ja kosteusvaurioista Santiago tuntuu tietävän vallan paljon. Ehkäpä asia on nii, että niistä Espanjan kosteusongelmista ei juuri piitata niin paljon kuin täällä Suomessa. Suomessa veden tulo asuntoon onkin vakavampi juttu kuin Espanjassa. Homehtuminen lähtee mm. kosteusvauriosta ja eristeiden kastumisesta, siksi siihen Suomessa suhtaudutaan vakavasti. Espanjassa siitä ei niin piitata. Homevauriotkin hoidetaan vaan ensin Leialla pyyhkimällä ja se on siinä. Jos ongelma jatkuu, voidaan ehkä tehdä jotakin, jos viitsitään ja asukas on aktiivinen. Tälläkin saitilla on monessa kohdin valiteltu niistä Espanjan homeongelmista. Ei kait niistä siellä Espanjassa puhuta, koska valittaminen ei varmaankaan siinä auta…? Kuinkahan paljon Espanjassa on homeelle altistuneita ihmisiä, mikä on aiheutunut kosteusongelmista ?
    Ja se vaan on siellä Espanjassa niin, että jos unohdat tuulettamisen, läpivedon, home tulee huoneeseen jo vajaan viikon kuluessa. – Santiagokaan on tuskin perehtynyt niihin kaikkiin Suomi-asuntoihin, jotka täällä on rakennettu, eikä hän näköjään itsekään ole varma ongelmien määrästä. Objektiivinen ote on peittynyt olettamuksilla. Lehtikirjoitukset eivät anna selvää kuvaa asunnon vikojen laadusta. Ne kun eivät ole puolueettomia. Ja toisaalta, kuten sanottu suomalainen on tarkka asuntonsa suhteen. Kosteusongelmista ja ilmanvaihto-ongelmista valitetaan hyvin herkästi. Espanjalainen lienee tässä suhteessa paksunahkaisempi.

    LINKKI
    Profiilikuva käyttäjästä santiago
    santiago Ei kirjautuneena
    Liittynyt: 14.11.2007
    Kirjoituksia: 307
    Vastauksia: 4162

