Oi ei… minäkin täällä liikutun :’). Kaunista, ja ihanaa kun ihmiset uskaltavat avautua täällä niinkin herkästä aiheesta.
Ja Raya:lle etenkin extra kiitos, luin tekstisi ja jotenkin näin kamalasti itseäni sinun kirjoituksissasi, siis niin kuin luonteessa. Itse olen kanssa aika sensitiivi tunnelmoija ja ikuinen haaveilija, ja on ihanaa miten muiden kirjoitukset loivat uskoa minuun..

Eksyin tänne palstalle melkein sattumalta, googlauksen seurauksena, ja ehkäpä minäkin jonain päivän kirjoitan tänne tarinani… vielä en uskalla.