Faktoja ja propagandaa.

Uusimmat Keskustelu Yleistä Yleiset pulinat Läpinäkyvyyttä? Faktoja ja propagandaa.

LINKKI

Don Paco
Ei kirjautuneena
Liittynyt: 09.05.2011
Kirjoituksia: 1
Vastauksia: 16
vanhatyttö kirjoitti:

Tuo uutinen, jota tässä on kommentoitu, on jo vanha, se julkaistiin muistaakseni vuosi sitten ja on nyt vaalien alla nostettu esiin. Tietenkin, kaikki loanheittäjät ovat nyt liikkeellä kuin trullit pääsiäisen aikaan.

Puoluepolitiikasta ja kansallisista intresseistä vapaiden faktojen jukaiseminen ei ole loanheittoa. Tämän vuoden vastaava tutkimus julkistetaan vasta kesällä eli vaalien jälkeen. Fuge oli häntäpäässä jo 2009, joskaan ei vielä ihan jumbona.

Ja mitenkähän tuon laitoksen tutkimusten luotettavuuden laita on, sen mukaanhan Suomessa ei ole korruptiota juuri lainkaan. Ja me kaikki tiedämme, ainakin jos haluamme tietää, että Suomessa on hyvin syväänjuurtunut korruptio ja hyvä veli-systeemi, joka periytyy ihan sieltä itsenäisyyden aamuhämäristä. Tässä voitaisiin muistella vaikka jotain lautakasaa ja suhdetta yksinhuoltaja-äitiin tai vastaavasti erään herran nimen vetämistä tapetille muutaman tekstiviestin takia. Se kyllä toimii Suomessa tosi hyvin, vaikka tuo tutkimuslaitos ei sitä huomannutkaan.

Yrityksellä kyseenalaistaa TI:n maine tai pätevyys ei ole minkäänlaisia menestyksen toiveita. Asiaan tutustumisen voi aloitta vaikka tuosta: http://fi.wikipedia.org/wiki/Transparency_International . Englannin- ja espanjankielisissä wikipedioissa on asiasta laajemmat esitykset.

Yksi TI:n periaateista on se, että se ei puutu yksittäistapauksiin. Näin ovat siltä ”turvassa” yhtä hyvin Matti Vanhasen kuin Esperanza Oñan väärinkäytökset.

En itse asu Fuengirolassa ja siksi en seuraa aktiivisesti kunnallispolitiikka siellä, mutta ei kuitenkaan ole silmään pistänyt mitään sellaista, josta voisi jotain negatiivista páátellä. Esimerkiksi raha-asiat lienevät Fuengirolassa varsin mallikkaasti hoidettu, kaupunki ei ole korviaan myöten veloissa, seguridad social-maksut on hoidettu ja kaikki juntalta tulevat avustukset ajallaan anottu. Ja tässä voisi ottaa vertailukohteeksi naapurikunnan Benalmadenan, joka on suossa raha-asioiden huonon hoidon takia. Ja siellähän oli Bolinin jälkeen vallassa hetken aikaa sosialistit ja Javier Carnero, joka kunnostautui mm. silkkisolmioita ostamalla.

Tässä on hyvä esimerkki Fuengirolan älyllisestä taloudenhoidosta ja rahavarantojen kartuttamisesta, voisi ottaa mallia Suomessakin:

Asimismo, también se han extendido en los últimos ejercicios otras fórmulas como la posibilidad de fraccionar recibos, la ampliación del periodo de pago voluntario, las bonificaciones por domiciliación bancaria, los descuentos para los colectivos con menos recursos (pensionistas, familias numerosas o personas con discapacidad) o, como en el caso de Fuengirola, la elaboración de un calendario casi a la carta, personalizado en función de las necesidades de cada uno. Con iniciativas como éstas, el Consistorio fuengiroleño puede presumir de haber conseguido mantener su nivel recaudatorio previo a la crisis. Así, en 2010 se ingresaron 28,3 millones de euros frente a los 35,5 previstos en los padrones (79,7%), mientras que computando la media de cobro de todos los impuestos, el índice se eleva al 84,5%. (Diario Sur, 8.5.2011)

Fuengirola on erinomaisen hyvin hoidettu kaupunki. Kiitos Oñalle. Turvallinen, puhdas ja kaikki palvelut on mallillaan. Mitä muuta voi odottaa ja toivottavasti valta ei vaihdu!

Minäpä asun täällä, ja olen pikkuhiljaa oppinut näkemään tuon propagandan läpi. Muuttaisit vain sinäkin tänne, niin huomaisit, että turvallisuus on vähän niin ja näin, ryöstöjä ei yritetäkään tutkia vaikka uhri tyrkyttäisi itse löytämiään johtolankoja. Palveluiden taso vaihtelee, viranomaiset kyykyttävät hallintoalamaisia, varsinkin ei-espanjalaisia (onneksi väestön suhtautuminen on paaaljon parempaa!). Vain siisteydestä olen osittain samaa mieltä, mutta kyllä täälläkin oppii aika pian katsomaan mihin astuu… 😉

Missään asiassa ei Fuge ole naapureitaan parempi – tosin ei sitä ole tarvis vaatiakaan. Nyt ei olekaan kysymys kaupungin hoidosta yleensä vaan hallinnon läpinäkyvyydestä tai oikeastaan sen ”käänteisarvosta”, salailusta. Miksi kaupungin asiat pysyvät sitkeästi Oñan työhuoneen kaapissa?

Maailmalla kulkee esimerkiksi sellaista tietoa, että kaupungilla on suuruusluokkaa sata miljoonaa velkaa, ja laskujen maksu tökkii. En pidä tätä faktana ennenkuin olen päässyt alkuperäislähteille. Ja sehän ei tule toteutumaan, sillä kaupungin talous ei ole asukkaan tutkittavissa. Suomessa valtionkin budjetti painetaan kirjaksi, jonka koka tahansa voi ostaa itselleen.