En todellakaan; tai jos

LINKKI

Nimetön Ei kirjautuneena
Liittynyt: 01.01.1970
Kirjoituksia:
Vastauksia:

En todellakaan; tai jos jostain syystä sinne muuttaisin, niin olisi sitten pentukoira matkassa joka voisi ehkä tottua ilmastoon (suuri ehkä).
Kuitenkin sen koiran metsästysvietti on niin korkealla kun alkukantaisiin koiriin kuuluu, niin ellei metsästysmahdollisuutta ole saatavilla, niin unohtaisin koko rodun jo sen perusteella. 🙁
Suomessa ei noin helteisiä kelejä ole kuten Blues mainitsi joten mun koirani kestävyystason mittari ulottuu max. 30 asteeseen ja silloin on helposti huomattavissa koiran vireystason lasku sinne ”kunhan nyt tarpeet tehdään” tasolle. Se pystärin luonteenomainen ”iloinen ja ilmeikäs” koira katoaa kuumimpina päivinä jonnekin ja palautuu vasta kun kelit viilenee. 🙂
Vanhatyttö: Noin 45v koiria kasvattaneena voin väittää tietäväni jotain koirien kasvatuksesta ja vaikka yleisesti luullaan että pystis on vain nalkuttava rakki pihapiirissä, niin pystyn kumoamaan tuon väitteen joka hetki oman koirani osalta. Se myös odottaa aivan nätisti vapaana kaupan ulkopuolella ja kulkee vierelläni vapaana melkein aina ja EI tervehdi vieraita koiria ennenkuin luvan saatuaan. Mitään pakkokoulutusta sille ei ole tarvinnut tehdä, vaan on riittänyt tämä opeta,ohjaa ja palkitse tyyli muistaen sen tosiasian, että kyseessä on metsästyskoira joka asuu kaupunkiympäristössä. Mun koirani on kaksiluonteinen; se siviiliversio kun ollaan ”kotosalla” ja kun määrätyt rensselit heitetään niskaan, niin se on täysi peto, joten siinä haastetta vanhalletytöllekin! 🙂
Tuohon vielä yksi erityisominaisuus; ketään muuta perheenjäsentä se ei kunnioita samalla tavalla, joten voimme rodunomaisesti puhua ”yhden isännän” koirasta.