Kiva juttusarja tulossa

LINKKI
Profiilikuva käyttäjästä Raija
Raija Ei kirjautuneena
Liittynyt: 20.07.2006
Kirjoituksia: 6
Vastauksia: 152

kun olet tehnyt noin tarkkoja muistiinpanoja.

Kiinnitin huomiota tuohon pussikeittojuttun ja kerron mielestäni hyvän vinkin, miten matkalla pystyy syömään lähes gourmet-ruokaa vähällä vaivalla.

Tein etukäteen pikkuhiljaa valmiiksi ruokia: intialaisia kofta-lihapullia tomaattikastikkeessa, kanacurrya, jauhiskastike, lihapataa yms. Sen lisäksi keitin basmati-riisiä ja tein dal-linssimuhennoksen. Kaikki nämä pakastin. Mukana taisi olla pussi perunoita ja useita nuudelipusseja (mutta ei siivilää, minä tyhmä).

Tein myös täytettyjä sämpylöitä, joihin sisälle mm. kananmunaa ja kylmäsavulohta. Näitä nautiskeltiin välipalana päivän mittaan, illalla lämmitettiin sitten kunnon ateria.

Pakkasin yhden kylmälaukun (jonka sai kytkettyä tupakansytyttimeen) ja jääkaapin noilla pakasteruuilla. Aloitettiin ateriointi kylmälaukun sulimmasta ruokalajista. Alussa pakasteet pitivät jääkaapinkin tosi kylmänä ilman suurta kaasun/sähkönkulutusta.

Illalla, kun oli jo matkustamisesta väsynyt, oli helppo ottaa valmis ruoka ja pikaisesti lämmittää se hellalla. Yllättävän paljon helpotti valmis riisi, jonka nopeasti lämmitin pienessä vesimäärässä hellalla (meillä ei ole microa autossa). Keitettiin kerran toki perunatkin ja seuraavana päivänä paistettiin.

Mukana oli myös tuoreita vihanneksia ja maustekurkkua, mutta sehän on jo helpompaa. Joku yllätysjälkkärikin oli mukana, mutten millään enää muista mikä – aaah: pakastevadelmia ja kinuskikastiketta, nam!

Pikakahvi on must, otin käyttöön vanhan teräksisen kahvipannun, jossa vesi on kätevää kiehauttaa. Meillä oli mukana jokaiselle oma iso termosmuki, josta sai ison lämpöisen aamukahvin. Tuo termospullo on hyvä idea, eipäs tullut mieleen.

Kylmätilat joutuivat koetukselle, koska mukana matkusti kolme koiraa, jotka syövät vain raakaravintoa (BARF). Kuvittelin, että auton takavarasto on kylmin paikka (talvella), mutta lämmityslaitteen putkisto kulkeekin sieltä ja pitää sen tosi lämpimänä. Joten pakastetut kanansiivet haisivat aika hulppeasti loppumatkasta. Silti käytimme vielä kuukauden kahvissa takavarastossa kylmälaukussa olleita laktoosittomia maitoja ja kermoja.

No, olisihan se kiva tutustua paikalliseen ruokakulttuuriin pysähdyspaikoilla – sitäkin löytyy ihan huoltoasematasolta, mutta meidän tapauksessa siirtyminen oli liian hankalaa ja tämä kuvaamani tapa toimi mainiosti. Ruoka riitti ja oli tuoretta koko 5 päivän matkan, Etelä-Ranskassa ostettiin ekat sämpylät. Ruuan hinta jäi varmaan neljäsosaan siitä, mitä huoltoasemahinnoilla olisimme maksaneet.

Tulipas stoori, jännityksellä odotan Miran jatkoa tarinaansa 🙂