Espanja.org Elämyksiä espanjasta
- Tämä aihe sisältää 24 vastaukset, 11 ääntä, ja päivitettiin viimeksi 11 vuotta, 4 kuukautta sitten
toimesta.
- Artikkelit
– Suomen koulutusjärjestelmä on erinomainen. Samoin kuin pakkanen, itsemurhat ja se, ettei terassilla voi nauttia oluesta ja tapaksista?
Tähän Suomen koulujärjestelmän erinomaisuuteen tunnutaan uskottavan täällä laajalti, jopa tiedon ja koulutuksen takapajulassa Andaluciassa. Jatkuvasti törmää , tavalla tai toisella, asiaan liittyviin kommentteihin.
Mutta eihän se totuus tässäkään asiassa ole ihan sitä mitä täällä luullaan.
Suomalaisella koululla on vakavia ongelmia, etenkin pääkaupunkiseudulla ja isommissa kaupungeissa.
Onhan sillä kyllä meriittinsäkin, vaikkapa verrattuna täkäläiseen systeemiin.
Mä en voi väittää kovin hyvin tuntevani koulumaailmaa, mutta sen verran on tullut sählättyä työmarkkinoilla , että olin tossa 2000 luvulla Stadin koululaitoksenkin palveluksessa vähän aikaa.
Täytyy sanoa , että ei ollut mun juttuni. Mä kun olin enemmän tottunut ihan oikeisiin töihin.
Tuli vaan mieleen tässä yhteydessä , mikä on oikeata tietoa ja mikä ei. Nimittäin juuri viikonloppuna törmättiin Toledossa jo iäkkäämpääm herraan , joka oli vakaasti sitä mieltä , että Suomi on erinomaisen kaunis ja loistava turistikohde. Koska käytyään Norjassa hän oli sitä mieltä , että kaikki pohjoismaat, myös Ruotsi ja Suomi ovat samasta muotista veistettyjä. Ja ensi vuonna siis Suomeen käymään.
Keskustelu sai alkunsa siitä kun kerroin , että asutaan Malagassa missä ei ole läheskään niin kylmä (4*) kuin Toledossa ja ollaan Suomalaisia. Herra ei voinut ollenkaan ymmärtää miten niin kauniista maasta kuin Suomi kukaan haluaa muuttaa rumaan Andaluciaan asumaan.
Mutta pannaan tähän onnellinen loppu niinkuin kauniissa saduissakin. Heti selvisi , että mielipide on ja pysyy kun yritin avata keskustelua Suomen hieman vaikeista sääoloista ja muustakin ja ymmärsin että mikään ei muuta tämän Caballeron mieltä ja toivotin hänelle hauskaa ja yllätysrikasta Suomen visiittiä.on hyvat ja huonot puolet.
Esimerkkina kaytettya Kapylan kasikielista ” eliittikoulua” joissa esim. paasyvaatimukset takaavat sen etta kuka tahansa suomalainen lapsi ei sinne paase. Se tuodaan julki koulun omalla sivulla.
Ei ehka paras esimerkki siita miten Suomalainen koulu toimii yleensa. Useissa muissa paakaupunkiseudun kouluissa eivat nama ihanteet toteudu.
Johtuen kulttuuri eroista ei kaikki Suomen ideat sovi Espanjaan eika painvastoin.
Sen sunnuntaisen LaSexta dokumentin voi katsoa kokonaisuudessaan taalta;
http://www.lasexta.com/videos/salvados/2013-febrero-3-2013020300007.html
Tilastokeskus antaa tietoa opiskelijoiden maarasta ja esim. opiskelujen keskeyttamisesta.
http://tilastokeskus.fi/til/kkesk/2010/kkesk_2010_2012-03-20_tie_001_fi.html
santiago kirjoitti:Tähän Suomen koulujärjestelmän erinomaisuuteen tunnutaan uskottavan täällä laajalti, jopa tiedon ja koulutuksen takapajulassa Andaluciassa. Jatkuvasti törmää , tavalla tai toisella, asiaan liittyviin kommentteihin.
Mutta eihän se totuus tässäkään asiassa ole ihan sitä mitä täällä luullaan.Suomen koulujärjestelmä on pätevä lappamaan (kaikenlaista turhaakin?) tietoa nuorten ihmisten päähän. Mutta valmentaako se elämää varten? (Mitä varten koulua käydään? Sen itsensä vuoksiko vaiko elämää varten?)
