Espanjalaisten yliopistotutkintojen arvostus työmarkkinoilla?

Uusimmat Keskustelu Yleistä Kokemuspankki Espanjalaisten yliopistotutkintojen arvostus työmarkkinoilla?

Esillä 12 viestiä, 1 - 12 (kaikkiaan 12)
  • Julkaisija
    Viestit
  • LINKKI
    Profiilikuva käyttäjästä mampu
    mampu Ei kirjautuneena
    Liittynyt: 22.05.2007
    Kirjoituksia: 81
    Vastauksia: 261

    Parin muun opintojaan suunnittelevan nuoren äidin kanssa tuli puheeksi Espanjan eri yliopistojen tutkintotodistuksen arvostus niin Espanjassa, ulkomailla kuin ylipäänsä työmarkkinoilla.
    Omana käsityksenäni kerroin, että Suomessa julkista yliopistoa arvostetaan ja yksityisestä saatua todistusta voidaan katsoa vähän epäillen, että tutkinto on ostettu rahalla, kun ei ole ”oikeaan” yliopistoon päässyt.
    Tämä kommentti herätti kohahduksen ja minulle vakuuteltiin, että Espanjassa jokainen kynnelle kykenevä valitsee nimenomaan yksityisen yliopiston julkisen sijaan ja että tietyistä koulutusohjelmista julkisesta yliopistosta saatu tutkintotodistus (mm turismi ja historia, mutta myös oikeustiede) kelpaa lähinnä kehystettäväksi työttömän korkeakoulutetun nuoren seinälle.

    Huonoimpana vaihtoehtona esittivät Kanarian ja Andalucian yliopistot, joilla tutkintoon ei lääketiedettä lukuunottamatta sisälly lainkaan käytännön harjoittelua, joka nimenomaan avaa yhteyksiä työelämään ja edesauttaa sijoittumista työmarkkinoille.

    Mahtaako nämä puheet olla jossain tekemisissä totuuden kanssa vai meneekö illanistujaisten turinoinnin piikkiin? Toinen äiti oli juuri keskustellut tyttärensä koulun opinto-ohjaajan kanssa ja naputti hurmioituneena pöytään tältä saamaansa yksityisten yliopistojen esitenippua.

    Kertokaa asiasta tietävät käsityksiänne. Taloudellisesti on ainakin iso ero maksaa kanditutkinnosta muutama satanen kuin esim 4 x 7000 euroa, mutta kaipa sitä työllistymistäkin pitää opiskelupaikkaa valitessa vähän miettiä.

    Esimerkiksi Britannian yliopistoista löytyy monia eri rankingejä, joissa on huomioitu työllistyminen ja tietyssä ajassa saavutettu tulotaso ym. Mahtaakohan vastaavia olla espanjalaisista yliopistoista?

    LINKKI
    Profiilikuva käyttäjästä suomenkielinenpalvelutoimisto
    suomenkielinenpalvelutoimisto Ei kirjautuneena
    Liittynyt: 31.08.2010
    Kirjoituksia: 13
    Vastauksia: 3378

    muutamaa super-elitisti Yliopistoa ( yksityista) joissa taytyy olla huippuhyvat arvosanat, paljon rahaa ja sosiaalisia referensseja,

    Julkiset ovat huomattavasti parempia kuin yksityiset mutta on tiedekuntia joissa on liikaa aloituspaikkoja , alhaiset pisteet, ja suuri keskeytys %.

    Nain kevaisin kay yláasteella paljon naita vierailijoita jotka hakevat tulevia opiskelijoita yksityisiin yliopistoihin, pelkkaa mainostoimintaa.

    Yksityisiin paasee alemmilla arvosanoilla ja tietysti myos raha kannustaa.

    Yliopistoon alimmalla pisteella , 5 , paasee vaikka lakia lukemaan, oli sitten vakaumusta tai ei.

    Tyoharjoittelu kuuluu kaikkiin tiedekuntiin tana paivana.

