Tosi

kiva lukea teidän kokemuksistanne :).

Minustakin tuo iloinen kalkatus ja kilkatus on positiivista elämän ääntä.
Se meluisuus, joka meikähissukkaa haastaa on (joidenkin) paikallisten mieletön desibelien käyttö musiikin suhteen. Myös lapset ja vesileikit tuntuvat saavan joidenkin aikuisten äänivarat moninkertaistumaan.

Naapurien perheneuvottelut on joskus myös kovin ISOKIRJAIMISIA. Mutta, kuten sanottu, kärsivällisyyden kasvattaminen kannattaa ;).

Viihdymme silti hyvin. Emme me Suomessakaan kovin ”integroituneita” olleet.