Kokemuksia eilisestä

Jouduin eilen viemään anoppini Xanitin Fuengirolan päivystykseen, jossa meidät otti vastaan espanjalainen naislääkäri. Vai tohtiiko häntä edes lääkäriksi kutsua, sillä sen verran onnetonta tuo hänen osaamisensa oli…

Vastaavaa tumpeloa en ole missään muualla nähnyt – tipan laitosta ei tullut yhtään mitään, hänen ei tajunnut koko systeemiä lainkaan ja niinpä siinä sitten kävikin, että koko tippa ei edes ollut suonessa vaan meni suoraan lihakseen. Ja sama juttu sydänfilmin ottamisen kanssa – hoitajat saivat neuvoa mihin kohtiin vartaloa tarrat kiinnitetään ja kuinka piuhat liitetään siihen päähän, mistä napista koneen saa käyntiin ymv.ymv. Siis hoitohenkilökunta tässä(kin) kohtaa osasi asiansa huomattavasti paremmin kuin lääkäri, jota sai alituiseen olla neuvomassa aivan simppeleidenkin asioiden kanssa. Miten voi olla mahdollista, että kliininen harjoittelu on jäänyt täysin aloittelijan asteelle?

Tipan väärä paikka huomattiin vasta sairaala Xanitissa, jonne anoppi siirrettiin. Käsivarsi turposi turpoamistaan, punotti ja oli kuuma kuin mikä. Onneksi sentään siellä asiaan saatiin korjaus, jos tosin sitäkin sai kaikessa rauhassa odotella miltei tunnin verran. Katsotaan nyt miten kauan anoppia meinaavat siellä pitää nyt kun kaikki on onnellisesti ohi ja hänet voisi päästää jo nyt kotiin toipumaan. Montaa vuorokautta ei siellä aleta makailemaan vakuutusyhtiön piikkiin.

Itse sairaala vaikuttaa kunnolliselta ja osaamisen taso niin ikään tuntuisi olevan sellainen kuin mitä odottaa saakin, mutta jälkikäteen kauhistelimme sitä, jos kyseessä olisi ollut todella hengenvaarallinen tila ja hoito olisi ollut vain tuon ensin mainitun naislääkärin harteilla? Siinä kohtaa voisi puhua jo todellisesta vaaratilanteesta.