    Ihan Bossin monitehot on nenällä. Jos mm. näihin suomi-espanja, home-hana ja erityisesti vesieristysasioihin ottaisi ihan tosissaan, tyhjentävästi ja kaiken huomioonottaen kantaa, sitä tarinaa kirjoittaisi viikon. Eli se on aina raapaistava vähän pintaa.
    Noista hanoista sen verran , että kun tässä vuosikymmenien aikana on tullut niitäkin ostettua , vaihdettua ja korjattua sekä Suomessa että Espanjassa, niin mun käsitys laadusta muodostui jo kymmeniä vuosia sitten kun joutui avaamaan muovisia Oraksen hanoja juuri sen kuluvien osien vaihdon takia.
    Ja mun johtopäätös oli , että mä toin eräänkin espanjalaisen hanan Suomeen, ensiksi laadun -sitten hinnan takia.
    Nykyäänhän lainmuutoksen jälkeen hanat kuuluvat Suomessa taloyhtiön piikkiin ,mutta jos esimerkiksi halusin vaihtaa laadukkaamman hanan se piti tietenkin hoitaa itse.
    Se missä kunnossa ja miten kylppäri on varustettu on omistajasta kiinni, molemmissa maissa. Se on sitten valintakysymys montako tähteä hotellissa haluaa ja siinä sivussa lämmintä vettä tai paljonko vuokraa lomakämpästä on valmis maksamaan. Yleensä varustetaso korreloi tämän mukaan.
    Penahan vastaa tossa itse tähän vesieristys ja rakennusasiaan. Systeemit on todella erilaiset. Ja sivumennen sanoen mä pitäydyn nyt eteläespanjan rannikon rakennustavassa. Runko on valettu betonipalkeista ja siihen on sitten muurattu poltetusta reikätiilestä seinät. Jos tämä kuvio kastuu , pilalle menee ainoastaan pintakäsittely , ei kantavat osat eikä poltettu tiilikään. Lämpöeristyksiä ei ole,jotka voisivat kastua ja jotka sitten pitäisi pahimmassa tapauksessa purkaa tai vähintään kuivata. Eli viimeistään kesällä kaikki kuivaa. Remppa tehdään maalaamalla vaurioituneet osat.
    Ja kerrottakoon vielä että vesiputket kulkevat seinien kaksinkertaisen tiiliverhouksen välissä ja täällä, koska vesi-eikä lämpöeristyksiä ei ole, pääsee valumaan seinien välissä alaspäin eikä tee vastaavia tuhoja kuin Suomessa. Eikä voi jäätyä missään tapauksessa ja aiheuttaa siihen liittyviä rakenteellisia vaurioita.
    Homeongelma on oma tarinansa. Täällä on paljon vanhaa ja laiminlyötyä rakennuskantaa jota kukaan ei kunnosta. Asujat , omistajat tai vuokraajat voivat olla niin perseaukisia ettei ole varaa panna asiaa kuntoon tai sitten ei viitsitä. Sitten on ihan ihmisten tyhmyydestä johtuvat homeongelmat, home aiheutetaan itse. En nyt viitsi puuttua siihen sen enempää.
    Mulla eli meillä EI OLE HOMETTA, ei ollut Suomessa , eikä ole täällä. Osasyynä voi tietysti olla hyvä tsäkä , mutta mä väitän myös että mä tiesin mitä mä tein kun tämä kämppä ostettiin ja miten siinä asutaan ja sitä huolletaan.
    Esim. kylppäreissä ei ole lattiakaivoja , mutta ihan samalla lailla kuin Suomessakin espanjalainen vesi pysyy ammeen sisäpuolella ja suihkuverhon oikealla puolella kuin Suomessakin.
    Sama juttu mun pienemmässä kylppärissä missä on suihkuallas ja mun itseni asentama ja ostama laadukas suihkukaappi.
    Ja koska mä ajattelin , että lattialämmitys on kiva ja kätevä juttu mä asensin semmoisen molempiin kylppäreihin, ei tarvitse enää edes lattioita kuivata kun kuivailee itseään suihkun jälkeen.
    Eli mitä mä haluan ilmaista näillä asioilla, no sitä , että se on itsestä kiinni mitä haluaa asumisensa suhteen, laatua vai sekundaa. Niin Suomen omistuskämpissä kuin täälläkin. Kaupunkien ja kuntien sosiaalikämpät ovat sitten oma lukunsa . Siellä saa mitä annetaan.
    Mainittakoon nyt vielä , että me asutaan ihan tavallisessa perusespanjalaisessa standardikämpässä. Perusurbanisaatiossa ja ihan samoilla standardeilla kuin meidän tavalliset työssäkäyvät espanjalaiset, englantilaiset, ja vaikka minkämaalaiset naapurit.
    Oikeat rahakämpät löytyy sitten ihan muualta , vaikkapa tommoiset 30km. meiltä länteen , Marbellasta.
    Mulla ei ole mitään käsitystä täkäläisistä suomiasunnoista , eikä niiden ongelmista. Mutta kun mulla on ollut aina semmoinen periaate , että kun ollaan Espanjassa niin mennään täkäläisillä ehdoilla ja tavoilla ja varmaan siitä syystä mä olen säästynyt kaikilta niihin liittyviltä ongelmilta.
    Mä olen ehkä tyhmä ja naivi kun mä olen aina myöskin kuvitellut että aina kyseisen maan asukkaat, rakentajat ja remonttimiehet tietävät parhaiten oman maansa asumiseen ja rakentamiseen liittyvät tarpeet ja kysymykset.
    Muuten suomalaisten tarkkuudesta , kyllä siellä tarkkoja ollaan , vuosiakin muistetaan valittaa vaikkapa lasten koulun tai oman työpaikan homeongelmista. Mitään ei tunnuta tehtävän asian hyväksi vaikka jrengiä lakoaa riveistä sairaseläkkeille ja lapset sairastuvat kroonisesti loppuelämäkseen. Selitys on hyvä, ei ole rahaa. No ei ole kun se menee niin moniin todella tarpeellisiin valtion ja kuntien menoihin.

    LINKKI
    Profiilikuva käyttäjästä kojo
    kojo Ei kirjautuneena
    Liittynyt: 09.01.2008
    Kirjoituksia: 6
    Vastauksia: 1445

    Ihan tyhmyyttäni ja uteliaisuuttani kysyn, kun oma kompetenssini on kaukana käytännön tekniikan tuntemisesta: millaisessa kunnossa suomalaisten saunat ovat Espanjassa? Paljon niillä ylpeillään, mutta miten seinät kestävät vesihöyryä varsinkin jos ne ovat puulla paneloitu?

    Ainoat kokemukseni ovat toistakymmentä vuotta sitten myyntiesittely Aurinkorannikolla, jossa asunnon hintaa nostanut sauna oli jo silmämäärin arvioituna uloskantokunnossa sekä Costa Blancalla uimahallin yhteydessä oleva miesten sauna,josta vihreä home roikkui katosta.

