Espanja.org Elämyksiä espanjasta
- Tämä aihe sisältää 11 vastaukset, 8 ääntä, ja päivitettiin viimeksi 10 vuotta, 7 kuukautta sitten
toimesta.
- Artikkelit
Parin muun opintojaan suunnittelevan nuoren äidin kanssa tuli puheeksi Espanjan eri yliopistojen tutkintotodistuksen arvostus niin Espanjassa, ulkomailla kuin ylipäänsä työmarkkinoilla.
Omana käsityksenäni kerroin, että Suomessa julkista yliopistoa arvostetaan ja yksityisestä saatua todistusta voidaan katsoa vähän epäillen, että tutkinto on ostettu rahalla, kun ei ole ”oikeaan” yliopistoon päässyt.
Tämä kommentti herätti kohahduksen ja minulle vakuuteltiin, että Espanjassa jokainen kynnelle kykenevä valitsee nimenomaan yksityisen yliopiston julkisen sijaan ja että tietyistä koulutusohjelmista julkisesta yliopistosta saatu tutkintotodistus (mm turismi ja historia, mutta myös oikeustiede) kelpaa lähinnä kehystettäväksi työttömän korkeakoulutetun nuoren seinälle.Huonoimpana vaihtoehtona esittivät Kanarian ja Andalucian yliopistot, joilla tutkintoon ei lääketiedettä lukuunottamatta sisälly lainkaan käytännön harjoittelua, joka nimenomaan avaa yhteyksiä työelämään ja edesauttaa sijoittumista työmarkkinoille.
Mahtaako nämä puheet olla jossain tekemisissä totuuden kanssa vai meneekö illanistujaisten turinoinnin piikkiin? Toinen äiti oli juuri keskustellut tyttärensä koulun opinto-ohjaajan kanssa ja naputti hurmioituneena pöytään tältä saamaansa yksityisten yliopistojen esitenippua.
Kertokaa asiasta tietävät käsityksiänne. Taloudellisesti on ainakin iso ero maksaa kanditutkinnosta muutama satanen kuin esim 4 x 7000 euroa, mutta kaipa sitä työllistymistäkin pitää opiskelupaikkaa valitessa vähän miettiä.
Esimerkiksi Britannian yliopistoista löytyy monia eri rankingejä, joissa on huomioitu työllistyminen ja tietyssä ajassa saavutettu tulotaso ym. Mahtaakohan vastaavia olla espanjalaisista yliopistoista?
muutamaa super-elitisti Yliopistoa ( yksityista) joissa taytyy olla huippuhyvat arvosanat, paljon rahaa ja sosiaalisia referensseja,
Julkiset ovat huomattavasti parempia kuin yksityiset mutta on tiedekuntia joissa on liikaa aloituspaikkoja , alhaiset pisteet, ja suuri keskeytys %.
Nain kevaisin kay yláasteella paljon naita vierailijoita jotka hakevat tulevia opiskelijoita yksityisiin yliopistoihin, pelkkaa mainostoimintaa.
Yksityisiin paasee alemmilla arvosanoilla ja tietysti myos raha kannustaa.
Yliopistoon alimmalla pisteella , 5 , paasee vaikka lakia lukemaan, oli sitten vakaumusta tai ei.
Tyoharjoittelu kuuluu kaikkiin tiedekuntiin tana paivana.