Entä miten tuo tuo ”maailman paras koulu” muuntuu kansakunnalle hyväksi? Onko Suomessa maailman tyytyväisin väestö? (….ne itsemurhatilastot…)
Onko Suomessa maailman elinvoimaisin talous? Koko kansa mukana elinkeinoelämässä? Sivistynyt kansa?
Näitä sopii pohtia.
Se ainakin on tiedossa mittausten perusteella, että suomalaislapset viihtyvät kovin huonosti tässä ”Maailman parhaassa koulussa”. Kuten suomalaiset työpaikoillaan. Siten elämänikäinen vitutus klo 8-16 välillä ilmeisesti opetellaan jo varhaisessa iässä….
Itseäni on aina häirinnyt se – talousmies kun olen – ettei tuo suomalaisen virallisen propagandan (ja toki tutkimuksikin tehokkaaksi mitattu) maailman paras koulu tunnu johtavan juuri mihinkään saavutuksiin bruttokansantuotteessa eikä kansakunnan sydämen sivistyksessä. Edes Nokiaa ei saanut tuo maailman parhaiten koulutettu porukka pysymään maailman ykkösenä (tai ehkä juuri siksi?)
Mitä järkeä tässä maailman parhaassa koulussa on, jos se ei näy muilla elämänaloilla missään? (muuna kuin kestovitutuksena?)
Siinä ohjelmassa tuli paljon muutakin positiivista tietoa suomalaisesta yhteiskunnasta. Ja lopussa toinen haastatelluista suomalaisista isistä sanoi, että hän maksaa mielelláän ne pienet verot, jotka palkasta peritáán, koska hän ja hänen perheensä saavat niin paljon hyviá asioita vastineeksi. Ja mainitsi koulun, päiväkodin, harrastusmahdollisuudet, terveydenhuollon ja jotain muutakin, mitä en nyt muista.
Toimittaja kysyi yhdeltä espanjalaiselta Suomessa asuvalta isáltá pitáisikö suomalainen koulusyteemi kopioida Espanjaan ja hän vastasi, ettá se ei riittáisi. Pitáisi kopioida koko yhteiskunta. Suomessa koko systeemi tukee perheitä, lapsia ja opiskelemista. Suomessa ilmapiiri on oppimista kunnioittava toisin kuin Espanjassa. Ja se on kyllá totta.
Me suomalaiset ollaan varmasti ihan huipulla, jos tutkittaisiin kaikkein eniten valittavaa ja marisevaa kansakuntaa. Suomalaiset ruikuttavat ihan kaikesta koko ajan ja työpáivästákin menee 2/3 osaa työn paljouden valittamiseen. Esimerkiksi ne sairaanhoitajat, jotka menivát Espanjasta Suomeen sanoivat yhdessá haastattelussa, että Suomessa on enemmän hoitajia sairaaloissa ja vähemmän työtä kuin Espanjassa. On kuulemma enemmän aikaa potilaille. Ja suomalaiset hoiturit istuvat lasikopissaan valittamassa työn mäárää ja kiirettä. Eivátká ehdi hoitaa potilaitaan.
Meidán pitäisi nähdä hyvát asiat omassa maasamme. Niitä on paljon. Epäiliját káykáäpä vaikka Malagan Palma-Palmillan alueella iltakávelyllá, niin ehká hieman mielipide muuttuu.
Suomalaista kouluakin mollataan turhaan. Koulussa on ongelmia, mutta ongelmat johtuvat pienestá oppilasjoukosta. Osa koululaisista on samanlaista rupusakkia kuin Espanjassakin on, ja támá rupusakin jälkikasvu aiheuttaa kaikki ongelmat. Valtaosa oppilaista on ihan normaaleja hyvátapaisia lapsia, joiden vanhemmat pitávát heistá hyván huolen ihan kuten siinä sekstan ohjelmassa kerrottiin. Suomeen pitáisi taas perustaa apukoulut ja tarkkailuluokat tálle roskajoukolle, jotta normaalit tervepäiset lapset saisivat káydä koulunsa rauhassa.
