Että tämmöistä

http://www.kauppalehti.fi/5/i/talous/uutiset/etusivu/uutinen.jsp?oid=20100811449&ext=rss&request_ahaa_info=true

jälleen kerran. No pitäähän sitä omaa asiaansa tukea. Laskussa lienee hinnat edelleen, mutta keskustelu käy lähes kuin pörssiosakkeiden kanssa; toimialariski on kaikilla ja mikään yksittäinen yritys ei kyseisellä toimialalla ole hyvä. Ja jos hinnoittelussa on ollut kupla, niin sitä mieluisampi on ostaa mitä isomman alennusprosentin saa – yhtiöstä riippumatta? Toiset firmat eivät kuitenkaan taida nousta koskaan entiselleen? Ehkä vähän kaukaa haettu vertaus.

”- Monissa Aurinkorannikon ja esimerkiksi Torreviejan kaltaisissa kohteissa on vain pari kaupaksi käynyttä asuntoa ja loput 90 on yhä tyhjillään. Pahimmillaan asunnot ympärillä mätänevät käsiin, sillä kukaan ei ole niitä tuulettamassa tai huoltamassa. Nyt nämä betonikolossit tuhoavat koko Espanjan loma-asuntomarkkinoiden mainetta, vaikka maasta löytyy muunlaisiakin alueita, Haapaniemi murehtii.”
Toiset katsovat asiaa maantieteellisesti ja toiset hieman lähempää – vaikka kaupunki- tai kaupunginosakohtaisesti. Ehkä olennaisinta on se, että kenen rahoilla suurin osa asunnoista on ostettu ja tietysti se, että miten tiukkaa on ostajan budjetti… Eli siitä se asuinalueen pitkäaikainen tilanne lähtee juoksemaan.

Näinpä. Olen seuraillut Haapaniemenkin firman sivuja ja ei näytä heilläkään kauppa oikein käyvän…. niitä betonikolosseja koittavat myydä. Aina sitä viimeistä kappaletta koko talosta. Tietysti strategian mukaisesti toimitaan, jotta tavoitteet täyttyisivät. Mascarat, Polop, Albir – sieltä löytyvät ne ikuisuuskohteet Altean seudulta – vai käykö se kauppa ennennäkemättömästi?

Aina löytyy sanottavaa kun hakee ääripäät ottamatta huomioon ääripäiden reunaehtoja ja makrosysteemejä – niin myös Altean seudulta.