Espanja.org Elämyksiä espanjasta
- Tämä aihe sisältää 54 vastaukset, 16 ääntä, ja päivitettiin viimeksi 15 vuotta, 3 kuukautta sitten
toimesta.
- Artikkelit
Osaako joku kertoa faktaa siitä, miten rannikon suomalaisten residenttien ja talvilintujen määrä on kehittynyt vuoden 1995 jälkeen? Minusta tuntuu, että ainakin suomenkielisten lehtien määrä on lisääntynyt melkoisesti ja näppituntumani sanoisi, ettei lukijamäärä ole kasvanut tänä aikana yhtään. Nämä lehdethän on pääsääntöisesti tarkoitettu kaiketi muille kuin suomalaisille turisteille, koskapa useimmat näistä lehdistä eivät juurikaan ilmesty kesäaikaan ja silloin kuitenkin turisteja lienee enemmän paikalla kuin talvella.
Seuraava kysymys kuuluu, mikä olisi oikea määrä suomalaislehtiä? Onhan se ihan selvää, että esimerkiksi ilmaisjakelulehdet elävät mainosmarkoilla, ne tulevat yrittäjiltä, joiden palveluja käyttämällä me kuluttajat maksamme nuo mainokset ja vielä nuo lehdetkin. Tuntuu vain tyhmältä, jos kaikki yrittäjät ovat ikäänkuin pakotettuja mainostamaan. Minusta tuntuu, että lehtiä on liikaa. Se mille on varmasti jatkossa kysyntää, on uutislehti. Ei sellainen, jossa ilmestyy keskimäärin kaksi viikkoa vanhoja espanjalaisista lehdistä käännettyjä juttuja. Mitä teemme sellaisilla lehdillä, joissa on pelkkiä ilmoituksia? Tai lehdellä, jossa on vain sen omia ilmoituksia.Paperia haaskaantuu aivan valtavasti näiden lehtien painattamiseen. Itse luen netistä lehdet, jos mahdollista. Piipahdin Victoria-baarissa ja näin nippukaupalla yhtä pitkään rannikolla ilmestynyttä lehteä. Ei ollut ketään kiinnostanut. Sama näkymä kohtasi Torressa Floridan edessä.
Tietenkin jokaisella on yrittämisen vapaus. Miten kuluttaja voi tässä tapauksessa äänestää jaloillaan? Onko ainoa vaihtoehto lopettaa asiointi suomalaisyrittäjien liikkeissä? Ja mitä se ratkaisee, sillä jos menet enkkujen omistamaan kauppaan, se mainostaa vähintää yhtä monessa julkaisussa. Minä olen ratkaissut asian niin, että luen vain netissä ilmestyviä lehtiä. Tälläisen lehden julkaisija saa tiedon siitä, että hänen lehteään on luettu, se on fakta, joka puhuu lehden puolesta, kun keskustellaan ilmoituksien kannattavuudesta. Pitkällä juoksulla mainosmarkkojen pitäisi mennä niiden lehtien kassoihin, joita luetaan.
Heippa.
Minusta Jukan ei kannattaisi kantaa huolta lehtien välisestä kilpailusta, varsinkin silloin kun lehdet ovat ilmaiseksi saatavilla.
Jukka: ”Onhan se ihan selvää, että esimerkiksi ilmaisjakelulehdet elävät mainosmarkoilla, ne tulevat yrittäjiltä, joiden palveluja käyttämällä me kuluttajat maksamme nuo mainokset ja vielä nuo lehdetkin.”
Jukka minusta sinun kannattaisi harkita muuttoa muualle pois Aurinkorannikolta, jos tämä asia ahdistaa sinua. Esimerkiksi Marokossa ei ilmesty ollenkaan suomalaisia ilmaisjakelulehtiä, jolloin logiikkasi mukaan paikallisten suomalaisten tuotteiden hinnat täytyisi olla edullisia?
Toivon menestystä kaikille suomalaisille lehtiyrittäjille ja olen lukijana ERITTÄIN tyytyväinen heidän tarjontaansa.
Samaa mielta LakuPekan kanssa.
Eikos se ole vaan hyva etta on ilmaiseksi saatavilla nama lehdet? Nauttikaamme annista ja toivottavasti pian saamme oman TV kanavan suomenkielisena!
