Provosoidunko? En! Jos nyt vähän!

LINKKI
Profiilikuva käyttäjästä Raija
Raija Ei kirjautuneena
Liittynyt: 20.07.2006
Kirjoituksia: 6
Vastauksia: 152

Ajattelin olla provosoitumatta, jos nyt kuitenkin pikkuisen, ennen kuin jatkan matonpesua…:)

Ocaso kirjoitti:

Ihminen joka voi pahoin ei pysty luultavasti auttamaan maailmaa, tätä mieltä itsekin olen. Pahoinvoivan ihmisen luultavasti tulisi hakea apua sitä tarjoavalta kompetentilta instanssilta.

Höpsistä!!! Ei tässä kukaan, et sinäkään puhu sen tason pahoinvoinnista, vaan ihmisen luontaisesta halusta saada kokea mielihyvää auttamalla muita. Ja vakavampien tapausten kohdalla kannattaa muistaa Kerava pari viikkoa sitten.

Ocaso kirjoitti:

Itselleni tulee mieleen muutama kansanmurha historiassa, nyt vain esimerkiksi, joissa nämä omasta mielestään hyvinkin nerokkaat subjektit ja instanssit paransivat maailmaa ainakin omasta mielestään, poistamalla tai ainakin yrittämällä poistaa muutaman kansan maan päältä. Tässä he käyttivät mittarina omia ideoitaan ja omia arvojaan maailmasta, ja heille suotuisasta ja mieleisestä maailman järjestyksestä.

Toinen höpsistä! On olemassa eettisiä arvoja, joita ei varmasti tarvitse kyseenalaistaa. Ihminen kun on ”luomakunnan kruunu” – silti eläin itsekin – osoittaa sydämen sivistyksensä kantamalla vastuuta ”niistä pienimmistä”. Toki siinäkin joskus tarkoitus hyvittää keinon, mutta jos edelleen puhutaan esp. kulkukoirista, niin kovin suurta eettistä pulmaa ei siinä voida nähdä
ja vertailu Aatuun yms. on aika ontuvaa.

Ocaso kirjoitti:

Mutta miksi vertaat Jane Goodallin apinoiden kanssa työskentelyä ihmislasten adoptointiin ? Vertaatko ihmisiä apoihin, vai ajatteletko mahdollisesti Jane Goodallin toimintaa apinoiden kanssa verrattavaksi ihmisen toisen ihmisen adoptioon ? Eläinten humanisointi ei mielestäni aja kenenkään asiaa, vaan nimenomaan taistelee itse luontoa vastaan, eläimet eivät ole ihmisiä eikä heitä tule ihmisiin verrata, vain näin voimme ymmärtää luontoa, meidän itsemme suhdetta siihen ja mahdollisesti auttaa itseämme sekä luontoa.

En verrannut adoptiota Jane Gooddalliin vaan ihan suoraan topicin aiheeseen eli kulkukoiriin. Eläimet eivät ole ihmisiä, mutta ihmiset ovat eläimiä, joita jonkun käsityksen mukaan erottaa muista elämistä vain kyky tuntea kuolemanpelkoa. Yritin vertauksellani sanoa, että lapsen adoptointi kehitysmaasta tyydyttää tietyn ihmisen tarpeen, samoin koiran elämän ja -laadun parantaminen voi tyydyttää ihan yhtä suuren tarpeen jonkun toisen elämässä. Suotakoon se heille, minäkin suon, vaikka olen koirankasvattaja, jonka leipää teoreettisesti voidaan moisen kuljetusbuumin sanoa uhkaavan 😉

Ocaso kirjoitti:

Ihminen on myös kaunis kauheudessaan tai karheudessaan koska ihminen on epätaydellinen, ei ole kahta samanlaista ihmistä, eikä näin tule ollakaan. Siksi ihmiskunta jatkaa mahdollisimman täydellistä kulkuaan elämän miinakentässä mahdollisimman täydellisin varustein. Ja tämä luo mahdollisimman täydellisen maailman.
Olkoon tämä hyvä nyt, tällä hetkellä, ja parempaa maailmaa odotellen.

Tuon olisin voinut kirjoittaa itsekin. Ja: pidän itseäni realistina ilman blondiuden pinkkejä silmälaseja ja siltä pohjalta olen asiaa kommentoinutkin. Viimeinen lauseesi on kaunis.

Nyt matonpesuun: jokaisessa pilvessä on se hopeareuna; ainoa positiivinen asia mieheni aivoverenvuodossa oli se, että saimme taloomme pitkän pyörätuoliluiskan, jossa on helppo painepesurilla surrautella mattoja puhtaaksi 😉