    Ranking 2012

    Mejores Universidades 2012 España

    Universitat de Barcelona
    Universitat Autonoma de Barcelona
    Universidad Complutense de Madrid
    Universitat de Valencia
    Universitat Politecnica de Catalunya
    Universidad Autonoma de Madrid
    Universidad de Granada
    Universidad Politecnica de Valencia
    Universidad de Sevilla
    Universidad de Zaragoza
    Universidad del Pais Vasco
    Universidad Politecnica de Madrid
    Universidade de Santiago de Compostela
    Universidad de Oviedo
    Universidad de Castilla-La Mancha
    Universidade de Vigo
    Universidad de Navarra
    Universidad de Murcia
    Universidad de Salamanca
    Universidad Carlos III de Madrid
    Universidad de Malaga
    Universidad de Valladolid
    Universitat Rovira i Virgili
    Universitat d’Alacant
    Universidad de Alcala
    Universidad de Cantabria
    Universidad de La Laguna
    Universitat Pompeu Fabra
    Universidad de Cordoba
    Universidad de Extremadura
    Universitat de les Illes Balears
    Universidad Miguel Hernandez
    Universidad Rey Juan Carlos
    Universidade da Coruna
    Universitat de Girona
    Universitat Jaume I
    Universidad de Jaen
    Universidad de las Palmas de Gran Canaria
    Universidad de Cadiz
    Universidad Nacional de Educacion a Distancia
    Universidad Pública de Navarra
    Universitat de Lleida
    Universidad de Almeria
    Universidad Politecnica de Cartagena
    Universidad de Leon, Spain
    Universidad Pablo de Olavide
    Universidad de Huelva
    Universidad de Burgos
    Universitat Ramon Llull
    Universidad de La Rioja
    Universidad San Pablo CEU
    Universitat Oberta de Catalunya
    Universidad Europea de Madrid
    Universidad Cardenal Herrera CEU
    Universidad Pontificia Comillas
    Universidad Catolica San Antonio de Murcia
    Deustuko Unibertsitatea
    Mondragon Unibertsitatea
    Instituto Quimico de Sarria
    Escola Superior d’Administracio i Direccio d’Empreses
    Universitat Internacional de Catalunya
    Universitat de Vic
    Universidad Pontificia de Salamanca
    Universidad Catolica de Valencia San Vicente Martir
    Universidad Alfonso X El Sabio
    Universidad Antonio de Nebrija
    IE Universidad
    Centro de Estudios Superiores Felipe II
    Escuela de Osteopatia de Madrid
    Universidad Europea Miguel de Cervantes
    Universidad Francisco de Vitoria
    Escola Universitaria Salesiana de Sarria
    Saint Louis University, Madrid
    Universidad Camilo Jose Cela
    Escoles Universitaries Gimbernat i Tomas Cerda
    Universidad San Jorge
    Suffolk University
    Universidad Catolica de Avila
    Universidad a Distancia de Madrid
    Universitat Abat Oliba CEU
    Centro Universitario Villanueva
    Centro Universitario Cultural Santa Ana
    Facultad de Teologia de Granada
    Universidad Internacional de Andalucia
    Universidad Internacional de La Rioja
    Valencian International University
    Ecole Espagnole Negociations Internationales Barcelona
    Escola Superior de Conservacio i Restauracio de Bens Culturals de Catalunya
    ESCP Europe Madrid
    Escuela Universitaria de Enfermeria Dr. Dacio Crespo
    Facultat de Teologia de Catalunya
    Florida State University International Program Spain
    Universidad Eclesiastica San Damaso

    Espanjassa on 50 julkisista ja 29 yksityista yliopistoa. 256 Campusta yhteensa. Julkisessa opiskelee enemman opiskelijoita.

    http://www.notasdecorte.info/historia-c19.htm

    Yksityisia Kanarialla;

    http://universidadeuropeadecanarias.es/oferta-academica

    http://www.ufpcanarias.org/modules.php?mod=portal&file=index

    LINKKI
    Profiilikuva käyttäjästä diablita
    diablita Ei kirjautuneena
    Liittynyt: 10.04.2008
    Kirjoituksia: 15
    Vastauksia: 380
    LINKKI
    Profiilikuva käyttäjästä Jungmanni
    Jungmanni Ei kirjautuneena
    Liittynyt: 11.06.2012
    Kirjoituksia: 3
    Vastauksia: 28
    mampu kirjoitti:

    ja minulle vakuuteltiin, että Espanjassa jokainen kynnelle kykenevä valitsee nimenomaan yksityisen yliopiston julkisen sijaan ja että tietyistä koulutusohjelmista julkisesta yliopistosta saatu tutkintotodistus (mm turismi ja historia, mutta myös oikeustiede) kelpaa lähinnä kehystettäväksi työttömän korkeakoulutetun nuoren seinälle.

