Tietääkseni vaimoltani ei

Uusimmat Keskustelu Asuminen ja eläminen Terveysjutut Raskaana Espanjassa Tietääkseni vaimoltani ei

LINKKI
Profiilikuva käyttäjästä cside
cside Ei kirjautuneena
Liittynyt: 28.10.2007
Kirjoituksia: 0
Vastauksia: 9

Tietääkseni vaimoltani ei otettu koepalaa raskauden aikana, en ole aivan varma. Veri kokeita ja pissanäytteitä kylläkin ja kun verensokeri-arvot oli jotain outoa niin passitettiin 6 tunnin verikokeisiin, joiden tulokset oli taas nekin todo bien.

Päätimme keväällä, että vaimoni tulee synnyttämään Espanjassa. Vaimo ei EU-kansalaisena ja espanjaa osaamattomana Suomi olisi ollut helpompi paikka synnyttää, mutta toisaalta olisimme joutuneet olemaan useita kuukausia erossa ja laskukin olisi seurannut perässä.

Vaimon päästyä Espanjaan aloin etsimään sairaalaa johon tehdä normaalit raskauden aikaiset käynnit. No parissa ekassa sairaalassa ei ollut kyseisiä palveluja, yhdestä neuvottiin toiseen joka oli vain synnytystä ja hätätapauksia varten. Kysyivät, että mikä hätänä… vastasin että eihän tässä mitään, normaalia tsekkausta haluaisimme. No eivät sielläkään auttaneet. Eräs toinen lähisairaala osasi jo antaa osoitteen paikalliseen terveyskeskukseen johon ei taksikaan ensin löytänyt. No tämä t-keskus oli kuitenkin mainio paikka ja viimeiset 4 kertaa tarkastus tehtiin siellä, ultrat kolme kertaa taas muualla isommassa mestassa. Terveyskeskuksesta vaimoni sai myös tilapäisen SIP-kortin raskauden johdosta ja minä SIP:n näyttämällä eurooppalaista sairasvakuutuskorttia. Kun emme kuulu Espanjan sosiaaliturvaan…

Koitti sitten päivä jolloin vaimoni soitti töihin, että nyt ois vesivahinko. Siitä sitten autolla vaimo hakemaan kotoa ja kohti Clinicoa, isoon yliopistolliseen sairaalaan johon meidät oli ohjeistettu menemään terveyskeskuksessa. Aikaa emme ennättäneet varata koska olimme viikon etuajassa. No sairaalan respassa viivakoodiranneke käteen ja synnytyshuoneeseen. Vaimolle piikki selkään, jottei kipua niin pahasti. Niin ja englantiahan puhuttiin lääkäreiden toimestakin noin puoli sanaa, saivat luotua oman jännityksensä siitäkin.

No pitkällisten ponnisteluiden jälkeen terve poika putkahti maailmaan aamukahdelta jonka jälkeen porukka osastolle nukkumaan. Uteliaana kyselin että mites isukin laita. Joo, sinne samaan paikkaa äidin ja vauvan kanssa. Täällä homma menee niin, että vanhemmat kaitsevat vauvaa ensihetkestä alkaen ja hoitohenkilökunta on enempi vähempi taka-alalla. Jälkeenpäin ajateltuna aivan loistava systeemi, sillä monet asiat tulivat eteen tuon kolmen yön ja neljän sairaalassa vietetyn päivän aikana, jotka muuten olisivat aiheuttaneet turhaa hermostumista kotosalla. Ja karttuihan kielitaito roimasti terveydenhuollon sanastolla. Lisäksi toistaiseksi palvelut ovat olleet meille täysin maksuttomat.

No nyt on reilu kuukausi kulunut, kaikki hyvin ja elämä palautunut jo melkein normaaliksi. Odotamme nyt Kelasta sairaanvakuutuskorttia, jotta täällä saisimme sitten SIP-kortin neuvola-käynneille. Perhe kävi jo lomamatkalla Madridissa jonka kautta saimme pojalle Suomen henkilötunnuksen ja passin anottua, iso kiitos siitä Madridin suurlähetystölle.

Täytyy kyllä todeta että jos nämä kaikki asiaan liittyneet tapahtumat olisivat olleet etukäteen tiedossamme, olisi pala noussut kurkkuun, mutta jälkeenpäin ajateltuna emme tästäkään vuodesta vaihtaisi päivääkään toiseen.

Kohti uusia kommelluksia… 🙂