Hauskaa Jouluahiissataa ominvoemin paperjversijoeta, kuka nyt sattuu siellä suomalaeskeskuksessa käämää, kaekilla ei oo kotonaa ordenaatoria lukkeekseen uutisia verkossa… ja toesaalta tiällä oleviin tietokoneekäättötaeto riittää häthättee sähköposti lukemissee.
Bar Carismasta suap tuoreimmat versijot Avda Toré Torélta.Haoskoo Joulua itekulleekkii siävylle ikkää ja sukupuoleen kahtomata.
Kommenttisi on mielenkiintoinen. Kirjoitat, ettei minun kannattaisi kantaa huolta lehtien välisestä kilpailusta. 1) Kirjoitinko, että lehtien välillä on kilpailua? 2) Kirjoitinko kantavani jostain asiasta huolta? Ammuit pahasti ohi, mikä johtuu joko siitä, ettet lukenut juttuani tai ymmärsit sen väärin.
Ongelma on pitkälti juuri siinä, ettei lehtien välillä ole kilpailua. Missä mielestäsi lehtien välinen kilpailu näkyy? Hinnoittelussa? Ilmaislehtien hinnoittelussa? Haloo! Entä ilmoituksien hinnoittelussa? Hohoo, miten tämän osoitat? Jos ilmoitushinnat ratkaisisivat jotain, joku ilmoittaisi jossain lehdessä, toinen toisessa, mutta nyt kaikki yritykset mainostavat joka lehdessä. Mitäs kilpailua tämä on? Onko kilpailua osaavasta toimituskunnasta? Jakelupaikoista? Kerro yksikin esimerkki tästä kilpailusta, por favor!
Kirjoitinkos, että minua jotenkin ahdistaa täällä? Espanjassa minua ei ahdista mikään, sen sijaan harmittaa, etten osaa kirjoittaa kyllin kirkkaasti, siten että kaikki ymmärtäisivät viestini. Lähdin siitä kysymyksestä, että onko täällä suomalaislehtiä oikea määrä. Olisiko parempi, jos suomalaisia ilmaisjakelulehtiä olisikin kaksinkertainen määrä nykyiseen verrattuna vai olisiko parempi jos niitä olisi yksi vähemmän kuin nyt? Kuka sanoo, mikä on oikea määrä? Tästä avasin keskustelun.
Jos nyt vielä lukisit kerran kirjoitukseni, ymmärtäisit varmaan, että peruskysymys on se, että ei ole olemassa ilmaisia lounaita. Ei ilmaisjakelulehdetkään loppujen lopuksi ole ilmaisia, joku nekin maksaa.
Ei sitä tietokonetta tarvitse kotona lukea, voi niitä nettilehtiä lukea kirjastoissa, nettikuppiloissa, kaverin luona …
Ja kyllähän osaamista löytyy … orkissakin käydään ja kirjoitellaan
Ei liene ekologisesti oikein, että kaiken maailman roska/mainoslehtisiä painetaan mielettömät määrät nykyisinä sähköisen viestinnän aikoina.
Se, että niitä on vähäisen suomalaisen asukkaiden tarpeisiin tuhottomasti, niitä on myös kaikilla muillakin kielillä liikaa.
Olet Jukka ihan oikealla asialla
Jukka kirjoitti:Minä olen ratkaissut asian niin, että luen vain netissä ilmestyviä lehtiä. … voi niitä nettilehtiä lukea kirjastoissa, nettikuppiloissa, kaverin luona … Ja kyllähän osaamista löytyy … orkissakin käydään ja kirjoitellaan.
No ihan kiva sinulle sitten niin. Mutkun ei ummarra missa pihvi.
Ja sitten vielä Selma!
Riittäisikö rannikolle yksi monikielinen PRAVDA?
Kippis! 🙂
Pihvi on siinä, että ei ole olemassa ilmaisia lounaita. Ei ilmaisjakelulehdetkään loppujen lopuksi ole ilmaisia, joku nekin maksaa. On harhaluulo, että kuluttaja ei viime kädessä olisikaan se, joka joutuu maksamaan kaikki ilmaisjakelulehdet.
Ja jos haluaa ottaa ekologisen näkökulman, voi miettiä sitä, onko järkevää, että niitä ilmaisjakelulehtiä painetaan joka kuppilan nurkkaan lojumaan avaamattomissa nipuissa.