    Todennäköisesti tuo pitää hyvin paikkaansa. Ja johtuu todennäköisesti opettajien palkkatasosta ja näinollen myös kyvyistä. Vaikka en Suomen koulutusasioista juuri mitään tiedä, niin Suomessa varmaan opettajat saavat jotakuinkin samaa palkkaa on sitten kyseessä yksityinen tai julkinen ylioisto. Suuresssa maailmasssa löytyy sitten näitä banaanivaltioita joissa opettajien taso/ tienesti yksityisten ja julkisten ylioistojen välillä on suuri. Ne miehet jotka menevät, näkevät ja tekevät opettavat sitten noissa yksityisissä. Ja ne raukat jotka eivät päässeet professoreiksi yksityisiin ”käyvät duunissa” noissa julkisissa oppilaitoksissa. Luulisin, että tasoa nostaa myös se, että yksityisillä yliopistoilla on mahdollisuus saada vierasopettajia eri aloilta freelancereina ja tämä todennökäisesti nostaa innostusta ja tasoa opiskeluihin.

    Viime vuosisadalla olin pomona espanjalaisille eräässä Limey Shipping firmassa ja täytyy sanoa, että ihmettelin toisinaan, että mistä ihmeestä nuo spanioolit olivat saaneet paperinsa ja tämä koski niin tavallista duunaria kuin myös yliopiston käynnyttä. Varsinkin nuo korkeamman koulutuksen saaneet olivat täysin avuttomia. Noihin aikoihin pyöri telkkarissa tuo TV sarja Fawlty Towers ja siinä oli mukana tämä spaniooli waiter Manuel. Espanjalaisten kyvyt meidän firmassa oli sitä samaa tasoa. Muutenhan espanjalaiset ovat hauskaa sakkia mutta työnteossa ja -tasossa oli kyllä toivomisen varaa. Toivottavasti asiat ovat muuttuneet. Ja varmaan ovat myös niin tehneet. Espanjalaisten puolustukseksi pitää myös sanoa, että koko porukka tuli samasta kylästä, joten tuo porukka ei ollut average koko Espanjasta. En ole espanjalaisten kanssa senjälkeen ollut hommissa. Espanjan sukuisten kanssa kyllä ja heidän taidoissaan ei oikeastaan ole mitään valittamista joten tuskin tuo espanjalaisten kyvyttömyys johtuu geeneistä vaan ihan yksinkertaisesti puutteista heidän opinnoissaan ja koulutuksessaan. Ja ehkä myös laiskuudesta.

    LINKKI
    Profiilikuva käyttäjästä freesoul65
    freesoul65 Ei kirjautuneena
    Liittynyt: 02.12.2012
    Kirjoituksia: 12
    Vastauksia: 697
    Jungmanni kirjoitti:

    En ole espanjalaisten kanssa senjälkeen ollut hommissa. Espanjan sukuisten kanssa kyllä…

    Mitä tarkoitat termillä ”espanja sukuiset”?

    LINKKI
    Profiilikuva käyttäjästä mampu
    mampu Ei kirjautuneena
    Liittynyt: 22.05.2007
    Kirjoituksia: 81
    Vastauksia: 261

    Kiitos hyvistä kommenteista ja kiva kuulla, että harjoittelu tulee mukaan kuvaan yhä laajemmin myös julkisissa yliopistoissa. Tosiasissahan harva suuntautuu yliopisto-opinnoistaan tiedemiesuralle ja useimmille koulutus on vain (toivottavasti) hyödyllinen ja (ehkä) muuta koulutusta arvostetumpi ammatillinen koulutus.

    Tasa-arvoisesta ja tasapäistetystä Suomesta tulevana ja kauttaaltaan korkeatasoiseen koulutusjärjestelmään tottuneena on vaikea käsittää espanjalaisten valtavaa hinkua yksityisiä kouluja kohtaan. Tuntuu, että monet oppilaat vaihtavat koulua vanhempien raha/työllisyystilanteen mukaan ja nyt kuulemma yksityiskouluissa alkaa taloustilanteen takia olla yhä enemmän täyttämättömiä oppilaspaikkoja. Mahtaako sama päteä yksityisissä yliopistoissa.

