OC, nyt olemme ymmärtäneet

OC, nyt olemme ymmärtäneet viestimme puolin ja toisin väärin.

Koneissa olen kuullut vain vauvojen parkumista. Uhmaikäisiltä tyranneilta olen onneksi säästynyt. (Omien lastemme uhmaiät ovat muistojen kultaamia, unholaan jääneitä painajaisia.)

Nyt meillä on menossa murkkukausi. Parhaillaan kuopuksella on siivoton huoneensa täynnä samankaltaisia nuoria. Saapi ollakin. On joululoma. Kunhan eivät liikaa melua. Itseasiassa ei kuulu mitään, ja se saattaa ollakin paha merkki.

Meillä on aina otettu myös lasten toiveet huomioon. Olemme kuunnelleet, mutta emme tietenkään elä lastemme ehdoilla. On myös laadittu rajat ja säännöt, joita myös noudatetaan. Rajat ovat tosin tälle kuopukselle suurpiirteisemmät kuin haluaisin, mutta mieheni vakuuttaa tuntevansa poikien maailman. Ja viisas isäni sanoo : ”Elä murra pojan selkärankoo liikoloilla kielloilla. Piä sitä kuitennii kaukaanta silimällä.”

Niin, miten tämän saisi osaksi tätä osiota?… vai olisiko pitänyt laittaa pulinoihin? Kysehän on täällä koirista.
Ystävättäreni lentää usein keskikokoisen snautserinsa kanssa AR:lta Suomeen tai Saksaan. Koira on hänen mielestään paremmassa tallessa ruumassa kuin ihmisten vilinässä ja hälinässä hänen sylissään.