No, eihän sitä paratiisia

No, eihän sitä paratiisia ole kai kun taivaassa. Meidän urbanisaation ongelma oli kelvoton pressa ja isännöitsijä. Manana meininki loisti. Osa jättä surutta vastikkeet maksamatta, kun niitä ei karhuttu. Lopputulemana meinas kaasi ja sähkö loppua. Järjestettiin ylimääräinen yhtiökokous, johon otimme juristin mukaan. Nämä muutamat, jotka olivat jättäneet maksamatta, edustivat isoa osaa koko osakekannasta. Kokouksen alussa todettiin, ettei ole sitten äänestysoikeutta ellei vastikkeita ole maksettu. Kaverit löivät sileät setelit pöytään ja sitä oli useamman kymmenen tuhannen euron edestä. Neuvottelemalla otettiin uusi pressa ja isännöitsijä ja palvelu pelaa. Uudet viranomaiset ovat suurimpien omistajien mieleen. Vastikkeetkin yllättäen laski. Epäilemme, että osa vastikkeista meni aikoinaan parempiin taskuihin. Kyllähän lämpimässä Espanjassa on mukava olla, mutta siinä sateessa useampi viikko ei ole niin mukavaa.