    Parin yksityisen yliopiston esitteitä katsoessa kiinnitin huomiota myös maksujärjestelmään, jolla selvästi pyritään nostamaan yliopiston tasoa myöntämällä esim 9,5 – 10 oppilaille vapautus lukukusimaksuista tai 9,0 -9.49 oppilaille esim 50% alennus.

    Suomalaiselle 4 nuoren vanhemmalle ajatus lastensa yksityisten yliopisto-opintojen kustannusten kattamisesta aiheuttaa kieltämättä vähän nikotuksia: 4 vuotta x esim 7000 euroa = 28000 euroa, siihen päälle nuoren elatus (täällä kaiketi tapana) tarkoittaisi neljällä kerrottuna sellaista summaa, että alkaa kotimaan koulutusjärjestelmä tuntua houkuttelevalta. Varsinkin, kun Suomessa nuoret yleensä itse rahoittavat opiskeluaikaisen asumisensa ja elämisensä muutenkin itse joko lainoin tai kesä- ym töin.

    Jos olettamuksena on, että vanhemmat kustantavat jälkikasvunsa elämän ja yksityiset opinnot n 25 ikään saakka, ei ole ihme, että osa paikallisista tuntuu olettavan, että useamman kuin 1-2 lasta hankkivat ihmiset ovat joko huomattavan varakkaita tai täysin valistumattomia 🙂

    LINKKI
    Profiilikuva käyttäjästä Jungmanni
    Jungmanni Ei kirjautuneena
    Liittynyt: 11.06.2012
    Kirjoituksia: 3
    Vastauksia: 28
    freesoul65 kirjoitti:

    Jungmanni kirjoitti:

    En ole espanjalaisten kanssa senjälkeen ollut hommissa. Espanjan sukuisten kanssa kyllä…

    Mitä tarkoitat termillä ”espanja sukuiset”?[/quote]

    Espanjan sukuisilla tarkoitan ensimmaisen tai toisen polven espanjalaisia eli noita joiden vanhemmat tai esivanhemmat olivat Espanjalaisia ja/ tai jotka jo aivan nuorina muuttivat pois Espanjasta ja saivat koulutuksensa sekä ensimmäiset työpaikkansa ulkomailla. Olen tämän saman huomannut monissa muissakin kansalaisuuksissa. Jollain tapaa se todistaa sen, että todellisuudessa geeneillä ei ole niin suuri vaikutus ihmisen elämään. Ja, että sensijaan ympäristö( mitä siihen sitten sisältyykin: koulutus, uskonto, perhe, työkaverit, jne..) muokkaa ihmisen elämää.

    Taas toisaalta…tekeekö kova työ ja rehkiminen kenestäkään onnellista.

    LINKKI
    Profiilikuva käyttäjästä vanhatyttö
    vanhatyttö Ei kirjautuneena
    Liittynyt: 12.08.2009
    Kirjoituksia: 49
    Vastauksia: 1748

    Ainahan sitä tulee puhuttua kaikesta ja kaikilla on yleensá mielipide ja omaa tietoa asiasta kuin asiasta. Monesti se mutua ja yliopistoasiassa melko varmastikin ainakin niillä, joilla ei omakohtaista kokemusta yliopistosta ole. Mutta tássä asiassa, kuten melkein kaikessa muussakin, on tarjolla tietoa.

    Yliopistojen ranking Shanghai 2012 -listalla on useita espanjalaisyliopistoja 200 parhaan joukossa: matematiikassa yhteensä 8 ja niistä la U. Autónoma de Madrid 75 parhaan joukossa, Fysiikassa 5 yliopistoa ja niistä La U. de Valencia 100 parhaan joukossa, kemiassa listalla on 10 yliopistoa ja la U. de Zaragoza entre 75 parhaan joukossa), 6 yliopistoa Informatiikassa ja la U. Politécnica de Madrid on 150 mejores parhaan joukossa y 2 yliopistoa sijoittuu sosiaalitieteiden alueella,la U. Carlos III de Madrid ja la Pompeu Fabra, jotka kumpikin mahtuvat 150 parhaan joukkoon.

    Vertailun vuoksi suomalaiset yliopistot: Suomesta parhaiten menestyi nytkin Helsingin yliopisto, joka ainoana suomalaisena pääsi sadan parhaan joukkoon ja löytyy sijalta 73.

