Espanja.org Elämyksiä espanjasta
- Tämä aihe sisältää 101 vastaukset, 23 ääntä, ja päivitettiin viimeksi 10 vuotta, 5 kuukautta sitten
toimesta.
- Artikkelit
Mulle ns. lasiverhot ei olleet edes vaihtoehto. Mä halusin kunnolliset täkäläiset lasitukset. Meillä taisi maksaa tessun lasit jotain 3000 €, siinä oli kyllä haitarirejakset tessun oviin mukana.Ja nää on laatutyötä.
8 kpl. liukuovia , yhteensä 10m lasipintaa. Nätisti, tuulenpitävästi ja vesitiiviisti sovitettuna tessun pylväikön väliin.
Ihan vertailun vuoksi, pari venäläistä naapuria hommasi myös samantyyliset lasitukset, ilmeisesti jostain sai halvalla. Asennus on tökerö ja työn jälki muutenkin , sanoisiko, jättää arvostelun varaa.Näitä lasiverhoja myy ja asentaa todella moni liike , ainakin täällä costalla. Suomalaisiakin lienee useampia ja kansainvälisiä monta.
Vanhaan tapaan yhteystiedot löytyvät suomalaisista ja englantilaisista ilmaislehdistä. Sieltä saa varmaan hinta-arviota.blues kirjoitti:Freesoul ei ehka ymmarra etta mantereella asuvat eivat ole sinne asettuneet pelkan talvi ilmaston vuoksi.
Minulla lienee oikeus omaan mielipiteeseeni tästä paikasta ja minkä vuoksi joku tänne on asettunut ei ns. minua kiinnosta eikä sinällään rupea meikän mielipiteitä muuttamaan – miksi pitäisikään?
Mielipiteitähän pyydettiin ja mielipiteitähän nämä ovat. Mielestäni ilmalämpöpumppu pääasiallisena lämmitysjärjestelmänä on kehitysmaatasoa. Samoin kuin kolhonkylmät lattiat ja eristämätön huusholli. Jo 50 millimetriä styroxia tekisi ihmeitä eikä maksaisi paskakaan – mutta kun ei niin ei.
PS. On se vaan kumma asia, että kerta toisensa jälkeen täällä telmuavat vihastuneet torot herneet nenässä kun kertoo vain sen yksinkertaisen tosiasian, että Kanarialla on parempi ilmasto kuin täällä? Eikö ole kumma asia? Alkaa hirveä selittely…Sitä minä vaan olen miettinyt että miksi? Miksi selitellä, jos kerran olette onnellisia tekemässänne valinnassa?
300€/m2 sellaiset lasitukset, joissa alumiinireunukset jokaisessa lasissa?? Ne ei ainakan tuulella rämise ja tuovat jossainmäärin ”sisätilan tuntua”. Minulla on tuollaiset raamilliset olemassa yhdellä terassilla. Täytyy varmaan kysäistä nolita liikkeiltä ihan mittojen kanssa.
Mitä tulee lämmitykseen, niin ei ole keskuslämmityksen voittanutta. Nuo A/C:t puhaltavat ilmaa ja pihisevät ja natisevat. Patterit (jotka on helppo asentaa) tai laiitalämmitys on ”must” mutta sitten kyseessä onkin iso projekti. Keskuslämmitys (kaasu/öljy) + 5-7 patteria maksaa asennuksineen alle 5000€. Eri juttu on kannattaako sellaista asennuttaa 3-4 kuukauden käytön tähden – minusta kyllä ehdottomasti.
Kannattaisi ehkä selvittää myös tätä ilmasta -lattialämpöön systeemiä. Missä ilmalämpöpumppu lämmittää veden vesikiertoiseen lattialämmitykseen.
Mulla on sellainen käsitys, että nämä toimivat jopa suomessa. Ja täällähän lämpötilat ovat ihanteelliset ilmasta otettavalle lämmölle.
Koska mä olen Teknarin kestotilaaja, tuli mulle Teknarin erikoisnumero 18E/2012, Kodinenergia. Kysy Otavamedialta jos sen saa ostaa erikseen . Jos niitä saa, voi olla että lähettävät lehden postissa espanjaankin.
