Sen oppii kyllä

Uusimmat Keskustelu Yleistä Yleiset pulinat Kinkun kanssa Sen oppii kyllä

LINKKI

vanhatyttö
Ei kirjautuneena
Liittynyt: 12.08.2009
Kirjoituksia: 49
Vastauksia: 1748
mampu kirjoitti:

Kovin hitaasti ehtyy meidän kinkku, sen verran hankalaa sen ohuiksi siivuiksi leikkaaminen on ettei ihan hetken mieliteosta viitsi ryhtyä. Eniten kinkusta taitavat nauttia perheen koirat, jotka viettävät pitkiä hartaushetkiä kinkkupöydän vieressä; silmät puoliummessa tuijottelevat haaveksien kinkkuun päin sieraimiaan värisytellen 🙂

Älä huoli. Kinkun leikkaaminen on taitolaji, siitä járjestetáán kilpailujakin. Ja se on tárkeá osa ravintola-alan opetusta ravintolakoulussa. Leikkaamaan oppii leikkaamalla ja leikkaamalla. Ihan kokemuksesta sanon, olen aika hyvá kinkunleikkaaja jo. Ja tärkeáä on, että válineet ovat hyvát, veitset, terotin ja soporte, teline.

Ja jamoniahan syödáán ihan sellaisenaan, sitá ei tarvitse suomalaisittain laittaa leiván päälle, vaan voi napsia siivuja ihan lautaselta suoraan. Joten eiköhán se teillákin mene. Muista suojata leikkauspinta jamonin omalla rasvaviipaleella, muuten se kuivuu ja menee huonoksi. Nautinnollisia hetkiá.

Ja muuten, jamonsiivuja ja kuutioita voi káyttáä erilaisiin ruokalajeihin. Vaikka makkarakeiton tai lihakeiton sekaan makua antamaan, kaspatson kyytipohjaksi, munakkaaseen, salaattiin, piirakan táytteeseen jne. Ja luu kannattaa sitten keittää liemeksi, jonka sitten voi käyttáä ruuanvalmistuksessa. Jamonista ei mene oikeastaan mitáán hukkaan, rasvat ja nahkakin maistuvat koirille. (jos uskallat antaa, minun koira tykkáá kovasti)