Puhutaanko nyt siitä, että ilmestyvien lehtien PAINOKSET on liian suuria ja niitä jää jakelupisteisiin liikaa, vai siitä, että niitä lehtiä on ”liikaa” eli liian monta lehteä, joissa mainostetaan? Mielestäni on kyseessä kaksi eri asiaa.
Tuosta painosasiasta saatan olla vähän samaakin mieltä, mutta jokainen voi itse päättää lukeeko lehden netissä vai paperilla, ainakin kaksi suomalaislehdistä ilmestyy myös nettiversioina. Lehtiyrittäjá osannee kyllä vähitellen vähentää painoksensa määrän jos huomaa, että paperilehdet jää pinoihin, mutta netissä klikkaillaan.
Itse nautin paperilehden lukemisesta kahvikupin ääressä kovasti ja kierrätän sen kyllä kiltisti sinisiin laatikoihin lukemisen jälkeen ja netissä luen sitten vaikka Orkkia. Ekotekoni olkoon veden säästäminen tai pienemmät lämmityskulut ja villapaita päälle, mutta paperilehdestä en luovu! 😉
Mitä lehtien määrään tulee, niin siitä ”päättää” markkinatalous niin kuin monessa muussakin asiassa. En osaa sanoa miten lukijoiden määrä on kehittynyt vuodesta 1995, mutta noin tuntumalta sanoisin, että suomalaisten yrittäjien määrä on kasvanut kovasti, mikä varmaankin on mahdollistanut lehtien olemassaolon.
Olen samaa mieltä useiden tämän ketjun kirjoittajien kanssa siitä, että ilmaiset lehdet ovat etu. Rentoudun mielelläni niitä lueskellen ja tiedän, että niiden ilmestymistä odotetaan kovasti rannikolla, vaikkei niissä varsinaisia uutisia olisikaan.
Siitä olen samaa mieltä, että lehden lukeminen aamukahvin ääressä on mukavampaa kuin työhuoneessa koneelta.
Ensisijaisesti keskustelu alkoi kysymyksellä siitä, ilmestyykö rannikolla sopiva määrä suomalaislehtiä, pitäisikö ilmestyä enemmän tai vähemmän, miten kummassa niitä ilmestyy nyt just sopiva määrä. Lisäksi avaus liittyi siihen, miten markkinatalous tämän asian pitää balanssissa. Kuten olen tässä yrittänyt esittää, rannikon yrittäjä laittaa mainoskulunsa kulubudjettiin, jota se yrittää kattaa tuotoilla, jotka se ottaa meiltä kuluttajilta tuotteidensa ja palveluidensa hinnoissa. Eli me maksamme loppujen lopuksi ne ilmoitukset. Kysymys: miten minä kuluttajana (joka maksan siis nuo ilmoitukset) voin päättää, että en halua noita ilmoituksia lehteen vaan haluan ostaa edullisempia tuotteita?
Sitten tuo kysymys siitä, onko paperipainosten määrä liian suuri. Vaikea kuvitella, että joku itseään kunnioittava lehti ryhtyisi pienentämään painosmääräänsä, kertoisi ilmoittajille, että olemme menossa eteenpäin ja pienennämme painosmääräämme, ilmoittaisi jakelupisteille, että hyvin menee, parannamme palveluamme, teemme suuren ekoteon, pienennämme nurkkiinne lojumaan jäävien lehtien määrää 50 prosentilla jne. Siis taitaa olla aika vaikea päätös ruveta pienentää painosmäärää. Toisaalta on pahuksen vaikea löytää näistä lehdistä painosmäärää. Kiva olisi lukea myös tutkimustietoa lukijamääristä. Kuka lehtiyrittäjistä uskaltaisi julkistaa ne?
Voipi olla, että pelin avauskysymys olisi pitänyt esittää rannikon yrittäjille. Miksi he ilmoittavat joka lehdessä? Onko vaikea tehdä valintoja eri medioiden välillä?
Selman kanssa on oltava samaa mieltä siitä, ettei tämä ongelma ole yksin suomalaisten. Erityisesti on kauhistuttanut välillä asunnonvälitykseen keskittyvien lehtien nippujen määrä jokaisen kaupan eteisessä.
Kuten Kris tuossa aiemmin kirjoitti, jokainen voi tehdä omia ekotekojaan omalla tavallaan, eli fiksuja valintoja. Voi sallia itselleen jonkun paheen hyvällä omallatunnolla, jos vaikka onnistuu pääsemään eroon jostain pahemmasta samanaikaisesti.