Ranking 2012
Mejores Universidades 2012 España
Universitat de Barcelona
Universitat Autonoma de Barcelona
Universidad Complutense de Madrid
Universitat de Valencia
Universitat Politecnica de Catalunya
Universidad Autonoma de Madrid
Universidad de Granada
Universidad Politecnica de Valencia
Universidad de Sevilla
Universidad de Zaragoza
Universidad del Pais Vasco
Universidad Politecnica de Madrid
Universidade de Santiago de Compostela
Universidad de Oviedo
Universidad de Castilla-La Mancha
Universidade de Vigo
Universidad de Navarra
Universidad de Murcia
Universidad de Salamanca
Universidad Carlos III de Madrid
Universidad de Malaga
Universidad de Valladolid
Universitat Rovira i Virgili
Universitat d’Alacant
Universidad de Alcala
Universidad de Cantabria
Universidad de La Laguna
Universitat Pompeu Fabra
Universidad de Cordoba
Universidad de Extremadura
Universitat de les Illes Balears
Universidad Miguel Hernandez
Universidad Rey Juan Carlos
Universidade da Coruna
Universitat de Girona
Universitat Jaume I
Universidad de Jaen
Universidad de las Palmas de Gran Canaria
Universidad de Cadiz
Universidad Nacional de Educacion a Distancia
Universidad Pública de Navarra
Universitat de Lleida
Universidad de Almeria
Universidad Politecnica de Cartagena
Universidad de Leon, Spain
Universidad Pablo de Olavide
Universidad de Huelva
Universidad de Burgos
Universitat Ramon Llull
Universidad de La Rioja
Universidad San Pablo CEU
Universitat Oberta de Catalunya
Universidad Europea de Madrid
Universidad Cardenal Herrera CEU
Universidad Pontificia Comillas
Universidad Catolica San Antonio de Murcia
Deustuko Unibertsitatea
Mondragon Unibertsitatea
Instituto Quimico de Sarria
Escola Superior d’Administracio i Direccio d’Empreses
Universitat Internacional de Catalunya
Universitat de Vic
Universidad Pontificia de Salamanca
Universidad Catolica de Valencia San Vicente Martir
Universidad Alfonso X El Sabio
Universidad Antonio de Nebrija
IE Universidad
Centro de Estudios Superiores Felipe II
Escuela de Osteopatia de Madrid
Universidad Europea Miguel de Cervantes
Universidad Francisco de Vitoria
Escola Universitaria Salesiana de Sarria
Saint Louis University, Madrid
Universidad Camilo Jose Cela
Escoles Universitaries Gimbernat i Tomas Cerda
Universidad San Jorge
Suffolk University
Universidad Catolica de Avila
Universidad a Distancia de Madrid
Universitat Abat Oliba CEU
Centro Universitario Villanueva
Centro Universitario Cultural Santa Ana
Facultad de Teologia de Granada
Universidad Internacional de Andalucia
Universidad Internacional de La Rioja
Valencian International University
Ecole Espagnole Negociations Internationales Barcelona
Escola Superior de Conservacio i Restauracio de Bens Culturals de Catalunya
ESCP Europe Madrid
Escuela Universitaria de Enfermeria Dr. Dacio Crespo
Facultat de Teologia de Catalunya
Florida State University International Program Spain
Universidad Eclesiastica San DamasoEspanjassa on 50 julkisista ja 29 yksityista yliopistoa. 256 Campusta yhteensa. Julkisessa opiskelee enemman opiskelijoita.
http://www.notasdecorte.info/historia-c19.htm
Yksityisia Kanarialla;
http://universidadeuropeadecanarias.es/oferta-academica
http://www.ufpcanarias.org/modules.php?mod=portal&file=index
mampu kirjoitti:ja minulle vakuuteltiin, että Espanjassa jokainen kynnelle kykenevä valitsee nimenomaan yksityisen yliopiston julkisen sijaan ja että tietyistä koulutusohjelmista julkisesta yliopistosta saatu tutkintotodistus (mm turismi ja historia, mutta myös oikeustiede) kelpaa lähinnä kehystettäväksi työttömän korkeakoulutetun nuoren seinälle.
Todennäköisesti tuo pitää hyvin paikkaansa. Ja johtuu todennäköisesti opettajien palkkatasosta ja näinollen myös kyvyistä. Vaikka en Suomen koulutusasioista juuri mitään tiedä, niin Suomessa varmaan opettajat saavat jotakuinkin samaa palkkaa on sitten kyseessä yksityinen tai julkinen ylioisto. Suuresssa maailmasssa löytyy sitten näitä banaanivaltioita joissa opettajien taso/ tienesti yksityisten ja julkisten ylioistojen välillä on suuri. Ne miehet jotka menevät, näkevät ja tekevät opettavat sitten noissa yksityisissä. Ja ne raukat jotka eivät päässeet professoreiksi yksityisiin ”käyvät duunissa” noissa julkisissa oppilaitoksissa. Luulisin, että tasoa nostaa myös se, että yksityisillä yliopistoilla on mahdollisuus saada vierasopettajia eri aloilta freelancereina ja tämä todennökäisesti nostaa innostusta ja tasoa opiskeluihin.
