Sen salaisuus …

Joo, naisellisin keinoin, sillä he eivät pyri olemaan miehiä 🙂

Kaikki mitä odotat avoimuuden suhteen on suht’ todellista, mutta sisäänpääsy espanjalaisen naapuruston arkiseen elämään ottaa ehkä hieman enemmän aikaa ja ennen kaikkea se edellyttää myös itseltäsi aktiivisuutta, aloitteellista osallistumista, avauksia ja – kielitaitoa, vaikka auttavaakin.

Mutta itse asiassa yllytyin vastaamaan kun sanoit ensin miehen suojelevan työpaikkaansa ja seuraavaksi ymmärsinkin hänen viihtyvän turvallisella kotisohvalla.

Pettymyksiä tuskin kokee maata muuttaessaan, jos ei aseta odotuksiaan saati mitään vaatimuksia liian epärealistiselle tasolle. Lisäksi edellytetään joustavuutta sopeutumisessa toisenlaiseen ympäristöön, elämäntapoihin ja kulttuuriin. Joillekin muutos on rasite, mutta uskoisin että useimmille rikkaus.

Neña tuolla toisesa ketjussa hehkuttaa ihanaa elämää. Tuli hyvä mieli sitä lukiessa kun muistin, miltä ensimmäisen kuukausien aikana tuntui lähes päivittäin. Sittemmin kaikkeen tottui, palmut ja päivänpaiste muuttuivat itsestään selviksi, arkinen elämä alkoi vedä mukaansa mutta kuitenkin jokainen päivä toi mukanaan jotakin uutta.

Jos miehesi jonakin päivänä huokaa elämän maistuvan tylsältä, kysy haluaisiko hän muutosta.
Seuraavaksi voittekin ottaa käsiinne kynät ja paperia kirjoittaen kumpikin erikseen listan nykyisen elämänne hyvistä ja huonommista puolista. Ja sitten voitte funtsia, mitä menettäisitte tai saisitte tilalle, jos viettäisitte vaikkapa aluksi yhden vuoden mittaisen vuorotteluvapaan jossakin muualla.

Tämmöisiä tuli mieleen – mutta eipä juuri omakohtaisia pettymyksiä.