Kiitos itsellesi

Uusimmat Keskustelu Yleistä Yleiset pulinat PULINABOXI 33 Kiitos itsellesi

LINKKI
Profiilikuva käyttäjästä Old Chap
Old Chap Ei kirjautuneena
Liittynyt: 13.07.2006
Kirjoituksia: 106
Vastauksia: 2386
eiole kirjoitti:

… Olen tähän asti käynyt keskusteluja vain sivustoilla, jotka ovat sisältäneet tiukkaa ammattiasiaa. Itsestään kukaan ei ole puhunut mitään, vain mielipiteet ovat kiinnostaneet.

Juuri tuommoiseen työelämässä syyllistytään ihan turhaan. Pysytään mukamas asiassa ja saadaan hommat maistumaan puulta. Ollaan persoonattomia eikä heittäydytä peliin. Vetäydytään muodollisuuksien suojaan jne.
Kun siis huomioin tämän saatan ymmärtää senkin, että et näytä naamaasi saati paljasta paikkakuntaa. Tai saat sätkyjä, kun joku täällä purkaa avoimesti sisintään.

Toivottavasti opit mukautumaan, sillä varmasti itselläsikin olisi kerrottavaa meille muille. Ihan vain päivän tunnelmista ja siitäkin, miltä tuntuu olla Taisto-Kyllikki maailmassa, jossa vielä on edelleenkin niin paljon sietämättömyyttä.

eiole kirjoitti:

… näilläkin palstoilla menee moni hyvä huomioitsija ja kirjoittaja hukkaan löpistessään omasta egostaan. Esimerkiksi loistava kirjoittaja Old Chap: kirjoittelisit enemmän tuokiokuvia thaimaalaisesta elämästä ja asumisesta siellä. … ryhdy kunnon reportteriksi.

Et’mutkun mulle tulee aina niin hyvä olo, kun saan höpistä itsestäni tai suoltaa jotakin puppua lonkalta. Vähimmällä mahdollisella vaivalla (ajankulua se kuitenkin edellyttää). Vailla lukijoiden asettamia odotuksia, tyydyttäen vain omaa sanomisen nälkäänsä. Siis ihan huvikseni enimmäkseen, joskin joskus jonkun harvan kerran sanoakseni jotakin vakavampaa toivoen edes osan ymmärtävän mitä olen tarkoittanut.

Näin voin siis kirjoittaa näkemättä kunnon reportterilta edellytettävää vaivaa; aiheita ennalta funtsimatta, analysoimatta asioita, ilman taustaselvityksiä, tarkistamatta tietoja tai pohtimatta yleensäkään mitään. Eikä niistä reppareista sitten kukaan maksaisi kuitenkaan centimoakaan. Ja sehän äkkiä harmittaisi ja sitten pitäisi ryhtyä myymään niitä muulle medialle ja se puolestaan merkitsisi, että verryttelyn vuoksi tapahtuva kirjoittaminen muuttuisi työksi, jota teen muutoinkin.

OK – NYT SITTEN JOTAKIN THAIMAASTA

Mutta kiitos. Ja myönnän ajatelleeni asiaa muutoinkin ja siksi kerronkin nyt tässä, miten täällä Thaimaassa apteekissa toimitaan, kun sinne marssii sanomaan olevansa tautinen. Tosin vähäistenkin taustojen ja olosuhteiden ymmärrystä laajentava kuvaus sekä tiivistetty tietoisku paikallisen lääkejakelun periaatteista sekä mittasuhteista vaatisi enemmän tilaa ja laajemman selvityksen, mutta tyytykää nyt vain kiltisti siihen mitä lonkalta heittelen:

Enkä muuten viitsi nähdä senkään vertaa vaivaa, että sanoisin asiat tiiviisti, sillä se veisi aikaa enkä halua juuttua tämän tehtävän suorittamiseen kovin pitkäksi aikaa. Joten rönsyilen ja annan tarinan tulla miten sattuu mieleen juolahtamaan. Enkä ehkä edes oikolue löytääkseni kirjolthusvihreitä.

