Oi muistutit!

Oi ronkeli! 🙂

Muistutit mieleeni juuri nuo kamalat koulun hiihtokilpailut ja en tiedä vieläkään, miksi minut oli valittu yhtenä vuotena mukaan jopa koulujen välisiin hiihtokilpailuihin ( pelkät muutkin hiihdot olivat mielestäni yhtä tervanjuontia ) ja kun en sinä aamuna muuta keksinyt, niin tempaisin autotallissamme suksen poikki polveani vasten ja ilmoitin – ei voi hiihtää – välinerikko… 😉

Sitä vastoin pidän kyllä penkkiurheilijan näkökulmasta ampumahiihtoa lähes yhtä jännittävänä kuin mäkihyppyä! Jätkä keskittyy, jätkä liukuu, jätkä ponnistaa, jätkä leijailee ja jätkä laskeutuu! JEE JEE! 😉

No, valittiin minut kerran koulujen korkeushyppy kisaankin, mutta siitä lisää joskus toiste… 😉

Illan viimeisenä kuitenkin tiukka pohdinta, miksi suomalainen koululiikunta tappaa lähes kaikkien innon kokonaan liikkua??? Mielipiteitä – vai olenko ainut näiden muistojeni kanssa tamburiinin tahdissa myös hypähdelleenä??? 🙂