Viime vuosisadalla olin pomona espanjalaisille eräässä Limey Shipping firmassa ja täytyy sanoa, että ihmettelin toisinaan, että mistä ihmeestä nuo spanioolit olivat saaneet paperinsa ja tämä koski niin tavallista duunaria kuin myös yliopiston käynnyttä. Varsinkin nuo korkeamman koulutuksen saaneet olivat täysin avuttomia. Noihin aikoihin pyöri telkkarissa tuo TV sarja Fawlty Towers ja siinä oli mukana tämä spaniooli waiter Manuel. Espanjalaisten kyvyt meidän firmassa oli sitä samaa tasoa. Muutenhan espanjalaiset ovat hauskaa sakkia mutta työnteossa ja -tasossa oli kyllä toivomisen varaa. Toivottavasti asiat ovat muuttuneet. Ja varmaan ovat myös niin tehneet. Espanjalaisten puolustukseksi pitää myös sanoa, että koko porukka tuli samasta kylästä, joten tuo porukka ei ollut average koko Espanjasta. En ole espanjalaisten kanssa senjälkeen ollut hommissa. Espanjan sukuisten kanssa kyllä ja heidän taidoissaan ei oikeastaan ole mitään valittamista joten tuskin tuo espanjalaisten kyvyttömyys johtuu geeneistä vaan ihan yksinkertaisesti puutteista heidän opinnoissaan ja koulutuksessaan. Ja ehkä myös laiskuudesta.
Jungmanni kirjoitti:En ole espanjalaisten kanssa senjälkeen ollut hommissa. Espanjan sukuisten kanssa kyllä…
Mitä tarkoitat termillä ”espanja sukuiset”?
Kiitos hyvistä kommenteista ja kiva kuulla, että harjoittelu tulee mukaan kuvaan yhä laajemmin myös julkisissa yliopistoissa. Tosiasissahan harva suuntautuu yliopisto-opinnoistaan tiedemiesuralle ja useimmille koulutus on vain (toivottavasti) hyödyllinen ja (ehkä) muuta koulutusta arvostetumpi ammatillinen koulutus.
Tasa-arvoisesta ja tasapäistetystä Suomesta tulevana ja kauttaaltaan korkeatasoiseen koulutusjärjestelmään tottuneena on vaikea käsittää espanjalaisten valtavaa hinkua yksityisiä kouluja kohtaan. Tuntuu, että monet oppilaat vaihtavat koulua vanhempien raha/työllisyystilanteen mukaan ja nyt kuulemma yksityiskouluissa alkaa taloustilanteen takia olla yhä enemmän täyttämättömiä oppilaspaikkoja. Mahtaako sama päteä yksityisissä yliopistoissa.
Parin yksityisen yliopiston esitteitä katsoessa kiinnitin huomiota myös maksujärjestelmään, jolla selvästi pyritään nostamaan yliopiston tasoa myöntämällä esim 9,5 – 10 oppilaille vapautus lukukusimaksuista tai 9,0 -9.49 oppilaille esim 50% alennus.
Suomalaiselle 4 nuoren vanhemmalle ajatus lastensa yksityisten yliopisto-opintojen kustannusten kattamisesta aiheuttaa kieltämättä vähän nikotuksia: 4 vuotta x esim 7000 euroa = 28000 euroa, siihen päälle nuoren elatus (täällä kaiketi tapana) tarkoittaisi neljällä kerrottuna sellaista summaa, että alkaa kotimaan koulutusjärjestelmä tuntua houkuttelevalta. Varsinkin, kun Suomessa nuoret yleensä itse rahoittavat opiskeluaikaisen asumisensa ja elämisensä muutenkin itse joko lainoin tai kesä- ym töin.
Jos olettamuksena on, että vanhemmat kustantavat jälkikasvunsa elämän ja yksityiset opinnot n 25 ikään saakka, ei ole ihme, että osa paikallisista tuntuu olettavan, että useamman kuin 1-2 lasta hankkivat ihmiset ovat joko huomattavan varakkaita tai täysin valistumattomia 🙂
freesoul65 kirjoitti:Jungmanni kirjoitti:En ole espanjalaisten kanssa senjälkeen ollut hommissa. Espanjan sukuisten kanssa kyllä…
Mitä tarkoitat termillä ”espanja sukuiset”?[/quote]
Espanjan sukuisilla tarkoitan ensimmaisen tai toisen polven espanjalaisia eli noita joiden vanhemmat tai esivanhemmat olivat Espanjalaisia ja/ tai jotka jo aivan nuorina muuttivat pois Espanjasta ja saivat koulutuksensa sekä ensimmäiset työpaikkansa ulkomailla. Olen tämän saman huomannut monissa muissakin kansalaisuuksissa. Jollain tapaa se todistaa sen, että todellisuudessa geeneillä ei ole niin suuri vaikutus ihmisen elämään. Ja, että sensijaan ympäristö( mitä siihen sitten sisältyykin: koulutus, uskonto, perhe, työkaverit, jne..) muokkaa ihmisen elämää.