Siinä on kaikkea alaan liittyvää ja alan liikkeiden ilmoituksia , joista varmaan saa lisää tietoa.
Ja olen mä nähnyt täällä , joko lehdessä ilmoituksen tai jossain muualla tietoa siitä , että systeemi kyllä tunnetaan täälläkin.
Ja aurinkopaneelirintamalla taitaa olla jotain samanlaista ja se alahan kehittyy koko ajan.
Ja maalämpöhän on jo vanha juttu. Jos on omaa tonttia niin sekin voisi onnistua.freesoul65 kirjoitti:Mielipiteitähän pyydettiin ja mielipiteitähän nämä ovat. Mielestäni ilmalämpöpumppu pääasiallisena lämmitysjärjestelmänä on kehitysmaatasoa. Samoin kuin kolhonkylmät lattiat ja eristämätön huusholli. Jo 50 millimetriä styroxia tekisi ihmeitä eikä maksaisi paskakaan – mutta kun ei niin ei.
Kyllä Espanjassakin osataan. Meidän talomme (10v vanha) ulkoseinät ja huoneistojen väliset seinät on tehty kahdesta lappeelleen muuratusta reikätiiliseinästä joiden välissä on 50 mm styroksi. Ilmastoinnin hoitaa huonekohtaisten termostaattien ohjaama kanavoitu ilmalämpöpumppujärjestelmä ja kylppäreissä on lattialämmitykset. Ikkunat ovat kaksikerroksisia. Sekä seinät että ikkunat pitävät lämmön ja myös äänen varsin hyvin.
Jos olemme talvella olleet Suomessa (lämmitys ei päällä), huoneiston lämpö laskee n. 16-17 asteeseen. Palattuamme ilmalämpöpumppu nostaa huoneiston lämmön mukavaksi puolessa tunnissa, mutta lattioiden lämpeneminen paljaalle jalalle siedettäväksi vie kyllä parisen viikkoa. Tästä syystä käytämmekin mattoja. Eräät tuttavamme ovat laittaneet laminaatin kivilattioiden päälle ja samalla huoneiston lämmitystarve on pudonnut huomattavasti.
Minusta ilmalämpöpumppu sopii näille leveysasteille erinomaisesti: lämmittää ja viilentää tarpeen mukaan sekä poistaa ylimääräisen kosteuden, joka on yksi pahimmista täkäläisistä ongelmista. Jos emme ole Espanjassa, olemme jättäneet parin ikkunan persiaanakset yläosistaan puolen metrin matkalta ”reikäraoille” ja toisen puolen ikkunoista V-asentoon pienen ilmankierron varmistamiseksi.
betonilattian alle (rossipohjaan) 50 mm Finnfoamin tai styroxin ja päälle laminaatin. Ovia pitisi sitten säätää, jotta toimisivat.
on kyllä korvaamaton lämmönlähde. Asumme n. 120 m2:ssä 7 -vuotta sitten rakennetussa omakotitalossa jossa on varaava takka ja sähkölämmitteiset lattiat. Kuitenkin lattiat talvella ovat välillä kylmät ja kun asensimme toissavuonna ilmalämpöpumpun on tilanne aivan toinen. Kovilla pakkasilla se ei toimi, mutta nytkin on ollut niin leuto talvi, että ilmalämpöpumppu on joka päivä päällä. Lämpö leviää nopeasti ja lattiat tuntuvat heti lämpimämmälle. Viime kesänä parina iltana jähdytimme huoneiston ennen nukkumaan menoa.
Onko pumpuissa sitten paljon eroja, sitä en tiedä. Jos tiivistää lattiat kuten edellä on kerrottu ja lisänä ilmalämpöpumppu, niin kuvittelisi sen riittävän n. 2-3 huoneen asuntoon sielläkin. Sähkölasku kasvaa, mutta voiko sitä välttää ellei halua palella kylmillä keleillä.
