Meidän rakkaustarina

LINKKI

minävain
Ei kirjautuneena
Liittynyt: 04.03.2007
Kirjoituksia: 3
Vastauksia: 67

Päätimmepä rohkaista mielemme ja kertoa meidän rakkaustarinamme… 🙂

Tapasimme ensimmäisen kerran netissä, Chat sivuilla (särkyneiden sydänten sillalla). Kuvittelin tuolloin vielä olevani suht hyvässä avioliitossa, ja nykyinen mieheni oli eroamassa. Keskustelimme hieman hänen avioliiton ongelmista, jonka jälkeen hän pyysi minua tulemaan hänen suosikki chattiin Seiskan sivuille.

Siellä oli hauskat hahmot jotka heittelivät puhekuplilla omat kommenttinsa näkyviin. Kävimme välillä privaatti keskusteluja (sillä eihän kaiken kansan tarvinnut tietää toisen avioliiton vaikeuksista), mutta saimme sieltä myös paljon muita ystäviä joiden kanssa pystyimme keskustelemaan laidasta laitaan. Osasta tuli myöhemmin ihan todellisiakin ystäviä, netti on ihmeellinen paikka. Sitä kuulee välillä sanottavan epäsosiaaliseksi paikaksi, mutta meille se on ollut ihan jotain muuta!

Jatkoimme chattailua silloin tällöin muutaman kuukauden ajan, ja sitten koitti kesä 2001. Oli juhannus tulossa jolloin vielä toivotin hänelle vilpittömästi onnea juhannus-morsiamen etsintään. Juhannus tuli hänelle, ilman morsianta. Myöhemmin samana kesänä olin lähdössä oman perheeni ( silloisen mieheni, poikani sekä anoppini ) kanssa Linnanmäelle viettämään kaunista kesäpäivää. Pakatessani eväslaukkua auton takakonttiin maailmani romahti. Sivuverhoilussa oli luukku joka oli auennut, takana oli tunkit ym. renkaan vaihtoon tarvittavat välineet. Sieltä tuli esiin jotakin millä ei ollut mitään tekemistä renkaanvaihdon kanssa, ja jota minä en ollut tarvinnut koskaan autossa…

Todistusaineistoa näyttäessäni silloiselle miehelleni, tuli kaiken maailman selitykset, ja lopulta myönsi että kuvioissa oli vieraita naisia. Kylläpä tulikin kaunis ja ikimuistoinen Linnanmäki reissu lapsen ja anopin kera…

Shokista selvittyäni tiesin että paluuta entiseen ei ollut. Vaihdoimme puhelinnumerot nykyisen mieheni kanssa, ja puhelimessa kerroin mitä oli tapahtunut. Oli todella paha olo, ja helpotti kun sai puhua asiasta sellaisen kanssa joka oli juuri käymässä täsmälleen samasta syystä eroprosessia läpi. Siinä vaiheessa paras neuvo mitä kukaan olisi voinut antaa, oli nyk. mieheni lause ” älä jää sinne missä sun on paha olla”.

Sen jälkeen toimimmekin toinen toistemme terapeuttina netin ja puhelimen välityksellä päivittäin. Ajatukset kulkivat samalla aaltopituudella, ja meillä tuntui olevan samat elämän perusarvot. Heinäkuun lopulla aloin etsiä kotiseudultani asuntoa jonne muuttaisin poikani kanssa, ja työpaikkaa. Nämä järjestyivätkin pian, ja samoihin aikoihin tapasimme nykyisen mieheni kanssa ensimmäistä kertaa kasvotusten. Ei siihen sen enempää sanoja tarvittu, kumpikin tiesi että nyt se on menoa.

Välimatkaa maantieteellisesti meillä oli liki 300km, ja puhelinlaskut hurjia. Tapailimme viikonloppuisin aina kuin vain onnistui. Alkoi tämän meidän uusioperheen yhteen sovittaminen, joka sujuikin lasten osalta mutkattomammin kuin koskaan osasimme uneksiakaan. Mieheni ex-puoliso aiheuttikin sitten ongelmia ihan riittävästi, eikä siitä sen enempää…

Molemmat tunsimme jo silloin syvällä sisimmässämme että tämä on oikein ja että toinen on se henkilö jonka kanssa haluaa viettää lopun elämäänsä. Seuraavana kesänä erostani muutimme jo yhteen asumaan tänne pohjanmaalle. Olin silloin jo raskaana ja lapsemme (jota leikkisästi Tintiksi kutsumme) syntyi marraskuussa. Ikäerostakin täällä on puhuttu, sitä meillä on 10 vuotta eikä se tunnu missään. Toki mieheni välillä huokaa leikkimielellä että ”pitikö mun vaihtaa noin nuoreen, ei vanha enää jaksa” 😀 . Yhdessä on hyvä olla ja touhuta kaikenlaista, ja epäilijöiltäkin on vissiin jo suut menneet suppuun 🙂 .

Rakkaus kukoistaa edelleen välillämme. Arvostan mieheni rehellisyyttä ja sanojensa takana seisomista. Häneen voin luottaa ja katsoa tulevaisuuteen luottavaisin mielin. Hänellä on yllin kyllin huumorintajua, ja hän osaa ottaa toisen osapuolen aina huomioon. Välillä tietenkin täytyy ”puhdistaa ilmapiiriä” ja käymme vilkasta mielipiteiden vaihtoa, näin kauniisti sanottuna 😉 . Elämä maistuu tänäpäivänä erittäin maukkaalle ja jatkamme sitä käsi kädessä kohti Espajaa! Parempaa kumppania en olisi voinut koskaan toivoa saavani.

Tämän tarinamme myötä haluamme toivottaa teille kaikille aurinkoista ja kaunista kevättä!!!