    Helsingin yliopiston lisäksi listalla ovat Suomesta Oulun ja Turun yliopistot (luokassa 301–400) sekä Itä-Suomen ja Jyväskylän yliopistot (luokassa 401–500). Aalto-yliopisto ei tällä kertaa joukkoon mahtunut. Vuonna 2010 se pääsi listalle, mutta ei enää viime vuonna.

    Joten ei se meidänkáän kiitetty systeemi niin kovin kaksisesti ole menestynyt. http://www.shanghairanking.com/ARWU2012.html

    Toisen listauksen mukaan, el QS ja el Times Higher Education (THE)mitataan opetuksen tasoa ja kansainválisyyttä ja yliopistot jaetaan iän mukaan alle 50 tai 25 -vuotiaisiin.

    Alle 50-vuotiaista espanjalaisyliopistoista listalla QS on 4 ja THE-listalla 5 sadan parhaan joukossa. Aaakkosjárjestyksessá ne ovat la U. Autónoma de Barcelona, la Autónoma de Madrid, la Carlos III de Madrid, la Pompeu Fabra, la Politécnica de Cataluña y la Politécnica de Valencia.

    Nuorten yliopistojen QS-listalla on 2 espanjalaista 10 parhaan joukossa: la Carlos III de Madrid y la Pompeu Fabra.

    Suomalaisista yliopistoista QS-listalla on Helsingin yliopisto sijalla 78, Turun yliopisto sija 211, Aalto 222, Oulun yliopisto 262 jne. Yhteensä yliopistoja on listattu 872, joten nuokin sijoitukset ovat hyviä. Listan loppupään yliopistoja ei ole pisteytetty ja siellä näyttää olevan tunnetusti kovatasoisia opinahjoja, joten ehká tuo luokitus ei ole kovin luotettava???

    LINKKI
    Profiilikuva käyttäjästä suomenkielinenpalvelutoimisto
    suomenkielinenpalvelutoimisto Ei kirjautuneena
    Liittynyt: 31.08.2010
    Kirjoituksia: 13
    Vastauksia: 3378

    loytyy pitkan espanjan Yo-koe,

    http://www.e-lehdet.com/fuengirola.fi/2013/EspanjanYOkoe/EspanjanYO.html

    Luulen etta kokeen taso YO-kokeeksi on aika alhainen, ei vastaa korkeinta DELE-arvosanaa.

    Tietaako kukaan kuin moni Aurinkorannikon suomilukiosta kirjoitti espanjan Yo-kokeissa?

    LINKKI
    Profiilikuva käyttäjästä suomenkielinenpalvelutoimisto
    suomenkielinenpalvelutoimisto Ei kirjautuneena
    Liittynyt: 31.08.2010
    Kirjoituksia: 13
    Vastauksia: 3378

    asiasta;

    ”Tasa-arvoisesta ja tasapäistetystä Suomesta tulevana ja kauttaaltaan korkeatasoiseen koulutusjärjestelmään tottuneena on vaikea käsittää espanjalaisten valtavaa hinkua yksityisiä kouluja kohtaan.”

    Taidat nyt vahan yleistaa pienen piirin kertomaa tarinaa.

    Tyttareni luokalta (tiedelinja)meni noin 80% ja humaanista lukiosta (luokalta)noin 60% menivat Yliopistoon viime syksyna , KUKAAN ei ole yksityisessa.

    Ja opintoja on valittu ihan kaikilta aloilta.

    Taas jos ei oteta huomioon joitakin ”tahtia” jotka luennoivat tai opettavat yksityisissa eliitti-ylipistoissa, yksityisen opetuspuolen opettajat yliopistossa on yksityisen firman palveluksessa josta johtuen heilla yleensa on myos toinen tyopaikka, opetustyo on monesti valiaikainen,

    Julkisen yliopiston opettajat ovat valtion virkamiehia.Julkisella tyoehtosopimus palkat ja yksityisella palkkaus riippuu monesta seikasta.

    Ala ja yláasteella; valtionavustama (centro concertado)
    ja 100% yksityinen maksaa 2-10% vahemman palkkaa opettajilleen.

    “Los profesores de los centros concertados y privados no solo trabajan más sino que también cobran menos. En el caso de los concertados las diferencias salariales con los públicos oscilan entre un 2 y un 10% menos. En el caso de los centros privados, los profesores cobran como mínimo un 10% menos que en los públicos”,

    Yksityinen yliopisto ei vaadi doctoradoa ja julkinen vaatii.

