Luopuminen on vaikeaa

LINKKI

vanhatyttö
Ei kirjautuneena
Liittynyt: 12.08.2009
Kirjoituksia: 49
Vastauksia: 1748

Ihan kaikella ystávyydellá, Jeni.

”Olen kylla miettinyt piikkia, mutta itkuhan silloin tulee. Kylla pois antaminenkin itkettaa, mutta saavatpahan viela elaa, toivon mukaan onnellisina.”

Piikki on surullinen juttu meidän ihmisten mielestá. Tuskinpa koiran kuitenkaan. Meillá on taakkana tämá elámän kunnioittaminen ja kaikki kristilliset ajatukset ja hyveet, jotka meihin on iskostettu ilman, että itse edes tunnistamme niitá. Ja tuo sana ”onnellinen” on ihan ihmisten keksintóá ja vielápá aika uusi keksintö. Sitá ei kannata koiriin soveltaa ollenkaan. Koira on elämáánsá tyytyváinen kun sillá on sopiva lauma ympárillá, ruokaa ja juomaa ja tilaisuus lepoon. Ja tietenkin se on tyytyváinen, jos on terve eiká kirput kiusaa, mutta koiran mielestá nekin kuuluvat elämáän. Ja elämá ei koirille ole itsetarkoitus, niin kuin joillekin meistá. Elámá alkaa ja sitten se pááttyy, ilman sen suurempaa tragiikkaa. Se on elämán laki ja kaikki muut eláimet ymmártávát sen paitsi ihminen, joka yrittáä eláä ikuisesti hinnalla millá hyvänsä.

Minusta sinä koirasi parhaana ystáváná voisit suoda sille mukavan ja kivuttoman lähdön. Piikki on niin lempeá, että kateeksi káy. Meille ihmisille ei sitá helpotusta suoda koska meidán pitäá kunnioittaa elámáä olipa se miten suurta kársimystá tahansa. Koirat ovat onneksi siitá vapaita ja sáástyvát, jos niiden omistajat sen niille sallivat, turhalta tuskalta ja loppuajan piinalta.