Taas toisaalta…tekeekö kova työ ja rehkiminen kenestäkään onnellista.
Ainahan sitä tulee puhuttua kaikesta ja kaikilla on yleensá mielipide ja omaa tietoa asiasta kuin asiasta. Monesti se mutua ja yliopistoasiassa melko varmastikin ainakin niillä, joilla ei omakohtaista kokemusta yliopistosta ole. Mutta tássä asiassa, kuten melkein kaikessa muussakin, on tarjolla tietoa.
Yliopistojen ranking Shanghai 2012 -listalla on useita espanjalaisyliopistoja 200 parhaan joukossa: matematiikassa yhteensä 8 ja niistä la U. Autónoma de Madrid 75 parhaan joukossa, Fysiikassa 5 yliopistoa ja niistä La U. de Valencia 100 parhaan joukossa, kemiassa listalla on 10 yliopistoa ja la U. de Zaragoza entre 75 parhaan joukossa), 6 yliopistoa Informatiikassa ja la U. Politécnica de Madrid on 150 mejores parhaan joukossa y 2 yliopistoa sijoittuu sosiaalitieteiden alueella,la U. Carlos III de Madrid ja la Pompeu Fabra, jotka kumpikin mahtuvat 150 parhaan joukkoon.
Vertailun vuoksi suomalaiset yliopistot: Suomesta parhaiten menestyi nytkin Helsingin yliopisto, joka ainoana suomalaisena pääsi sadan parhaan joukkoon ja löytyy sijalta 73.
Helsingin yliopiston lisäksi listalla ovat Suomesta Oulun ja Turun yliopistot (luokassa 301–400) sekä Itä-Suomen ja Jyväskylän yliopistot (luokassa 401–500). Aalto-yliopisto ei tällä kertaa joukkoon mahtunut. Vuonna 2010 se pääsi listalle, mutta ei enää viime vuonna.
Joten ei se meidänkáän kiitetty systeemi niin kovin kaksisesti ole menestynyt. http://www.shanghairanking.com/ARWU2012.html
Toisen listauksen mukaan, el QS ja el Times Higher Education (THE)mitataan opetuksen tasoa ja kansainválisyyttä ja yliopistot jaetaan iän mukaan alle 50 tai 25 -vuotiaisiin.
Alle 50-vuotiaista espanjalaisyliopistoista listalla QS on 4 ja THE-listalla 5 sadan parhaan joukossa. Aaakkosjárjestyksessá ne ovat la U. Autónoma de Barcelona, la Autónoma de Madrid, la Carlos III de Madrid, la Pompeu Fabra, la Politécnica de Cataluña y la Politécnica de Valencia.
Nuorten yliopistojen QS-listalla on 2 espanjalaista 10 parhaan joukossa: la Carlos III de Madrid y la Pompeu Fabra.
Suomalaisista yliopistoista QS-listalla on Helsingin yliopisto sijalla 78, Turun yliopisto sija 211, Aalto 222, Oulun yliopisto 262 jne. Yhteensä yliopistoja on listattu 872, joten nuokin sijoitukset ovat hyviä. Listan loppupään yliopistoja ei ole pisteytetty ja siellä näyttää olevan tunnetusti kovatasoisia opinahjoja, joten ehká tuo luokitus ei ole kovin luotettava???
loytyy pitkan espanjan Yo-koe,
http://www.e-lehdet.com/fuengirola.fi/2013/EspanjanYOkoe/EspanjanYO.html
Luulen etta kokeen taso YO-kokeeksi on aika alhainen, ei vastaa korkeinta DELE-arvosanaa.
Tietaako kukaan kuin moni Aurinkorannikon suomilukiosta kirjoitti espanjan Yo-kokeissa?
asiasta;
”Tasa-arvoisesta ja tasapäistetystä Suomesta tulevana ja kauttaaltaan korkeatasoiseen koulutusjärjestelmään tottuneena on vaikea käsittää espanjalaisten valtavaa hinkua yksityisiä kouluja kohtaan.”
Taidat nyt vahan yleistaa pienen piirin kertomaa tarinaa.
Tyttareni luokalta (tiedelinja)meni noin 80% ja humaanista lukiosta (luokalta)noin 60% menivat Yliopistoon viime syksyna , KUKAAN ei ole yksityisessa.
