Helposti syödään miten vain

Fiinin kalaravintolan hovimestari opasti minua kerran varsin oivallisesti kun kysyin, miten hänen suosittamaansa kummallisuutta sitten pitäisi syödä. Ja miten sen saa ulos kuorestaan. Suosittelen saamiani neuvoja:

1. Ravintola tuo aina ruuan mukana syömiseen tarvittavat työkalut.

2. Jos et tunne pärjääväsi, pyydä tarjoilija avuksesi.

3. Älä häpeile omia tapojasi vaan syö justiinsa niin kuin kuin haluat.

3. Jos joku tuijottaa, hän halunnee vain ottaa oppia uskaltaakseen tilata saman erikoisuuden myös itselleen.

Nuo simpukat sun semmoiset joko hörppäistään siitä kuorestaan suoraan suuhun tai kaivellaan ensin irti haarukalla tai vaikkapa hammastikulla (oivallinen väline, kun syöt Espanjassa etanoita = caracoles, älä jätä maistamatta). Ja keitettyjä ne kaikki yleensä ovat. Maista myös keitinlientä, joka saattaa olla jopa suunnattoman hyvää, kun dippaat siihen leipää.

Suositus aristelijoille:

Kun astelet paikalliseen espanjalaiseen ravintolaan ja näet jotakin kummallista, pyydä saada maistiainen! Eikä ole aina pakko tilata syödäkseen edes kokonaista annosta (racion), vaan voit pyytää myös puolikkaan (media racion). Siten voit kokeilla yhden illan aikana useampiakin uusia herkkuja.

Äläkä häpeile käyttää sormiasi. Voit syödä kaikkialla kalaa ja muita mereneläviä kätevästi omin käsin. Todella hölmöltä on näyttänyt, kun olen huomannut jonkun turistirouvan jossakin ravintolassa perkaavan boqueroneksia (tai katkarapuja) veitsellä ja haarukalla. Eikun otat elukan käteen ja syöt kaiken muun paitsi pään.

Thaimaassa muuten katetaan pöytään haarukka ja lusikka. Haarukka on apuväline (joka on yhtä sopimaton suuhun työnnettäväksi kuin meillä veitsi) ja ruuat syödään lusikalla, jota käytetään myös veitsen sijaan. Veitsen saat toki pyydettäessä paitsi ettei niitä alkeellisemmissa paikoissa (katukuppilat) aina edes ole. Siksi et saa lihaakaan koskaan kokonaisena pihvinä vaan se paloitellaan valmiiksi.

Täälläkin olen kokeillut kaikenmoista ja rikkonut sääntöjä ja naurattanut prinsessaa puikkojen käytön kömpelyydelläni ja … heinäsirkatkaan eivät olleet pahoja ja käärme maistui maukkaalta (sammakkoa olen syönyt jo ennenkin), mutta erilaisia torakan näköisiä olen vielä vältellyt. Joskus olen peräti nauranut, että täällähän pyydystetään syötäväksi kaikki mikä tavataan lähistöltä liikkumasta. Ja joo, ei siis pitäisi nauraa. Nimittäin maalla jotkut köyhemmät pyydystävät riisipeltojen ääriltä jopa rottia … että eikun hyvää ruokahalua!

P.S.

Arkisesti me syödään arkisesti. Tänään päivällä kotona riisiä ja porsaanlihaa sekä kasviksia. Illalla mennään parempaan thairavintolaan istumaan ulkona palmujen katveessa, kun paikkakunnalle ilmestyi vanha ystävä, joka advokaattina haluaa elämältä enemmän mukavuuksia kuin mitä tavallisilla kadunvarsilla on tarjolla.