Ei kiirusta

Minussa lienee jokin perustavaa laatua oleva vika kun en ole ”manjaanan” kanssa joutunut kosketuksiin, edes huolto/korjausasioissa.
Kaasuhellassa ilmenneiden ongelmien vuoksi otin yhteyttä ”talkkariin” odotuksella, että josko ensivuonna… Talkkari hymyili ystävällisesti ja selitti ”chicon” tulevan huomiseen mennessä.
Lähdimme cityyn shoppailemaan ja illalla kun tulimme kotiin, pöydällä oli lappu jossa kerrottiin hellan olevan kunnossa, näin myös oli.

Talon ohi menevällä kadulla alettiin tekemään ilmeisesti viemäriremoa aamulla klo 5. Tampereen kaupungin kiireisiin tottuneena ajattelin työmaan alle jääneen inva-ruutumme olevan pois pelistä ööööö kaksi vuotta. Lähdimme ajelulle ja palasimme klo 16, jolloin kuoppa oli suljettu ja ruutu käytössä, ei Tampereella mikään kaivannainen mene umpeen alta vuoden.

Kyselin EMT:n kuvakortteja sähköpostilla, seuraavana päivänä ystävällinen rouva soitteli ja ilmoitti niiden olevan valmiit, vaikka käsittely aika on kolme viikkoa ja olin vienyt hakemuksen kaksi viikkoa aiemmin.
Tässä vain muutamia esimerkkejä siitä miten espanjalainen (lue valencialainen) palvelu on yllättänyt minut.
Toki toki monesti saat mennä kolmena kappaleena kahteen paikkaan ja hakea leimat kolmannesta, mutta so what, onko meidän suomalaisten yltiötehokkuus todistettu jossain olevan ainoa oikea tapa toimia?

Tämä ei siis tarkoita etteikö viivästyksiä olisi ja mañana meininki vallitsisi, vaan on myös se toinen totuus.
Minä en ole seitsemän vuoden aikana mañanaan törmännyt, mutta kokemukseni ovatkin Valenciasta, enkä ole KOSKAAN odottanut nopeaa palvelua, koska usko ”manjaanan” on iskostettu selkäytimeeni.