Ja opintoja on valittu ihan kaikilta aloilta.
Taas jos ei oteta huomioon joitakin ”tahtia” jotka luennoivat tai opettavat yksityisissa eliitti-ylipistoissa, yksityisen opetuspuolen opettajat yliopistossa on yksityisen firman palveluksessa josta johtuen heilla yleensa on myos toinen tyopaikka, opetustyo on monesti valiaikainen,
Julkisen yliopiston opettajat ovat valtion virkamiehia.Julkisella tyoehtosopimus palkat ja yksityisella palkkaus riippuu monesta seikasta.
Ala ja yláasteella; valtionavustama (centro concertado)
ja 100% yksityinen maksaa 2-10% vahemman palkkaa opettajilleen.“Los profesores de los centros concertados y privados no solo trabajan más sino que también cobran menos. En el caso de los concertados las diferencias salariales con los públicos oscilan entre un 2 y un 10% menos. En el caso de los centros privados, los profesores cobran como mínimo un 10% menos que en los públicos”,
Yksityinen yliopisto ei vaadi doctoradoa ja julkinen vaatii.
Universidad pública
Para ser profesor universitario en un centro público es necesario estar en posesión del título de doctorado. Las vacantes en la universidad pública son expuestas en el tablón de anuncios de la universidad y el Boletín Oficial de la comunidad autónoma, así como en el Boletín Oficial del Estado (BOE).Universidad privada
La universidad privada no tiene obligación de exigir doctorado para ser profesor universitario, ni de publicar la convocatoria de empleo en el boletín oficial de estado, pero es adecuado el poseer el doctorado para ser profesor universitario en ellas.
—————————————————————————————Parin yksityisen yliopiston esitteitä katsoessa kiinnitin huomiota myös maksujärjestelmään, jolla selvästi pyritään nostamaan yliopiston tasoa myöntämällä esim 9,5 – 10 oppilaille vapautus lukukusimaksuista tai 9,0 -9.49 oppilaille esim 50% alennus.
Julkisella puolella ”matricula de honor” eli kunniamainnan saava opiskelee ilmaiseksi valitsemassaan tiedekunnassa.
”Suomalaiselle 4 nuoren vanhemmalle ajatus lastensa yksityisten yliopisto-opintojen kustannusten kattamisesta aiheuttaa kieltämättä vähän nikotuksia: 4 vuotta x esim 7000 euroa = 28000 euroa, siihen päälle nuoren elatus (täällä kaiketi tapana) tarkoittaisi neljällä kerrottuna sellaista summaa, että alkaa kotimaan koulutusjärjestelmä tuntua houkuttelevalta. Varsinkin, kun Suomessa nuoret yleensä itse rahoittavat opiskeluaikaisen asumisensa ja elämisensä muutenkin itse joko lainoin tai kesä- ym töin.
”Luulisin etta Espanjalainen ja Suomalainen hoitaa/jarjestaa/ymmartaa taman oman lapsen ”elatuksen” ehka vahan eri tavalla ja perheitten sisainen talous/asuminen/ekonomia jarjestyy myos toisella tavalla kuin Suomalaisen.
Ota myos huomioon etta Espanjassa perheet yleensa parjaa pienemmilla tuloilla ja meilla ei esimerkiksi ole lapsilisia (tulorajaisia) joita Suomessa nauttivat kaikki lapset ja harrastetaan enemman perheissa yhteistaloutta kuin individualisti taloutta.
Eikos Suomesta saa opintolainaa,opintorahaa, asumistukea tanne opiskelemaan tulevalle?
Saahan sita jopa hierojat plus meikkaajat…Myöhäistä nostoa tälle postaukselle, mutta ajattelin kuitenkin lisätä henkilökohtaisen kokemukseni.
Opiskelen siis täyttä gradua (4 vuotta) täällä Málagassa julkisen puolen yliopistolla humanistisessa tiedekunnassa Englanninkielen Filologiaa(”kielitiedettä”).
Nyt ensimmäinen lukukausi ohitse ja vaikka espanjasta kovasti pidänkin ja tänne myös jäänkin, kun oman alan töitä on jo tarjottu useampaan otteeseen, niin en voi suositella Espanjassa (ainakaan andaluciassa) opiskelua kenellekkään, joka tahtoo kunnollisen koulutuksen.
Jaa, että ¿miksikö se koulutus sitten on p***kaa?
