Tässä muutama asia sieltä

Tässä muutama asia sieltä täältä sekalaisessa järjestyksessä omiin kokemuksiin ja samanlaiseen Espanjaan muuttoon perustuen! Tervetuloa tänne 🙂

Toivottavasti pääset tutustumaan miehesi perheeseen ja ystäviin. Heidän kauttaan sopeutuminen käy mukavasti ja saat itsekin ystäviä. Etsi itsellesi kiva harrastus, jonka parissa voit myös tavata uusia ihmisiä. Espanjalaiset esittelelevät maataan ja sen tapoja mielellään ja avoimesti! Tutki ja tutustu lähiympäristöön sekä matkaile Espanjaa ristiin rastiin mahdollisuuksien mukaan.

Opiskele kieltä (jos et osaa). Málagan kunnallinen kielikoulu, Escuela Ofícial de Idiomas on erittäin edullinen ja tehokas vaihtoehto yksityisiin kouluihin verrattuna! Suosittelen. Opeta miehellesi myös Suomea arjen askareiden lomassa 😉 En tietenkään ala jakelemaan mitään parisuhdevinkkejä, mutta sanon silti että puhukaa paljon ja kaikesta. Toisinaan pienet kultuurierot saavat aikaan väärinymmärryksiä ja hämmennystä jos niistä ei voida puhua. Mutta toisaalta ne kultturierot antavat yhteiseen eloon niin paljon rikkautta! (Näitä ”kulttuurieroja” on toki samaa kansalaisuutta olevienkin liitoissa ;))

Varaudu käytännön asioiden vaikeuteen esimerkiksi virallisissa paperiasioissa. Kaikki hoituu hitaasti (hoituu kumminkin) ja systeemi on kuin 1600-luvulta. Pitäkää aina mukananne valokopiot kaikista papereista mitä vaan on kun asioitte virastoissa. Ota Suomesta mukaan tutkintotodistukset, tuore virkatodistus Maistraatista yms. paperit.

Ruoka on ihanaa! Tutustu paikalliseen tapaan laittaa ruokaa (pääset helpommalla ja halvemmalla). Tarjoa silloin tällöin kyläilijöille jotain herkkuja suomalaiseen tyyliin (lettuja, pannaria, itsetehtyä täytekakkua…). Ruokailurytmi täällä on Suomeen verrattuna erilainen, mutta siihen tottuu kyllä ja pian ymmärrät miksi esim. kesällä syödään silloin ja silloin ja milloin pidetään siestaa 😀

Pidä sukulais- ja ystäväyhteydet Suomeen kunnossa. Pidä Suomen passi aina voimassa ja ennakoi sen vanhentuminen/uusiminen aina Suomen matkaa suunnitellessasi. Mahdollinen Suomi-ikävä voi iskeä, mutta ensihätään voi helpotusta hakea vaikka suomalaisleipomon ruisleivästä tai omaa kieltä puhuvalta kampaajalta 😉 Asenne on tärkein. Kun tietää mitä haluaa ja on tehnyt valintansa, niin täällä elämiseen tottuu nopeasti ja huomaa, että haluaisiko sitä oikeasti enää Suomessa asuakaan (?).

Kerron mielelläni lisää jos haluat kysyä jotain konkreettisempaa 🙂 Olen itse asunut nyt kolme vuotta täällä rannikon läheisyydessä.