Ovatko Espanjassa seinät ”aina” ohuet ja huonosti äänieristetyt, vai onko niissä paljon laatueroja? Itse en halua kuulla naapureiden ”normaaliääniä” :)! Täällä kun on tottunut moninkertaisiin ikkunoihinkin, on kulttuuri Espanjassa äänieristyksen osalta varmasti heikompi.
Espanjasta löytyy kaikenlaista asumusta. Omaa asuntoamme pidämme korkeatasoisena, hyvä lämmön ja äänen eristys ja korkealaatuiset materiaalit sekä tietysti sijainti, jonka merkitystä ei sovi vähätellä.
Olimme melko poikkeavia normaalikäytännöstä aikanaan asuntoamme hankkiessamme täältä Espanjasta. Teimme kaupat huoneistosta, josta ei ollut valmiina kuin peruspiirustukset. Tontti, jonne rakennus nousisi, oli pelkkää campoa. Tosin kadut palmuineen ja rantapaseo oli olemassa. Ja kuten sanottua, sijainti oli yksi keskeisimpiä valintatekijöitämme.
Ennen päätöksen tekoa tutustuimme rakentajan aikaisempiin kohteisiin, rakennustapaan, materiaaleihin, jne. Rakentaminen kesti kaiken kaikkiaan reilut kaksi vuotta, jona aikana seurasimme rakentamisen eri vaiheita ja meillä oli mahdollisuus vaikuttaa varsin moniin ratkaisuihin ja materiaalivalintoihin huoneistossamme.
Rakennusbuumin aikana tehtiin paljon kelvotonta, sellaisia, jotka eivät kelpaa pohjoismaisille ihmisille, eivätkä kunnolla espanjalaisillekkaan. Niitä ne myymättömät asunnot pääasiassa ovat. Erityisesti seinien lämmön ja äänen eristykset saattavat olla kehnoja, usein näki ulko- ja huoneistojen välisten seinien reikätiilit muurattavan pystyyn ja tiilien reiät sitten tukittiin rappauksien yhteydessä. Joskus tiilivarvien väliin tosin näkyi laitettavan styroksia, joka oli sitä 30 mm vahvuista.
Monet sanovat, että alkaa olla kiire, jos haluaa saada edullisesti asuntokuplan puhkeamisen johdosta alennusmyyntiin tulleita asuntoja. Parhaat ovat jo menneet ja jäljelle on jäämässä noita ”miljoona-asuntoja”, siis niitä, joita tehtiin samalla muotilla tuhansia ja tuhansia ja joiden laatu ei ole kovin hääppöinen.
Kun ostaa asuntoa, on tosiaan aika monta asiaa, joihin kannattaa perehtyä, jotta saisi mieleisensä.
OnniHelga kirjoitti:Onko pumpuissa sitten paljon eroja, sitä en tiedä.
Lämpöpumpuissa on merkittäviäkin eroja, niin hyötysuhteessa, käyttöominaisuuksissa, melutasossa, kestävyydessä kuin monessa muussakin asiassa.
Espanjaan lämpöpumppua eli ”ilppiä” valittaessa voi hyötysuhteen hyvyyden päätellä suoraan ns. COP-luvusta, jos se on määritelty EN 14511 standardin mukaisin mittauksin (kuten yleensä on). Varoituksen sana: Suomen ilmastoon sopivaa ilppiä ei pidä erehtyä valitsemaan samalla kriteerillä – siltävaralta että joku meinaa haksahtaa.
Aiemmin esitetty idea vesi/ilma-lämpöpumpusta on erinomainen, siinä samalla saattaa lämmitä jopa käyttövesikin. Vesikiertoinen lattialämpö on hiljainen ja antaa mahdollisuuksia muihinkin lämmönlähteisiin kuin vain sähkö. Haittapuolena vain on, että se tuppaa maksamaan jonkinverta. Samoin ilma-vesi-pumput (”ilvit”) tuppaavat maksamaan enemmän kuin pelkät ilpit.
Aivan käypäinen merkki ilpiksi on esim. kiinalainen Midea – millä nimellä sitä sitten täällä kaupitellaankin.
Mitä tulee parhaisiin asuntoihin ja myyntihintoihin, niin ne aivan kaikkein parhaimmat kämpät eivät ole koskaan myynnissä edes olleet vaan menneet tiskin alta ”hyvälle veljelle”. Kyllä täälläkin kähmintä osataan ihan kuten 90-luvun Suomessa.