Ja se Ana Rosan ohjelma on samanlainen huuto-ohjelma kuin muutkin huuto-ohjelmat. Rumat vanhat noita-akan näköiset naiset ja pari miestá istuvat yleisön edessá keskustelemassa páiván asioista ja julkkisten tekemisista. Ja keskustelu on yleensä pelkkää yhteen ááneen huutamista. Siitá ei kannata suomalaisten mieltáän pahoittaa.
Vanhatyttö onnistui aika hyvin kuvaamaan tämän hetken koulutustilannetta Suomessa. Asiat ovat juuri niin kuin kirjoitit.
Näistä heikomman tason oppilaista voi sanoa, että jos lähtökohtaisesti perhe on syrjäytynyt, lapsistakin todennäköisesti tulee syrjäytyneitä ongelmalapsia, jotka eivät menesty koulussa eivätkä myöhemmin elämässään.Voi olla myös niinkin, että liian ”valmiiksi” pureskeltu koulutus kangistaa kaavoihin, eikä sitten osata toimia riittävän luovasti aikuisena.
Kaiken kaikkiaan voisi sanoa, että kyllä Suomessa asiat ovat melko hyvin. Töiden puutetta on ja se johtuu kovasta kansainvälisestä kilpailusta ja taloustaantumasta. Pienen maan voimavaroilla ei ole helppoa keksiä tuotteita, jotka ovat niin hyviä, joita voi menestyksellä tarjota maailmalle. Sellainen pieni ajatustavan muutos tarvittaisiin, jotta yrittäminen kannattaisi taas. Se sama ajatus pitäisi saada vietyä läpi myös koulutuksessa.
Tuo Vanhantytön suitsutus oli taas sellainen avautuminen, ettemme tuollaisia kaipaa.
Suomessa on toki ihan mukiinmenevät lähtökohdat – TOISTAISEKSI, mutta kait tajuatte, että vanhaa pääomaa syödään nyt! Mitään syytä tyytyväisyyteen tai ainakaan väärään turvallisuuden tunteeseen tuudittautumiseen ei ole. Suomi on hitaasti hengiltä kiehuva sammakko, kuten eräs vaikuttaja äskettäin totesi seminaarissa!
Ilmeisesti Suomen täytyy käydä todella syvällä ennenkuin jengi herää siihen, että aika montaa asiaa Suomessa tarttis kyllä muuttaa. Mukaanlukien koulu. Suomen koulu nykymuotissaan edustaa sitä katsantokantaa mikä 1950-luvun kasvattien päässä on ”hyvä koulu”: kasvatetaan paljon nöyriä alamaisia Ison Systeemin palvelukseen, jotka eivät kyseenalaista annettuja määräyksiä ja luovuus = 0.
Ei sillä reseptillä tosiaan synny maailmanluokan kilpailukykyä.
Se oli hyvä resepti, kun piti saada tottelevaisia orjia sellukattiloiden ym. äärelle ”linjalle”, – tai kun piti vyöryttää konepistoolilla ryssän juoksuhautaa.
Mutta se on vähän heikompi resepti jos pitäis menestyä globaalissa taloudessa, jossa pitää olla avoin uusille vaikutteille, nopea reagoimaan, sosiaalinen, luova, kekseliäs, proaktiivinen, verkottunut, oma-aloitteinen, bisnessvainuinen ongelmanratkaisija, joka ratkoo asiakkaan ongelmat parhaassa tapauksessa jopa ennenkuin asiakas on edes tajunnut, että heillä on ongelma!
Lisäksi tekee tämän kaiken pieni hymynkare suupielessä, sujuvasti small-talkia heittäen vähintään englanniksi (mikään Mika Hakkinen amisenglanti ei sitten käy) – ja vastaa asiakkaan kyselyhin sujuvasti tämän äidinkielellä tai vähintään lontooksi niin puhelimessa kuin muillakin kommunikaatiovälineillä.
PS. En ole koskaan ymmärtänyt mikä idea näissä Espanja vs Suomi vertailuissa oikein on? Jos siis löydämme jostain päin maailmaa paskaläven, joka on vielä ihteämmekin huonompi, niin sekö on syy todeta, ettei mitään tartte tehdä? Ei minusta.
Tyytyväinen toki saa olla, mutta se ei saa johtaa henkiseen velttouteen ja siihen olotilaan, etteikö valmistauduta tulevaan sparraamalla itseämme vieläkin paremmiksi. Koska muut tulevat perässä, varsinkin Aasia tulee lujaa!
pentti52 kirjoitti:Sellainen pieni ajatustavan muutos tarvittaisiin, jotta yrittäminen kannattaisi taas. Se sama ajatus pitäisi saada vietyä läpi myös koulutuksessa.