Joo, siis mulla on flunssan oireinen olo ja eilen jo lievä kuume, tänään lisäksi keuhkoja repivä yskä, nuhastelua ja silleen, eli ei mitään semmoista, joka vaatisi muuta kuin buranaa.
Vitsi-vitsi: Vaimoni sukunimi kirjoitetaan toisin, mutta äännetään ”burana”.

Prinsessa oli silti sitä mieltä, että nyt mennään apteekkiin. Ja silloin on parasta mennä.
Apteekkeja on täällä vähän joka nurkalla ja varsinkin turistikeskustassa ne erottaa suurista valokilvistä ”VIAGRA-LEVITRA-CIALIS” ja kauppa käy. En tiedä mikä koulutus apteekkareilla on, mutta ei sitä ainakaan huomaa, joskin he tuntuvat tietävän kaiken mitä pitääkin. Vähin kokemuksin olen jo oppinut luottamaan siihen.

Tässä urbanisaatiomme kotikadullakin on useita keskenään kilpailevia apteekkeja, mutta menimme lähimpään.
Tervehdimme ja prinsessa ryhtyi kertomaan naisapteekkarille miehensä vaikeuksista.
Huomasin, että hän hipelöi kurkkuaan ja sanoin, ettei kurkku ole kipeä.
Apteekkari kosketteli ohimoitaan ja huomautin sivusta, ettei ole päänsärkyä.
Niistin osoittaakseni, että nuhaa kyllä on. Yskin myös esimerkin vuoksi ja tarkkailin reaktioita.
Nuo ihastuttavat naiset puhuivat ilmiselvästi minusta ja tautini oireista, paljon ja vikkelään.
Thai on foneettinen kieli ja sitä on lysti kuunnella, mutta halusin silti tietää, mitä on meneillään.
Paranet kahdessa päivässä, sanoi prinsessa, apteekkari lupasi.
Entä sinä itse, kysyin. Saatko jotakin rauhoittavaa, minä en ole sairas.
Puhuimme tavanomaiseen tapaan keskenämme englantia ja apteekkari selvästi ymmärsi sen.
Hän hymyili minulle merkitsevästi ”kyllä me sinut parannamme”. Antauduin.
Sitten alkoi annostelu.

Täällä ei haeta erilaisista laatikoista niitä pieniä rasioita vaan otetaan esille hehtolitran
jättipakkauksia, joista ravistellaan tarpeellinen määrä irtopillereitä erilliselle alustalle.
Kahdeksan kapselia, väri tummanpunainen/vihertävä (yäk). Kysyin mitä ne ovat?
Antibiootteja. Ja niiden lisäksi kahdeksan keltaista mutterin muotoista pilleriä.
Ja kahdeksan pientä valkoista. Ja kahdeksan keskikokoista turkoosia.
Ja vielä niidenkin jälkeen kahdeksan pientä sinistä.
Kaikki viisi erilaista vain minulle. Kahden päivän kuuri.
Apteekkari neuvoi ottamaan niitä neljä kerttaa päivässä.
Ahaa, siis 6 tunnin välein.
Eikun ruuan jälkeen.
En syö neljää kertaa päivässä.
Ottakaa neljä kertaa päivässä, syökää ensin jotakin.
Entä jos ei ole nälkä?
Riisiä voi syödä vaikka ei olisi nälkä, se on terveellistä.
Kapselit olivat siis antibiootteja, entä mitä nämä muut ovat?
Ne kaikki kuuluvat yhteen, neljä kertaa päivässä. Syökää ensin.
Kahden päivän aikana saattaa nyt sitten kyllä nukuttaa.
No hyvä, lupaan syödä nämä kaikki ja paranen.
Hyvä. Ja tulkaa taas kun tuntuu siltä, että kaikki ei ole kunnossa.
Meiltä saa myös Viagraa.

Ai mitä ne maksoivat sitten, 2 x 8 lääkettä? Yhteensä 110 bahtia eli noin 2,40 euroa.