Fugen paras pizza?

Tuota Maestroahan on pidetty hyvänä, mutta suuntaisin huvivenesatamaan Reflasta noin 73 metriä etelä-lounaaseen, siinä italiaanojen lätynpaistopiste, nimeä pistänyt edes mieleen, mutta ei siinä muita pizzan vääntäjiä ole, on parempi kuin Maestro, minusta.

O Mamma Mia on aito italialainen. Oli ainakin kolmisen vuotta sitten. Syötiin ja juotiin, tosin muuta ruokaa kuin pizzaa, mutta oli siellä niitäkin. Käy ratsaamassa ennen kuin viet vieraita, varmuuden vuoksi.

Katu oli Calle Cruz, tai jotain vastaavaa. Numeroa en tiedä, kun on heitetty servetit jo pois. Kuitenkin siinä suht lähellä venesatamaa, Torresta tullessa sataman jälkeen. Ei ihan rantakadulla. Oli joku poikkikatu.

Tätäkö ’jerrypuu’ siis tarkoitti? En nyt osaa tuon Reflan mukaan suunnistaa, tietyistä syistä.  🙂

Maestro on Los Bolichesin juna-aseman juuressa, se toinen mitä tarkoitin, on samassa rivissä kuin Refla siellä parkkipaikkojen kupeessa.

Maestro oli Samin Pizzeria silloin kun siellä oli niitä järjettömän kokoisia lättyjä, täytettä ei kuitenkaan ollut kuin mitä nyt normipizzassa yleensä.

Makuasioita, mutta jos on tottunut suomalaisiin (lue turkkilaisiin) pizzoihin, löytyy sellaisia lähimpänä olevat Maestrosta ja Los Pacosin Sorrentosta (Sorrento omasta mielestäni parempi). Fugen keskustan lukuisat pizzeriat eivät ole lähellekään samaa tasoa.

”Aitoja” italialaispizzoja: esim Scuola di Pizza (Il Maestro Antonio Pucci), siinä ravintola Cosmoksen vieressä.

Eräs tuttavaperhe kertoi löytäneensä sattumalta ”maailman parhaan” pizzan heiluessaan nälkäisenä erään suomalaisen ravintolan pihalla Centro Finlandin kulmalla. Eli tarina meni tällä tavalla: puskaradion suosittelemana 14 henkinen suomalaisperhe oli mennyt kaikkien vatsat mouruten syömään täyttäväksi väitettyä lounasta nimeltä mainitsemattomaan suomiraflaan, jonka nimessä on miespuolinen kanalintu. Kun lounaat olivat saapuneet, oli valmiiksi tyhjiä vatsoja kouraissut 14 kertaa, jokaisella kerran. Lounaiden koot olivat kuulemma afrikkalaisen tse-tse-kärpäsen kokoiset. Ei ollut nälkä todellakaan lähtenyt. Paneroitujen kanafileiden päällä heilunut kirkas lirukki oli ollut ravintolan edustajan mukaan bearnaise-kastiketta. Ei kermaisuudesta tietoakaan kastikkeessa. Porukka oli kompuroinut (kompuroinut koska nälkä oli niin kova että polvia heikotti) lounaiden jälkeen jalkakäytävälle kuvauttamaan itseään suomalaisen saunamainoksen edessä samalla ääneen pohtien: mistähän sitä sais parasta mahdollista pizzaa fugessa. Yhtäkkiä yläilmoista oli kuulunut selvällä suomenkielellä: no täältä tietysti! Vanhempi rouvashenkilö nimeltään Hilma se parvekkeelta huuteli ja paljasti salaisuuksia. Hilma oli kutsunut porukan huoneistoonsa, joka oli sisustettu pizzeriaksi. Hilmalla oli myös aidolla suomalaisella tervalepällä toimiva pizzauuni. Hilma oli ollut kotosuomessa pizzayrittäjä yli 30 vuotta, eikä hän ollut maksanut koko toiminta-aikana euroakaan veroja. Hilma ei tiennyt, että veroja tuli maksaa. Verottaja iski Hilman yritykseen ja määräsi yli 3 miljoonan jälkiverot. Hilma päätti ottaa pizzerian kaluston ja muuttaa eläkepäiviksi Fugeen, ja sisustaa asuntonsakin pizzeriaksi. Nyt Hilma paistelee herkullisia lämpimäisiä omaksi ilokseen ja jos joku osaa kysyä, myös muiden iloksi. 14 hengen porukka oli hymyssä suin poistunut vatsat pinkeinä hilman lättyjen jälkeen. Sanovat, että pizzat oli maailman parhaimpia.

Hilma käy muuten kerran kuussa Suomessa hakemassa tervaleppää pizzauuniinsa. Ei tule Hilmalla aika pitkäksi kun on pikkupuuhaa.

Hilman pizzerian osoitetta ei saa paljastaa, mutta sen löytää varmasti kun nuuhkii ilmaa Centro Finlandin kupeessa. Kokemusta on. Ja kyllä maistuukin La Leonasta ostettu salmiakkipastilli hyvälle pizzan jälkeen.

Tarmo escribió: ”Ylläpito nukkuu taas. Miten tällaista paskaa päästetään julki?”

Tämä matkailevaper*e on tod.näk. joku ”ei kaikkein terävin intiaani penaalissa”. Joko hän itse pitää kirjoituksiaan jollain tavoin hauskoina, ellei peräti humoristisina, tai sitten hän aivan tietoisesti vain vittuilee omaa katkeruuttaan ja pahansuopaisuuttaan.

Tyyli on hutera sekoitus ”Juoppohullun päiväkirjasta” ja ”Kiljusen herrasväestä”, mutta ulosanti on pelkkää avutonta xittuilua. Oppisi nyt edes ensin jonkinlaisen kappalejaon, mutta taitaa olla kovin vaikea pala sellainen. Vaan tuskinpa innostuisin silloinkaan kehumaan julkaisujaan.

Täällä on muutamakin kirjoittaja, joilla on sanan säilä niin hyvin hallussa, että toimittaisin niistä parhaat palat kirjana, tai ainakin blogina, jos olisi aikaa kuin eläkeläisellä. Heidän nimiään tässä tuskin tarvitsee edes mainita. Matkailevaper*e on todennäköisesti kateellinen heidän kirjoitustensa, jopa pisteliädenkin sellaisten, saamasta huomiosta ja siksi välillä purkaa omaa pahaa mieltään noilla jonninjoutavuuksilla.

Itse luen tuon teksteistä enää joka seitsemännen rivin, jos sitäkään, ja se ”riittää” oikein hyvin.