Ajatustavan – ja toki poliitikankin muutos.
Presidentin sanoin: Suomesta on tullut oleskeluyhteiskunta eräille.
Olen osittain samaa mieltä kanssani Freesoul. Suomalaisen koulun opetussisältö on ehkä joiltain osin vanhentunut ja laahaa jäljessä, mutta niinhän se tekee joka maassa. Ja mitä tuohon innovatiivisuuden vaatimukseen tulee, niin kyllä suomalainen koulu innostaa oppilaita hakemaan tietoa ja soveltamaan. MUTTA kaikki oppilaat eivät siihen kykene. Meidän koulu on liian tasa-arvoinen, kaikille halutaan antaa samat mahdollisuudet ja se sitten kutistaa sen yläpään mahdollisuuksia. Pitäisi uskaltaa erottaa jyvät akanoista! Mutta se ei juuri nyt ole poliittisesti mahdollista, koska Suomi haluaa olla tasa-arvoinen yhteiskunta.Fakta kuitenkin on, että valtaosa porukasta soveltuu liukuhihnoille ja toisten ohjattavaksi ja vain pieni joukko on niin älykästä ja luovaa, ettá kykenee ylempiin suorituksiin. Kaikki eivát ole samanlaisia, mutta se ei tee kenestákáän huonompaa kuin toinen, seká johtajia että johdettavia tarvitaan, että yhteiskunta voi toimia.
Ja sitten on vielä se sakki, joka käy sen pakollisen peruskoulun läpi koska se on pakollinen ja siirtyy sitten sujuvasti sossun asiakkaaksi. Tuo reikä pitäisi Suomessa tukkia heti ensimmäiseksi, mutta se on vaikeaa, koska kaikille ei ole ihan oikeasti työtä tarjolla. Eikä etenkään niille, joiden peruskoulutodistuksen numerot ovat punaisella ja koko olemus huokuu välinpitämättömyyttä.
Tuossa sekstan ohjelmassa vertailtiin juuri suomalaista ja espanjalaista koulusysteemiä, siksi sitä tässä keskustelussakin vertaillaan.
Sen verran tuli vaan mieleen kommentoida, että eiköhän elämäntaitojen opettaminen, ns. asennekasvatus ja yhteiskuntakelpoiseksi kasvattaminen kuulu lähinnä vanhempien harteille. Koulu voi siinä toki tukea, mutta ei koulussa pystytä vanhempien työtä tekemään. Voisko koulu-/työpaikkaviihtyvyydelläkin olla jotain tekemistä tämän kanssa? Ja tietty on vielä se, että Suomenmaassa (yleistettynä) kaikki pysyttelevät omissa oloissaan ja viettävät vain vähänlaisesti aikaa yhdessä niin perheen kuin kavereiden kanssa; toisten mulkoilu ja kaikenlainen kyräily ja vikojen keksiminen muista on suurta huvia.
Minun mielestä suomen koulujärjestelmä on täysin pähkähullu systeemi missä arvostetaan vain ja ainoastaan matematiikassa pärjääviä oppilaita ja heistä leivotaan Suomen kaikki tulevat päättäjät/johtajat.
kun poikani aloitti ekaluokan, niin marraskuussa oli jo matematiikan läksy, jossa lapsen piti päätellä pallon numeraalinen arvo, että hän sai ratkaistua tehtävän.
Eli suomessa aloitetaan heti ekaluokalla lasten matematiikalla kiusaaminen ja jos lapsi ei heti pärjää, niin lapsi saa kyllä heti tietävänsä, että on ihan paska ja siitä alkaa heti luokitus.
Suomessa on jo ihan tavallista että lapsi laitetaan vuotta myöhemmin kouluun koska koulussa vaaditaan muksuilta ihan mahdottomia. minunkin kaksi lasta on mennyt vuotta myöhemmin kouluun, koska toinen oli ”liian” lapsellinen ja toinen oli syntynyt joulukuussa eli lähes vuoden muita nuorempi.