    Universidad pública
    Para ser profesor universitario en un centro público es necesario estar en posesión del título de doctorado. Las vacantes en la universidad pública son expuestas en el tablón de anuncios de la universidad y el Boletín Oficial de la comunidad autónoma, así como en el Boletín Oficial del Estado (BOE).

    Universidad privada
    La universidad privada no tiene obligación de exigir doctorado para ser profesor universitario, ni de publicar la convocatoria de empleo en el boletín oficial de estado, pero es adecuado el poseer el doctorado para ser profesor universitario en ellas.
    —————————————————————————————

    Parin yksityisen yliopiston esitteitä katsoessa kiinnitin huomiota myös maksujärjestelmään, jolla selvästi pyritään nostamaan yliopiston tasoa myöntämällä esim 9,5 – 10 oppilaille vapautus lukukusimaksuista tai 9,0 -9.49 oppilaille esim 50% alennus.

    Julkisella puolella ”matricula de honor” eli kunniamainnan saava opiskelee ilmaiseksi valitsemassaan tiedekunnassa.

    ”Suomalaiselle 4 nuoren vanhemmalle ajatus lastensa yksityisten yliopisto-opintojen kustannusten kattamisesta aiheuttaa kieltämättä vähän nikotuksia: 4 vuotta x esim 7000 euroa = 28000 euroa, siihen päälle nuoren elatus (täällä kaiketi tapana) tarkoittaisi neljällä kerrottuna sellaista summaa, että alkaa kotimaan koulutusjärjestelmä tuntua houkuttelevalta. Varsinkin, kun Suomessa nuoret yleensä itse rahoittavat opiskeluaikaisen asumisensa ja elämisensä muutenkin itse joko lainoin tai kesä- ym töin.

    Luulisin etta Espanjalainen ja Suomalainen hoitaa/jarjestaa/ymmartaa taman oman lapsen ”elatuksen” ehka vahan eri tavalla ja perheitten sisainen talous/asuminen/ekonomia jarjestyy myos toisella tavalla kuin Suomalaisen.

    Ota myos huomioon etta Espanjassa perheet yleensa parjaa pienemmilla tuloilla ja meilla ei esimerkiksi ole lapsilisia (tulorajaisia) joita Suomessa nauttivat kaikki lapset ja harrastetaan enemman perheissa yhteistaloutta kuin individualisti taloutta.

    Eikos Suomesta saa opintolainaa,opintorahaa, asumistukea tanne opiskelemaan tulevalle?
    Saahan sita jopa hierojat plus meikkaajat…

    LINKKI
    Profiilikuva käyttäjästä mattimeikalainen
    mattimeikalainen Ei kirjautuneena
    Liittynyt: 30.12.2011
    Kirjoituksia: 0
    Vastauksia: 6

    Myöhäistä nostoa tälle postaukselle, mutta ajattelin kuitenkin lisätä henkilökohtaisen kokemukseni.

    Opiskelen siis täyttä gradua (4 vuotta) täällä Málagassa julkisen puolen yliopistolla humanistisessa tiedekunnassa Englanninkielen Filologiaa(”kielitiedettä”).

    Nyt ensimmäinen lukukausi ohitse ja vaikka espanjasta kovasti pidänkin ja tänne myös jäänkin, kun oman alan töitä on jo tarjottu useampaan otteeseen, niin en voi suositella Espanjassa (ainakaan andaluciassa) opiskelua kenellekkään, joka tahtoo kunnollisen koulutuksen.

    Jaa, että ¿miksikö se koulutus sitten on p***kaa?

    -lähes täydellinen organisoinnin puute (siis sekä yliopiston että opettajien osalta) (tämä toki yleis-espanjalainen ilmiö)

    -kurssikirjoja ei ole, tai niitä ei seurata, monisteita kyllä löytyy jotka on yleensä kopioita jostain 70 luvun kurssikirjasta.