    Otantani on siis pieni ja siksi kysäisenkin, mikä on yleistilanne?

    Ja vielä toinen kysymys: monet suomalaiset tuntuvat lämmittävän saunansa kaasulla. Olen kuullut, että kaasulämmitin sisätiloissa kuluttaa happea. Miten se sopii saunaan?

    LINKKI
    Profiilikuva käyttäjästä santiago
    santiago Ei kirjautuneena
    Liittynyt: 14.11.2007
    Kirjoituksia: 307
    Vastauksia: 4162
    LINKKI
    Profiilikuva käyttäjästä micentavo
    micentavo Ei kirjautuneena
    Liittynyt: 12.03.2013
    Kirjoituksia: 1
    Vastauksia: 32
    kojo kirjoitti:

    Ihan tyhmyyttäni ja uteliaisuuttani kysyn, kun oma kompetenssini on kaukana käytännön tekniikan tuntemisesta: millaisessa kunnossa suomalaisten saunat ovat Espanjassa? Paljon niillä ylpeillään, mutta miten seinät kestävät vesihöyryä varsinkin jos ne ovat puulla paneloitu?

    Ainoat kokemukseni ovat toistakymmentä vuotta sitten myyntiesittely Aurinkorannikolla, jossa asunnon hintaa nostanut sauna oli jo silmämäärin arvioituna uloskantokunnossa sekä Costa Blancalla uimahallin yhteydessä oleva miesten sauna,josta vihreä home roikkui katosta.

    Otantani on siis pieni ja siksi kysäisenkin, mikä on yleistilanne?

    Ja vielä toinen kysymys: monet suomalaiset tuntuvat lämmittävän saunansa kaasulla. Olen kuullut, että kaasulämmitin sisätiloissa kuluttaa happea. Miten se sopii saunaan?

    Menee mainostamisen puolelle, mutta rannikon paras sauna on Centrossa. Paljon eri keskustelupalstoilla pmm. saanut uusi palvelu, mutta tällähetkellä paras yleisölle avoin palvelu.

    LINKKI
    Profiilikuva käyttäjästä pentti52
    pentti52 Ei kirjautuneena
    Liittynyt: 16.06.2010
    Kirjoituksia: 16
    Vastauksia: 397
    kojo kirjoitti:

    Ihan tyhmyyttäni ja uteliaisuuttani kysyn, kun oma kompetenssini on kaukana käytännön tekniikan tuntemisesta: millaisessa kunnossa suomalaisten saunat ovat Espanjassa? Paljon niillä ylpeillään, mutta miten seinät kestävät vesihöyryä varsinkin jos ne ovat puulla paneloitu?

    Luulenpa, että kun sauna rakennetaan kunnolla, se myös eristetään niin hyvin, että se pitää vesihöyryn sisällään. Lienee se ”foliopaperi” höyrysulkuna. En asiaa kyllä voi sanoa tuntevani, mutta niin olen aina luullut. Tietysti jos höyrysulku on tehty huonosti, että se ”falskaa” ja vielä jos saunaa ei tuuleteta käytön jälkeen hyvin, sauna ja saunan panelointi pilaantuu varmasti nopeasti.

    Sinänsä en ole oikein ymmärtänyt suomalaisten hinkua rakentaa Espanjaan saunoja. Luulisi suomipojan jo ”tarkenevan” Espanjan 40 asteen helteessä muutenkin. Mutta varmaankin jotkut katsovat tarvitsevansa terveellisen (?) hikikylvyn saunassa huolimatta ulkoilman helteestä. Ja onhan Espanjassa joskus jopa alle 15 astetta lämmintä.

    LINKKI
    Profiilikuva käyttäjästä pentti52
    pentti52 Ei kirjautuneena
    Liittynyt: 16.06.2010
    Kirjoituksia: 16
    Vastauksia: 397
    santiago kirjoitti:

    Tässä päivän kevennys, por favor. http://www.taloussanomat.fi/asuminen/2013/06/10/jopa-puoleen-uusista-pientaloista-tulee-kosteusvaurio/20138210/310%5B/quote%5D