-lähes täydellinen organisoinnin puute (siis sekä yliopiston että opettajien osalta) (tämä toki yleis-espanjalainen ilmiö)
-kurssikirjoja ei ole, tai niitä ei seurata, monisteita kyllä löytyy jotka on yleensä kopioita jostain 70 luvun kurssikirjasta.
-yliopiston kirjasto on huono vitsi
-opetus on täysin opettajasta kiinni (jotkut osaa, jotkut ei), mutta siis opettaja saa aivan täysin vapaasti valita pedakogiset menetelmänsä (noin puolet lukevat suoraan kirjasta/monisteesta monotonisella äänellä, ja mikäli vieras kieli on kysessä niin väärin ääntäen ,että kestää muutama viikko tottua aksenttiin vaikka kyseistä kieltä oikeasti osaisitkin (parhaassa tapauksessa oli kyseisen kielen tohtorin tutkinnon haltija…)
-opiskelijoista aika moni lunttaa härskisti kokeessa (ja sen verta läpinäkyvästi ettei suomessa kyllä menisi läpi)
-kurssien sisältö sinänsä vastaa aika pitkälti samaa kuin suomessa (ainakin otsikoltaan)kiitos bolognan EU uudistuksen, mutta sisältöä on sitten sovellettu hyvinkin vapaasti.
-oli kurssi sitten mitä tahansa varautukaa siihen että vähintään puolet pidetään espanjaksi (esimerkkinä siis vaikka ranskan kielen kurssi: joka pitäisi pitää ranskaksi(ohjelman mukaan), mutta koska enemmistö opiskelijoista ei pysy lainkaan kärryillä päätyy luento vääjäämättä espanjankieliseksi.
-TEORIA, TEORIA ja TEORIA, täällä rakastetaan teoriaa, ja siinä mennään myös monesti syvämmellä kuin härmässä, mutta sitten käytännön osaamista ja valmiuksia ei joko testata lainkaan (esim: kokeessa vain teoria/kielioppi tehtäviä eikä lainkaan soveltavia (ongelmanratkaisua, tai esim: kuullun /luetun ymmärtämistä) tai niitä testataan minikokeilla jotka yhteensä vastaavat 20% arvosanasta.
– la perifrasis verbal (saman asian/lauseen toistaminen eri tavalla muotoiltuna) on yleis-espanjalainen ilmiö, jolta ei olla lipastolla säästytty. Varaudu siis kuulemaan sama asia kolmeen kertaan, ja parhaassa tapauksessa höystöä omilla mielipiteillä ja kokemuksilla.
-minkäänlaista perehdyttämistä ei ole (kaikki pitää selvittää itse, joko toisilta kurssikavereilta, opettajilta tai kansliasta)
-opettajilla tuntuu olevan enemmän mielivaltaista valtaa kuin Suomessa (esim: osaa ei lainkaan kiinnosta läsnäolot ja toiset laittavat 5.sen todistukseen vaikka saisit kympin kokeesta jos sinua ei ole paljon näkynyt luennoilla)
positiivista sen sijaan:
luentoja on vähän, ja yleensä vain neljänä päivänä viikossa, porukka on oikein mukavaa ja kampuksen kahvila erittäin edullinen, opettajat ovat myös yhtälailla ”epävirallisia” kuin Suomessa. Opettaja on siis ystävä eikä auktoriteetti, yleensä kutsutaan ihan etunimellä vaikka olisi mikä tohtori. (näinhän on nykyään Suomessakin)
Itse siis tulin tänne oikeasti opiskelemaan kun ei taloudellisia valmiuksia tähän ollut suomessa ja opintotuella hyvin pärjäänkin täällä.
Vielä loppusananen julkisista ja yksityisistä täällä Málagassa, kavereilta jotka on yksityisellä kertovat, että on kuulemma vieläkin helpompi kuin julkinen, mutta hyvät vanhemmat kannattaa silti harkita yksityisiä yliopistoja myös, koska kaikkihan sen täällä tietää että yksityiseltä valmistuvat tienaavat paremmin valmistuttuaan (koska työllistyminen on kaikkialla maailma siitä kiinni, kenet tunnet, ja varakkaat ihmiset tuppaavat laittamaan lapsensa yksityisiin kouluihin, klikit sitten työllistää toisiansa)
P.S: pahoittelen huonoa suomenkieltä on päässyt vähän ruostumaan.
0
0
Sinun täytyy olla kirjautunut vastataksesi tähän aiheeseen.