Asunnonvuokrauksen hinnoittelumallit? Mikä miellyttää?

Uusimmat Keskustelu Asuminen ja eläminen Hintatasot Asunnonvuokrauksen hinnoittelumallit? Mikä miellyttää?

Esillä 6 viestiä, 46 - 51 (kaikkiaan 51)
  • Julkaisija
    Artikkelit
  • LINKKI

    diablita
    Ei kirjautuneena
    Liittynyt: 10.04.2008
    Kirjoituksia: 15
    Vastauksia: 380
    vanhatyttö kirjoitti:

    Täällä palstalla váánnetään jatkuvasti eri energiamuotojen edullisuudesta ja erilaisista lámmitysvaihtoehdoista. Löysin artikkelin viime joululuulta ja siinä asiaa käsitelláän oikein asiallisesti. tosin asiantuntijat ovat espanjalaisia ja ei he tietenkáá suomalaisten váártejä ole. Mutta kannattaa támä silti lukea vaikka káäntäjän avulla:

    http://www.abc.es/20120426/economia/abci-electricidad-dime-casa-tienes-201204161247.html

    Tässä puhutaan myös ihan uusista jutuista: Caldera de gas de condensación

    Es la mejor opción si se dispone de suministro de gas natural, según la Organización de Consumidores y Usuarios, que destaca su gran rendimiento calorífico, que emite poco CO2 y es muy eficiente. A menudo el comprador de una vivienda se encuentra ya instalado este sistema de calefacción, con lo que en muchas ocasiones solo se requiere de una reposición del aparato. Ofrece agua caliente y calefacción con una temperatura común en las estancias, regulable por medio de un termostato centralizado y en cada estancia por medio de las llaves termostáticas de los radiadores.

    Tällaista systeemiä ei taida vielä kovin yleisesti Andalusialaistaloissa olla ja se vaatiin tietenkin gas naturalin ilmeisesti putkia pitkin toimitettuna?? En ole lämpöasiantuntija, mutta niitähän orkissa on pilvin pimein.

    Ihan asiallinen artikkeli, kuten sanoitkin, vanhatyttó. Satun vain asumaan talossa, jossa tuuletus on sen verran hyvin járjestetty, ettá varsinaisia lámmityssysteemejá (tai ilmastointia) ei tarvita 😀 Menee lámmót ja viilennykset harakoille, tai korppejahan nuo taitavat olla. Siksi olin kiinnostunut vain vedestá ja hellasta. Minulle on se ja sama minká maalainen asiantuntija vertailun tekee – itse en ole kauhean paljon, laiskuuttani, tietoa etsinyt. Todennut vain, ettá MINUSTA selvián butanolla halvemmalla (vesi ja hella) kuin sáhkóllá. freesoul65 sitten ystávállisesti tarjoutui laskemaan – tai opettamaan. bhajee ehti kuitenkin ensin. Kiitos siitá, tuolla tiedolla ymmárrán jo paljon enemmán pohtia asiaa ihan itseksenikin 🙂

    Kuten artikkelissa todetaankin, moni tietáá sentilleen vaikkapa puheluminuuttiensa ja -sekuntiensa hinnat, mutta energiankulutuksen hinnat – tássá artikkelissa lámmityksen suhteen – ovat vielá ihan hakusessa. Yritin paikata omaa ”aukkoani” tássá sivistyksessá. Kiitos vielá avittajille 🙂

    LINKKI

    vanhatyttö
    Ei kirjautuneena
    Liittynyt: 12.08.2009
    Kirjoituksia: 49
    Vastauksia: 1748

    En minä tuota artikkelia Sinulle Diablita tarkoittanut. 🙂 Ihan vaan yleiseksi keskustelun pohjaksi kun táällä niin paljon aiheesta puhutaan. Minusta tuo gas natural-systeemi on aika hyvä ja varmaan sitä käytetään enemmän tuolla missä on kylmempi, ja táállá ylhäällákin se olisi ihan mukava. Kuten tänään, kun on tosi tosi kylmä. Mutta jospa herrat suomalaiset asiantuntijat siitä jotain vääntävät. Jáä odottamaan lämpimikseni kuumaa keskustelua 8)

    LINKKI

    diablita
    Ei kirjautuneena
    Liittynyt: 10.04.2008
    Kirjoituksia: 15
    Vastauksia: 380

    No harm done, vanhatyttó. 🙂

    Hyváá keskustelua odotellessa….

    LINKKI

    bhajee
    Ei kirjautuneena
    Liittynyt: 01.08.2006
    Kirjoituksia: 70
    Vastauksia: 2570

    Korjaan hieman aikaisempaa: Espanjan energiaministeriö kertoo butaanin ”energiapitoisuudeksi” n. 14 kWh/kg, eli siinä 12,5 kilon pullossa olisi n. 175 kWh… no ei tuo paljon laskelmaa heilauta.

    (Aika isoja heittoja muuten eri lähteissä…).

