Sarjan on ohjannut ja

Sarjan on ohjannut ja käsikirjoittanut Jussi Korva.

Kun sama ihminen sekä käsikirjoittaa että ohjaa, ja kenties ehkä vielä osallistuu sekä kuvaamiseen, että leikkaamiseen, niin lopputulos onkin sitten melkolailla tekijänsä näköinen, eli tässä tapauksessa Jussi Korvan näköinen Fuengirola. Nimittäin, oikeasti hyvin toimivia ”yhden miehen tiimejä” on todella harvassa. Kaikki nyt vaan eivät ole Clint Eastwoodeja.

Dokkarissa käytetty ’yhden kameran tekniikka’, samoin kuin myös laiskanlainen leikkaus, jossa yhtä henkilöä haastatellaan minuuttitolkulla yhtämittaa ilman, että tehtäisiin haastatteluista hieman enemmän ’salaattia’, on todella puuduttavaa. Kuin söisi salaatin aineosa kerrallaan, aakkosjärjestyksessä.

Myös kamera-ajoihin olisi voinut panostaa paljon lisää. Esimerkisi käyttämällä enemmän liikkuvuutta ja useampia kuvakulmia, olisi homma saatu näyttämään edes visuaalisesti hieman mielenkiintoisemmalta. Silti aivan samoilla kustannuksilla. No, ehkä suomalaiseen katsojamakuun sopiikin paremmin hidastempoisuus, mene ja tiedä.

Haastatteluissa on kyllä onnistuneesti vältelty ”puhuva pää” -efektiä, mutta sitten onkin jämähdetty ”puhuva vartalokuva” -lopputulokseen.

Tokihan baareissa käydään rentoutumassa ja alkoholia käyttävät kaikki kansallisuudet, espanjalaisetkin toisinaan ihan reippaasti, vaan mitä tulee siihen osioon, jossa hieman hiprakkaista suomalaismutsia haastatellaan, on hänen vieressään istuva espanjalaistuttava(-mies) silmin nähden hämillään, ellei peräri nolona. 😕

No, tietysti tämä kaikki julkituomani on yksiomaan vain minun näkemykseni sekä mielipiteeni ja makuasioistahan ei pitäisi kiistellä. 🙂 Vai pitäisikö sittenkin? 😉