Suomen peruskoulujärjestelmä on suora kopio entisen itä-saksan vallankumouksellisesta ja überedistyksellisestä koulusysteemistä. Siellähän ne pesivät kouluhallituksessa ja muissa byrokratian linnakkeissa entiset taistolaiset ja stasin kätyrit , elleivät ole jo joutuneet eläkkeelle.
VT, en oikein edelleenkään tykkää, että haetaan jostain maailmalta joku persläpipaikka, johon sitten vertaillaan ja hoetaan, että ”ollaan nyt sitten Suomessa tyytyväisiä kun meillä ei aivan noin huonosti mene”.
On paljon maita, joissa menee Suomea paremmin ja kansakunnalla on terveemmät lähtökohdat. Toki vertaileminen on epäreilua, koska Pohjoinen. Mutta otetaan sitten vaikka Ruotsi, joka on liki yhtä Pohjan perukoilla. Ilmastokin sama ja monta muuta seikkaa. Ruotsi on paljon demokraattisempi, avoimempi, humaanimpi, keskustelevampi, eteenpäinmenevämpi, visionäärisempi, onnellisempi, suvaitsevampi ja ennen kaikkea vahvempi kansalaisyhteiskunta kuin Suomi.
Näkeehän sen tässä eurokriisissäkin kumpi maa on fiksummin pullansa hoitanut. Ei sillä, että Ruotsissa yhtään sen fiksumpia päättäjiä olis ollut (nekin olisivat vieneet tukka putkella Ruotsin tähän euro-onnelaan jos se vain olisi suotu). Mutta kun Ruotsi on aito demokratia, jossa folketilta pitää kysyä – on itseasiassa pakko kysyä – niin sielläpä ei mihinkään euroon livautettu Riketiä ohi kansan mielipiteen. Näin jälkikäteen luonnollisesti jälleen kerran osoittautui, ettei se kansa aina niin tyhmää olekkaan (sitäpaitsi ruotsalainen kansanmies on keskimäärin varsin sivistynyttä – sellaista Duudson tyylistä rötväämistä näkee harvemmin Ruotsissa).
Ruotsi käy yhä edelleen Suomelle malliksi mihin suuntaan yhteiskuntaa pitäisi kehittää – ainakin niiden pisteiden osalta missä Ruotsi on onnistunut. Virheitä ei toki pidä apinoida – sehän on perässähiihtäjän etu, että voi välttää virheet jos viisaus vaan riittää.
Peruskoulujärjestelmä on muuten osittain ainakin Ruotsin kopio sekin. Varmaan tulee kysymys kohta, miksi Ruotsi ei sitten ole PISA-tulosten kärjessä. Syitä on monia. Esimerkiksi Ruotsin sosialistihallitukset ajoivat alas Ruotsin koulujärjestelmän tason 1990-2000 luvuilla. Toisaalta maahanmuuttajalapset menestyvät huonommin kuin kantaväestön lapset – tiedä sitten pitääkö paikkansa. Kolmanneksi, BKT:ssä, taloudessa ja kaikinpuolisessa vauraudessa Ruotsi pyyhältää Suomesta 10-0 ohi…joten voimmekin heittää sen oikeutetun kysymyksen mistä annoin viitettä jo eka kommentissani: Mittaako tämä kuuluisa PISA oikeita asioita? Tarkoittaako korkea pistemäärä PISA:ssa myöhemmin sitä, että kansakunta menestyy talouksien kilpailussa? Jos ei sattuisi tarkoittamaan, niin mitä helvettiä koko PISA-mittaamisella sitten on virkaa? Pelkkää knoppitiedolla pätemistä pätemisen vuoksi?
Jälleen ollaan kysymysten Äidin äärellä: Käydäänkö sitä koulua elämää varten – vai onko tarkoitus, että kansalaiset uhraavat elämänsä koululle?
Jos nyt vielä menen takaisin tuohon Suomen tilanteeseen, niin Suomen tilanne on (kiitos menneiden hyvien vuosien) vielä suhtkoht hyvä. Mutta ei todellakaan kannatta kehuskella itseään ja jäädä tuleen makamaan. SUOMEN SUUNTA TÄLLÄHETKELLÄ ON KOHTI PERSKAIVOA eikä siitä vallitse asiantuntijoiden piirissä erimielisyyttä! Siksi tyytyväinen ei kannattaisi olla, koska Suomi on kohta Kreikka jos ei korjaavia toimenpiteitä tehdä.