Täällä rannikon pläntillä lähes kaikki tuntevat toisensa, siis yrittäjät.
Ylläoleva pätee siis ”lehtitalot” -mainostajat suhteissa. Tästä seuraakin se, että on hieman Jukan mainitsema ”pakko” mainostaa jok`ikisessä läpyskässä! Ketään ei haluta syrjiä, ettei tule syrjityksi puolelta, tai toiselta. Niinhän se menee. Mutta menköön.
Jonain päivänä kylmä arki koittaa kaikille, kuluja on karsittava?
LakuPekkaa en tunne, mutta ”lehtineekeri” on hyvin lähellä nimimerkkiä, joten jyrkähkö ”tuomitseminen” Jukan kirjoitukseen on vähintäinkin ymmärrettävä ja sanoisinko, inhimillinen.
Oma havaintoni on se, että välillä lehtiä jää pinoittain jakelupisteisiin ja joskus niitä ei tule ollenkaan.
Liekö sitten jotain jakelijain vaihtoja on ollut, tai lomituksia? Lienee iäisyysongelma.Yksi ongelma on se, että jakelu alkaa toimia aikaisesta aamusta ja jakopisteet avaavat klo 10 !
…mielestäni rannikko tarvitsee paperiversioitakin. Uuden ilmeen toi Uusifuengirola-lehti viikottaisella ilmestymisellään ja vielä nettiversiollaan ja samoin OtaToma 4 kertaa vuodessa ilmestyvänä paperi ja nettiversiolehtenä. Ja toisaalta painotalot ovat ihan samanlaisia kioskeja, joiden tarkoituksena on tuottaa voittoa yritäjälle. Lisäksi lehdissä luettavat mainokset kertoo, että yritys on vielä voimissaan, sillä useimman yrittäjän tie täällä rannikolla on varsin lyhyt. Ja onhan lehtiin mainoksien sekaan tuupattu artikkeleitakin, menovinkkejä ja tapahtumia.
Locutoriossa nettiversion lukeminen maksanee 2 €/ tunti halvimmillan…. lehtitelineestä otettuna 0 €.
Kotona luettuna maksaa jonkun centimoksen osan, jos laskee kuukausittaista nettikuluaan, mutta eihän aina olla kotona, tarvetta tulee kylillä kietäessä, lehtitelineestä on helppo ottaa lehti asian tarkistamiseksi.Liike-elämässä on budjetoitava näkyvyyteenkin, siis sisällytettävä toimintaan mainoseuroja, ken sitten näkee tarpeeliselksi ilmoittaa lehdessä, ken painattaa esittelylehtisiä toiminnastaan.
Viimeiset jakelupisteet sulkeutuu useimmiten puolen yön paikkeilla.
Heippa,
Kun joulu lähestyy kovaa vauhtia, niin koetan nyt kirjoittaa hieman kauniimmin.
Jukka jos et ole mukana lehti- tai mediabisneksessä, niin onko sillä on merkitystä, miten monta lehteä Aurinkorannikolla ilmestyy, tai mikä on niiden keskinäinen kilpailutilanne, mainosten hintatasot jne?
Normaalisti sellainen yrittäjä, joka laittaa mainoksia lehtiin, hän katsoo niistä olevan hyötyä hänen liiketoiminnalleen.
Minusta voitaisiin oletttaa, että mainostaminen tuo useimmiten yrittäjälle uusia asiakkaita, jolloin myyntivolyymin kasvaa. Tällöin kiinteiden ja usein myös muuttuvien kustannusten osuus laskee / myyty tuote, jolloin siitä syntyy säästöä. Näin yrittäjä voi tarjota palvelua tai myydä tuotteitaan jopa edullisemmin, vaikkakin samanaikaisesti hän maksaa lehti-ilmoituskulut.
Näistä mainosmarkkojen sijoittamisesta suhteessa saatuun tuottoon voidaan tarvittaessa laatia ns. herkkyysanalyysi, jolla voidaan simuloida tilannetta.
Suosittelisin Jukalle yritystalouden perusteiden pientä opiskelua ennen alkaa kirjoitella tällaista puutaheinää
0
0
Sinun täytyy olla kirjautunut vastataksesi tähän aiheeseen.