    ”Jopa puoleen Suomessa rakennuihin taloihin tulee jossain vaiheessa kosteusvaurio”, näinhän Ojala kirjoittaa. Aika vähänhän tuo on, jos se kosteusvaurio tulee puoleen taloista jossakin vaiheessa.
    Kyllä se raja on kaikkien putkistojen kestävyydellä Suomessakin. Jossakin vaiheessa vanhaan taloon tulee putkirikko, ellei siihen olla varauduttu. Entivanhaan putkistot kestivät n. 60 vuotta ja uskon, että näissä nykyisissä rakennetuissa taloissa käyttöikä on valitettavasti lyhyempi. En tosin sitä tiedä kun en ole asiantuntija. Se toki tiedetään, että Suomessa on suuri huolto- ja korjaustarve 40-50-60 -luvuilla ja jopa 1970-luvulla rakennettujen talojen vesijohtoputkistoille. Korjaustarvetta on siirretty kustannussyistä. Kun asukkaat vanhenevat ja eläköityvät, rahaa ei haluta käyttää asumiseen niin paljoa kuin saneeraus vaatisi.

    Suomessa talot rakennetaan (edelleenkin) käyttöiältään pidemmäksi aikaa kuin Espanjassa. Tällainen kuva minulle on tullut kun Espanjassa on matkaillut. Ehkäpä taloja Espanjassa ei niin hyvin huolleta kuin Suomessa.

    Toinen asia tuossa artikkelissa on home. Nykyiset rakennusmääräykset edellyttävät niin tiivistä rakentamista, että homeen ilmaantuminen on todennäköisempää kuin ennen. Ehkäpä ilmanvaihto taas ei ole tehty vastaavasti riittävän tehokkaaksi.

    LINKKI
    Profiilikuva käyttäjästä Abso
    Abso Ei kirjautuneena
    Liittynyt: 17.07.2012
    Kirjoituksia: 15
    Vastauksia: 542

    Nykyiset rakennusmääräykset edellyttävät niin tiivistä rakentamista, että homeen ilmaantuminen on todennäköisempää kuin ennen. Ehkäpä ilmanvaihto taas ei ole tehty vastaavasti riittävän tehokkaaksi.?

    Tiivistä vaativat. Suurella ilmanvuotoluvulla ei saa lupaa.

    Koneellinen ilmanvaihto voi olla myös liian tehokas. Ainakin teoriassa suuri alipaine siirtää kosteutta rakenteen vaipasta sisätiloihin. Jos rakenteessa on suhteellista kosteutta yli 80 % ja lämpötila on riittävä, home kasvaa.

    Ilmanpaineella toimiva ilmanvaihto oli parempi.

    Toinen ongelma tulee eristeen paksuudesta. Kastepiste saattaa olla eristeessä, joten eristeet pitäisi tuulettaa.

    LINKKI
    Profiilikuva käyttäjästä Abso
    Abso Ei kirjautuneena
    Liittynyt: 17.07.2012
    Kirjoituksia: 15
    Vastauksia: 542

    santiago kirjoitti:
    Mä olen sattumoisin kerännyt kanssa kokemuksia Oraksen ja espanjalaisista hanoista. Semmoinen pikku ero niissä on , että suomihana on sekundalaatua eli muovia ja täkäläiset messinkiä mikä on sitten kromattu ja onhan hinnoissakin pikku ero. Semmoinen kolmin, nelinkertainen suomihanan tappioksi.

    Laitoin omiin asuntoihin pitkään noita Oraksen hanoja, vein ulkomaille. Sitten kyllästyin ja aloin suosia muita merkkejä. Oras sopii korkeintaan Suomeen, koska kalliisiin välineisiin saa vielä kalliimpia varaosia mutta saa kuitenkin.

    Jotenkin tuntuu siltä, että Oraksen hinnat vaan nousivat, kun Paasikiven veljekset ryhtyivät hanabusineksen lisäksi isännöimään Kemiraa. Ilmeisesti kemikaalibusines tökkii ja hana-asiakkaat maksavat.

    Puolasta sai ainakin ennen hyvin kestäviä hanoja erittäin edulliseen hintaan. Ne hakkaavat moninkertaisesti kalliimmat orakset mennen tullen.

    Vastaavasti käytin ennen yksinomaan Abloyn lukkopesiä. Sitten aloin suosia myös eurosylintereitä. Abloy sopii hyvin mahdollisimman kauas Suomesta, koska tietotaito tiirikoinnista on useimmiten paikallista. Rosvo on useimmiten laiska eikä ala opiskella uusia lukkoja, näin luulisin ja ainakin toivon.

Esillä 15 viestiä, 16 - 30 (kaikkiaan 65)

Sinun täytyy olla kirjautunut vastataksesi tähän aiheeseen.