apua kaivataan… Saako suomalaista ruokaa toimitettuna kotiin esim. suomi ruokakaupoista fuengirolasta tms.??

http://www.uusifuengirola.fi , tässä lehdessä ilmoittavat mm. suomikaupat.Lehti on ilmaiseksi luettavissa netissä, ja ilmestyy joka viikko.
Sitten vaan soitto kyseisille yrittäjille ja asia varmaan selviää.

Uusi(n) suomikauppa on ”La Leona” siinä Centro Finlandiassa, mutta eipä näy UF:ssä olevan puhelinnumeroa..

Voi maannaiset kun menee vaikeeksi! Ei taida olla vika jauhoissa, vaan jossakin muualla. Minä ostan Mercadonasta seká hiivat että jauhot, sokerin, munat, kanelin, voin ja maidon ja erinomaisesti onnistuu pullan leipominen. Ja teenpä kotona myös ihan supisuomalaisia keitinpiirakoitakin supiespanjalaisista aineksista ja aina onnistuu.

Mä en voi olla panematta lusikkaani tähän soppaan. Ja sitten pientä hämmennystä.
Mulla on oma teoriani siitä miksi leipä vieraan karvasta ois? Siis suomennettuna ulkomaan – ja siis Espanjankin ruoka maistuu oudolle , ellei peräti pahalle suomalaisen suussa.
Syy taitaa olla se , että Suomessa on totuttu huonolaatuisiin , ellei peräti ala-arvoisiin elintarvikkeisiin.
Kun täällä , kuten muuallakin länsieuroopassa , on laatu aivan eri tasolla , on tietysti makukin jotain ennenkokematonta suomalaisille.
Tulee tässä mieleen parin päivän takainen uutinen suomesta. Joku Atria , Hk tai Jalostaja käsitti oikeaksi mättää jauheLIHApihveihin kanan nahkaa ja taisi sinne mennä jotain muutakin mielenkiintoista.
Ei tainnut Mummo aikoinaan käyttää samoja aineita, eikä Äitikään. Mutta einesteollisuus kyllä osaa käyttää mielikuvitusta. Bisnes ja kvartaaliajattelu ennen kaikkea.
Tällä rintamalla Suomi taitaa olla etulinjassa.

Minä arvasin ja odotin tätä reaktiota! Miksi aina pitää vetää herne nenään??? Minulla on leipomiset onnistunut, tervetuloa vaan maistelemaan, mutta en minä silti tarkoittanut, että minä olisin hyvä leipoja ja siná huono. Sinä vain halusit asian niin ymmärtää!! Syy epäonnistumiseen voi olla esimerkiksi se, että noudattaa SUOMALAISTA pullaohjetta jauhomäárineen. Kas kun táällä jauhot on hieman erilaisia, niitä on käytettávä enemmän kuin suomalaisia ja se taas voi vaikuttaa myös muihin ainesuhteiin. Ja uunikin voi vaikuttaa, miten tasainen lämpö siinä on jne. Ei se leipojan osaamisesta tai osaamattomuudesta yksin riipu, kai sen suomalaisena pullamaakarina itsekin tiedát.

Jäi kertomatta, että en ole pullantuoksuinen pikkumummo, jonka ainoa pätemisen alue on keittiö. Ei, minä olen patalaiska ja päden ihan muilla areenoilla ja siksi en viitsi risteillá pitkin kaupunkia etsimässä pulla-aineksia eri kaupoista. Jos tarvikkeet ei löydy lähimmästä supermarketista niin nisu saa jáádä leipomatta.

Minua vain ottaa pááhän nämä aina elávät suomalaislegendat joiden mukaan Espanjasta ei saa hiivaa, vesihanoja, munalukkoja, tuulilasinpyyhkimiä. Ja että kaurahiutaleet, vehnájauhot, kahvi, riisi, juusto, makkarat ja joulukinkut on ostettava suomikaupasta kun ne on niin paljon parempia kuin espanjalaiset tuotteet.

Espanjassa on ollut gastronomiaa jo silloin kun suomalaiset asuivat savupirteissä ja soivát naurishaudikkaita. Mistäpä luulette esimerkiksi vehnájauhojen ja pullanleipomisen suomen perukoille tulleen, vai onko se ihan keksitty suomessa. Ja riisi ja kahvikin kait kasvaa siellä, vai onko niin, että espanjalainen riisi vain káy siellä jalostumassa ja ostetaan sitten parempana täáltä espanjasta suomi-putiikista.

Nämä legendat ja ennakkoluulot siirtyvát aina uusille tulokkaille: Espanjasta ei saa mitäán ja jos jotain saa niin se on huonoa. Me ollaan, ihan tasan kuten Santiago totesi, totuttu syömään kanannahkapihvejä eiká paremmasta tiedetá eikä osata arvostaa.

olla pikkumummu ja kun elelen taalla ”makeen” kundin kanssa jolta laakari kielsi kihdin takia nama kaupan valmiit tuotteet,paatin sit itse opetella leipomaan.

Tosin kuulun myos niinhin ”valittajiin” joka harvoin Espanjassa on loytanyt tavallisesta leipakaupasta tai supermarketista mieleistansa ”dulcea”.

Eri asia on sitten kunnon konditoriamyymalat,mutta meidan nurkilla ei niita ole…ja onhan se sitten se ”hintakysysmyskin”.