Suomi (tai oikeammin suomalaiset) ovat tällä hetkellä kuin M/S Estonian matkustajat syysmyrskyssä. Keulaportti on revennyt ja alus ottaa vettä. Kapteeni Vanhatyttö kuuluttaa: ”Ei meillä rakkaat kanssamatkustajat ole mitään hätää. Ajatelkaapa vaikkapa Titanicia! Kyllä siellä 4 kilsan syvyydessä ei ole kivaa. Meillähän paatti kelluu ja on täysi höyry päällä kohti Stokholmia!”
Jokohan ymmärrätte pointtini? 😉
Tuon sekstan ohjelman perusteella ei kyllä ollut tarkoitus haukkua suomalaista peruskoulusysteemiä. Peruskoulusta voidaan olla monta eri mieltá, mutta siitä huolimatta täállä Espanjassa suomalaista koulusysteemiä pidetäán esimerkillisenä.
Ja onhan se hyvä kun paikalliseen verrataan. Mutta kyllä espanjalainenkin järjestelmá tulee kehittymáän ja on ihan mahdollista, että se muutaman vuoden kuluttua on jo Pisan kärjessá ja saattaapa mennä ohi Suomesta. Pitää ottaa huomioon historia, Suomessa on ollut vapaus kehittää koululaitosta demokratian pelisáántöjen mukaisesti ja Espanjassa taas elettiin diktatuurin aikaa aina vuoteen 1978 saakka, jolloin saaiin nykyinen demokraattinen perustuslaki voimaan. Ja senkin jälkeen elettiin vielä kauan diktatuurin tyyliin, vieläkin siitä on paljon kaikuja espanjalaisessa yhteiskunnassa. Katsotaanpa vaikka tátá uusinta korruptioskandaalia, jossa ovat mukana kaikki hallitsevan puolueen johtavat poliitikot korviaan myöten. Se on francismoa parhaimmillaan, yhteiskunnan yláluokkka tekee mitá tykkää.
Námä nykyiset opinnoissaan epäonnistuvat koululaiset ovat niiden ihmisten lapsia, jotka muuttivat maalta kaupunkiin tyón perässá 1950-60-70 ja 80-luvuilla. Ja toivat mukanaan maalaiskulttuurin, johon ei koulunkäynti kuulunut. Heiltá ei omille lapsille takuulla kovin paljon apua ja tukea koulunkäymiseen ole herunut, opiskeleminen katsottiin turhaksi ja lapsosia kehotettiin menemáán työhön heti kun nämä koulupakosta irti 16-vuotiaina páäsivät. Ja näinhän on tehty, tosi moni jätti peruskoulun kesken.
Tässá on erinomainen tilasto espanjalaisten koulutustasosta:
Vuoden 2011 tilaston mukaan andalusialaista 54,7% oli suorittanut vain pakollisen peruskoulun. Koko Espanjan keskiarvo oli 46,2%. Toisen asteen koulutus oli 19,7% andalusialaisista, kaikilla espanjalaisilla 22,2% ja ylin aste Andalusiassa ihmeellisesti 25,2%, ja koko maassa 31,6%, mikä kuvastaa tosi selkeásti kansan jakaantumista kahteen kastiin. Siis Andalusiassa 54,7 % porukasta on alikoulutettuja ja 25,2 % on korkeakoulutettuja. Ja näiden lukujen perusteella ei ole lainkaan vaikea ymmärtáá, miksi peruskoulu on fracaso. Kotoa ei apua heru, eikä asennetta. Meillá taas vanhemmat ovat melkein kaikki hyvin koulutettuja ja se vaikuttaa lasten koulumenestykseen ihan suoraan. Niin tukena kuin asenteenakin. Ja tástäkin siinä ohjelmassa puhuttiin.
VT kirjoitti: ”…on ihan mahdollista, että se muutaman vuoden kuluttua on jo Pisan kärjessá ja saattaapa mennä ohi Suomesta. ”
Ok. Mutta mitä hyvää tuosta seuraa, että on PISA:n ykkönen? Siis ihan konkreettista – en tarkoita kuolaavia lehtiartikkeleita ja TV-uutisryhmiä Japanista filmaamassa paikallisia koululuokkia.
0
0
Sinun täytyy olla kirjautunut vastataksesi tähän aiheeseen.