    -yliopiston kirjasto on huono vitsi

    -opetus on täysin opettajasta kiinni (jotkut osaa, jotkut ei), mutta siis opettaja saa aivan täysin vapaasti valita pedakogiset menetelmänsä (noin puolet lukevat suoraan kirjasta/monisteesta monotonisella äänellä, ja mikäli vieras kieli on kysessä niin väärin ääntäen ,että kestää muutama viikko tottua aksenttiin vaikka kyseistä kieltä oikeasti osaisitkin (parhaassa tapauksessa oli kyseisen kielen tohtorin tutkinnon haltija…)

    -opiskelijoista aika moni lunttaa härskisti kokeessa (ja sen verta läpinäkyvästi ettei suomessa kyllä menisi läpi)

    -kurssien sisältö sinänsä vastaa aika pitkälti samaa kuin suomessa (ainakin otsikoltaan)kiitos bolognan EU uudistuksen, mutta sisältöä on sitten sovellettu hyvinkin vapaasti.

    -oli kurssi sitten mitä tahansa varautukaa siihen että vähintään puolet pidetään espanjaksi (esimerkkinä siis vaikka ranskan kielen kurssi: joka pitäisi pitää ranskaksi(ohjelman mukaan), mutta koska enemmistö opiskelijoista ei pysy lainkaan kärryillä päätyy luento vääjäämättä espanjankieliseksi.

    -TEORIA, TEORIA ja TEORIA, täällä rakastetaan teoriaa, ja siinä mennään myös monesti syvämmellä kuin härmässä, mutta sitten käytännön osaamista ja valmiuksia ei joko testata lainkaan (esim: kokeessa vain teoria/kielioppi tehtäviä eikä lainkaan soveltavia (ongelmanratkaisua, tai esim: kuullun /luetun ymmärtämistä) tai niitä testataan minikokeilla jotka yhteensä vastaavat 20% arvosanasta.

    – la perifrasis verbal (saman asian/lauseen toistaminen eri tavalla muotoiltuna) on yleis-espanjalainen ilmiö, jolta ei olla lipastolla säästytty. Varaudu siis kuulemaan sama asia kolmeen kertaan, ja parhaassa tapauksessa höystöä omilla mielipiteillä ja kokemuksilla.

    -minkäänlaista perehdyttämistä ei ole (kaikki pitää selvittää itse, joko toisilta kurssikavereilta, opettajilta tai kansliasta)

    -opettajilla tuntuu olevan enemmän mielivaltaista valtaa kuin Suomessa (esim: osaa ei lainkaan kiinnosta läsnäolot ja toiset laittavat 5.sen todistukseen vaikka saisit kympin kokeesta jos sinua ei ole paljon näkynyt luennoilla)

    positiivista sen sijaan:

    luentoja on vähän, ja yleensä vain neljänä päivänä viikossa, porukka on oikein mukavaa ja kampuksen kahvila erittäin edullinen, opettajat ovat myös yhtälailla ”epävirallisia” kuin Suomessa. Opettaja on siis ystävä eikä auktoriteetti, yleensä kutsutaan ihan etunimellä vaikka olisi mikä tohtori. (näinhän on nykyään Suomessakin)

    Itse siis tulin tänne oikeasti opiskelemaan kun ei taloudellisia valmiuksia tähän ollut suomessa ja opintotuella hyvin pärjäänkin täällä.

    Vielä loppusananen julkisista ja yksityisistä täällä Málagassa, kavereilta jotka on yksityisellä kertovat, että on kuulemma vieläkin helpompi kuin julkinen, mutta hyvät vanhemmat kannattaa silti harkita yksityisiä yliopistoja myös, koska kaikkihan sen täällä tietää että yksityiseltä valmistuvat tienaavat paremmin valmistuttuaan (koska työllistyminen on kaikkialla maailma siitä kiinni, kenet tunnet, ja varakkaat ihmiset tuppaavat laittamaan lapsensa yksityisiin kouluihin, klikit sitten työllistää toisiansa)

    P.S: pahoittelen huonoa suomenkieltä on päässyt vähän ruostumaan.

    LINKKI
    Profiilikuva käyttäjästä makarios
    makarios Ei kirjautuneena
    Liittynyt: 23.04.2011
    Kirjoituksia: 37
    Vastauksia: 688

    Hyvin kirjoitit ja hyvä oli lukeakin sellaisen tekstiä, joka on itse kokenut kirjoittamansa. Yliopistomaailmassakin mennään siis maassa maan tavalla.

Esillä 12 viestiä, 1 - 12 (kaikkiaan 12)

Sinun täytyy olla kirjautunut vastataksesi tähän aiheeseen.