    LINKKI

    VillaMartin
    Ei kirjautuneena
    Liittynyt: 23.05.2012
    Kirjoituksia: 1
    Vastauksia: 63

    on taloutemme sähkönkulutuksen suurin yksittäinen tekijä. Olen mitannut lämminvesivaraajan käyttämää sähköä sulkemalla sen välillä päiväksi pois päältä. Varaaja vie noin 5kW päivässä. Yllättävää on, että kulutus riippuu ulkolämpötilasta. Jostain syystä eristys on sitä luokkaa sekä talossa että varaajassa, että kylmä ulkoseinä lisää veden lämmittämiseen menevää energiaa.
    Kaasua menisi kymmenen minuutin suihkuun 1,63kg/t kulutuksella(sunwind tuotteen esittely, 10l laite)0,27kg. Samassa ajassa ei varaaja lämmitä samaa määrää vettä, vaan laskelmaan voisi käyttää motivan sivuilta löytyvää kaavaa, jonka mukaan 45 asteen lämpötilan nostoon kuution vesimäärään menee 52,5kWh. Jos sama 10 minuuttia ollaan suihkussa ja kulutetaan sama määrä vettä, menee sen lämmittämiseen 2,63kWh(100l vettä, josta puolet lämmintä).
    Jos kaasu maksaa 16,8€/12,5kg, maksaa veden lämmitys suihkua varten 36senttiä ja sähköllä rahaa samaan kuluisi 39senttiä.
    Oma kulutukseni pienenisi noin 22,5euron summasta 16,8euroon, jos siirtyisin kaasuun.

    LINKKI

    freesoul65
    Ei kirjautuneena
    Liittynyt: 02.12.2012
    Kirjoituksia: 12
    Vastauksia: 697
    bhajee kirjoitti:

    Korjaan hieman aikaisempaa: Espanjan energiaministeriö kertoo butaanin ”energiapitoisuudeksi” n. 14 kWh/kg, eli siinä 12,5 kilon pullossa olisi n. 175 kWh… no ei tuo paljon laskelmaa heilauta.

    (Aika isoja heittoja muuten eri lähteissä…).

    Erot selittyvät pullon sisällön vaihteluilla. Kaikissa pulloissa kun ei ole 100% butaania vaan esim:

    El butano comercial es un gas licuado, obtenido por destilación del petróleo, compuesto principalmente por butano normal (60%), propano (9%), isobutano (30%) y etano (1%).

    Repsolin bombonoissa taisi olla 40% butaania ja 60% propaania. Propaanin (C3H8) lämpöarvo on pienempi kuin butaanin (C4H10). Kilo propaania vastaa 12,8 kWh:ta (Lähde: AGA). Muistaakseni butaani on noin 11% parempi energia-arvoltaan eli tekis silloin 14,3 kWh/kg. Nämä voisi toki laskea tarkastikin reaktioyhtälöitä käyttämällä, mutta ei jaksa tänään innostua, ehkä joku toinen päivä.

    Jos oletetaan, että bombonassa on 100% butaania (mitä se tuskin koskaan on?), niin silloin 12,5 kg puteli sisältäisi energiaa 178 kWh.

    Jos putelissa onkin 40% butaania ja 60% propaania, saadaan energiasisällöksi: 0.4 * 12,5 * 14,3 + 0.6 * 12,5 * 12,8 = 165 kWh.

    Noista voi sitten laskea kilowattihinnan tyyliin (jos pullon täyttö maksoi esim. 16 euroa): 165 / (16 * 100) = 0,103 e/kWh.

    Jos vettä lämmitetään esim. kattilassa kaasuliedellä, ei energiasta saada hyödyksi 100%:ia. En löytänyt mistään tietoa hyvin säädetyn kaasulieden hyötysuhteelle oikein käytettynä, mutta vanha muistikuva olisi, että joku 80-85% olisi lähellä totuutta. Se tarkoittaa silloin että kaasua kuluu hieman enemmän eli todelliseksi vedenlämmityksen hinnaksi tulee esim: 0,103 / 0.8 = 0,13 e/kWh.

    Sähkölämmitteiset kuumavesivaraajat toimivat 100% hyötysuhteella. Kaikki energia mikä varaajaan syötetään, muuttuu lämmöksi. Joku ihmetteli varaajan syövän enemmän sähköä kun ulkona on kylmä. Ilmiö selittyy häviöiden kasvulla. Mitä suurempi on varaajan sisältämän vesimäärän lämpötilaERO (eli insinöörikielellä delta), sitä suuremmat häviöt. Parasta vettä kuumennettaessa olisi, jos ulkona olisi +55 C varjossa kuten Australiassa miltei on. Ei olisi häviöitä juuri laisinkaan 🙂 Eikä tarvitsisi edes sähköä syöttää. Kunhan aikansa odottelee, niin se vesi varaajassa lämpiää koska ympäristöstä vuotaa lämpöä sinne kylmään veteen päin 🙂

    Kokonaan oma lukunsa on, jos kaasulla tarkoitetaankin maakaasua (joka on yleensä varsin puhdasta metaania, CH4).

Esillä 6 viestiä, 46 - 51 (kaikkiaan 51)

Sinun täytyy olla kirjautunut vastataksesi tähän aiheeseen.