Todennäköisesti vuokraamalla pääsee varmemmin kiinni laadukkaaseen kohteeseen kuin yrittämällä väkisin ostaa sellaista mikä ei ehkä ole just nyt myynnissä.
PS. OnniHelga, teillä on varmaan Suomi-kämpässä ajoittain lattiat kylmät, koska sähköinen lattialämmitys ja ilppi kilpailevat keskenään? Ajoittain ilppi tuottaa kaiken tarvittavan lämmön –> lattia kylmenee. Ratkaisu olisi ollut tehdä vesikiertoinen lattialämmitys eikä sotkea lämmön jakelutapaa ja lämmitystä keskenään.
PSS. Santiago vai kuka se pölhökustaa oli: Ilpissä voi tosiaan olla ilmankuivaustoiminto, mutta sori vaan: se tuskin kykenee samanaikaisesti SEKÄ lämmittämään ETTÄ kuivaamaan ilmaa. Siksi erillinen kuivaava lämpöpumppu voi olla laadukkain ratkaisu. Suomessa noita on käytetty ihan pyykinkuivaushuoneissakin vaikka lämmitysmuoto olisi mikä ja Suomessa talvella ilmakin kuivempaa kuin täällä. Silti ne kannattavat, koska nehän käytännössä ottavat ilmasta vesihöyryn sisältämän entalpian talteen ja palauttavat sen ilmaan kuivatessan.
santiago kirjoitti:Ei ollut Suomen tilanne hyvä, mutta Espanja oli vielä huonompi, koska oli korkeammalla sijalla ”huonoustilastossa”!
”Viime vuoden OECD-raportin mukaan Suomi on oikeudenmukaisuusindeksillä mitaten neljänneksi heikoimmalla sijalla lääkäripalvelujen tavoitettavuudessa, kun huomioon otetaan asiakkaan tulotaso. Suomen edellä ovat vain Puola, Yhdysvallat ja Espanja.”
Sanoi oecd mitä tahansa, niin Suomessa , Stadissa, Röbassa, 4 vuotta sitten , kun vielä asuttiin siellä, oli normaali odotusaika leguriin siinä kolme viikkoa.
Täällä viikko sitten sunnuntai-iltana aktivoiduin tilaamaan omalegurille ajan INTERNETISSÄ ja sain sen seuraavaksi aamuksi eli maanantaiksi klo 10(kymmeneksi). Ja koska koin ihmeparantumisen yön aikana , peruutin sen aamulla yhdeksältä, INTERNETISSÄ. Jotta näin täällä tänään.
Eikä käynti olisi maksanut mitään, toisin kuin Suomessa. Paitsi sitä kauttahan se mulle maksaa , että suomen valtio verottaa mua joka kuukausi ns. sairaanhoitomaksulla.Heh heh, santiagon yksittäistapaus vs. OECD:n rapsa. Kumpikohan on ns. tieteellisempi perusta mielipiteenmuodostukselle?
Puskahan asiasta avautui. Ja Puskahan on näissä asioissa Suomen virallinen profeetta.
Minä nyt satun , ihan omien kokemusten perusteella , KERRANKIN, olemaan Puskan kanssa jostain asiasta samaa mieltä.
Ja olisihan se jotenkin oikein , että juuri Röbassa, missä sentään asukkaat lienevät sitä ryhmää jotka maksavat vähintäänkin keskimääräisiä veroja , saisivat jotain vastinetta veroille palvelujen muodossa.
Ja terveyspalvelut lienevät peruspalveluista tärkeimpien joukossa...parempi kun vuokraatte koko asunnon vaan, ette siinä paljoa häviäkään.
Vuokratkaa ensin sellainen kämmppä jonka haluatte kaikenkaikkiaan sen olevan,
siinä asuessanne ehditte rauhassa fundeeraan, että onko teille hyvä kaikkiaan
alueineen 🙂
0
0
Sinun täytyy olla kirjautunut vastataksesi tähän aiheeseen.