Espanja.org Elämyksiä espanjasta
0
0
alkaa Palstan Soiniksi ja sanoa ”mitäs mä sanoin”? Aloitin ketjun jotakuinkin lauseella ”Kuinka pitkään uskot Espanjan pystyvän pitämään yllä nykyistä sosiaalijärjestelmää” niin aika hauskaa kommenttia siihen tuli… silloin. Jokos nyt ääni muuttuu kellossa kojoilla ja muilla nykyisen menon ihailijalla? Tässä voi nimittäin käydä vielä niin, että jossain ”länsimaisessa ”sivistys”valtiossa” kaivetaan vielä torrakat ja pystykorvat esiin. TILANNE ON IHAN OIKEASTI AIKA PAHA – kuten Vanhatyttö ansiokkaasti asiaa kuvasi. Investoinni Espanjaankin ovat tyrehtyneet, koska isojen linjojen analysoijat ovat sitä mieltä, että Espanja taantuu kovaa vauhtia ja pitkään.
Mutta toivokaamme ainakin me, jotka täällä ”turistivyöhykkeellä” asumme, että Espanja pyrkii pitämään tuottoisan turismin käynnissä ja samalla saamme nauttia sen tuoman infrastruktuurin, järjestyksen ja toimivien palveluiden iloista… vaikkapa sitten omasta pussista maksamalla.
Ja laskusta voi tulla hyvinkin komea kun kulujen päälle pistetään 20% vaikka ihan vain velkojenmaksuveroa. Taas voittivat ne, jotka ehtivät nauttimaan täysimääräisesti velalla oleilusta ja ovat nyt pilvenreunalla katselemassa miten jäljellejääneitä kurjuutetaan. Mutta tilannehan on selvästi parempi kuin 1600-luvulla, joten eihän tässä mitään hätää ole.
Tässähän tämä: http://espanja.org/node/67855
Niin ja vastaus Vanhantytön alkuperäiseen kysymykseen: pahasti tulee käymään hyvin monille, koska prosessi on vasta alkutekijöissään. Kaikki kärsivät – toiset enemmän kuin toiset; jotku jopa kuolevat mellakoissa jne.
Historian näkökulmasta tämä nykytilanne on mielenkiintoinen – aina aikaisemmin, myös 1930-1940 -luvuilla, Euroopassa káytiin sotia toisia eurooppalaisia valtioita vastaan nationalismin hengessá. Saksa haki elintilaa ja halusi yhdistáä kaikki saksan kieltä puhuvat saman lipun alle ja ihan samalla tavalla oltiin Suomen rajaa siirtámássä Uralille, jotta kaikki suomen kieltä puhuvat olisivat olleet saman valtion kansalaisia. Nyt tällaisia kansallisvaltioiden tiukkoja rajoja ei enää ole, me olemme kaikki eurooppalaisia ja meitá yhdistää yhteinen raha, lait, ja talous. Tätä tilannetta voisi mielestáni verrata 1700-lukuun ja Ranskan Suureen vallankumoukseen, sen taustallahan olivat ylieurooppalaiset valistusaatteet ja ylieurooppalainen yhteiskuntien jakautuminen suureen pahoinvoivaan rahvaaseen ja pieneen etuoikeutettuun yláluokkaan, jolla oli kaikki raha ja kaikki valta. Silloin 1700-luvulla Eurooppaa yhdistivát valistusaatteet, nyt Eurooppaa ja koko maailmaa yhditáá internet, jonka kautta voidaan nopeasti masinoida vaikka mitä kansanliikkeitä, kuten arabimaiden kapinoiminen ja tämá koti-Espanjan 15M-liike osoittavat.
Tuon 15M-liikkeen katsotaan olevan sukulaissuhteessa arabimaiden kansanliikkeeseen. Nekin alkoivat rauhanomaisesti, ilman vákivaltaa kansan puolelta ja niistä tuli vákivaltaisia vasta sitten, kun vallanpitäját vastasivat náihin protesteihin ampumalla väkijoukkoon. Espanjan liike, joka todennáköisesti tulee leviámáän ainakin naapurimaihin, on rauhanomainen ja vákivallaton. Mutta kuinka kauan – melko varmasti jossakin joku painaa liipasinta ja siitä se sitten láhtee… Itse pelkään, että Cataluñia on palopesáke. Espanjassa on erinomaisen hyvissá voimissa oleva äárioikeisto, se on hiljaa ja piilossa, mutta se ei tarkoita sitä, etteikö sitä olisi. Falangisteillahan oli kunnallisvaaleissa ihan avoimesti ehdokkaita ja vaikka heitä ei äänestetty, se ei tarkoita, ettá heitä ei kannatettaisi. Ja kun tiukka paikka tulee, sitten kun rahapiirit todella sáikáhtávát, nousee äärioikeisto esiin ja vaatii kansan äänen vaimentamista. Ja näin on muissakin Euroopan maissa – vallanpitäjillá ja ”markkinavoimilla” on niin paljon pelissá, että eivät ne voi taipua ihan noin vain omasta vallastaan ja asemastaan luopumaan. Pahoin pelkään, että seuraava suuri rettelö Euroopassa tulee tapahtumaan nimenomaan yhteiskuntien eliitin ja kansan válillá-syntyy jonkinlainen Euroopan laajuinen sisállisota, joka muuttaa tämán vanhan ja aika lailla umpikujaan ajautuneen járjestelmán rakenteita, joko kohti diktatuuria tai todellista demokratiaa.