…

Kamalilta tuntuu jutut. Seksitön rakkaussuhde on ahdasmielisen aateympäristön surkein ja vahingollisin tuote.

Asiahan kuitenkin liittyy vähän konkreettisempaan asiaan, eli asuntotilanteeseen. Eipä Suomessakaan kaikki vanhemmat toivottele lasten poika- tai tyttöystäviä yökylään, vaikka hyvin tietävät että kyllähän ne kelmit seksiä puuhaa aina kun voivat. Mutta puuhatkoot muualla.

Täällä taas nuoret… eiku ’nuoret’ asuvat kolmekymppisiksi kotona ja asiaa on vaikeampi piilottaa. Ehkäpä täälläkin useiden vanhempien asenne on se ’naikoot, kunhan ei täällä’.

Jotenkin asia tuntuisi liittyvän siihen, mitä El Mundo kirjoitti toissapäivänä kokoaukeaman pläjäyksessä otsikolla España se secularize (meniks oikein?). Osallistuminen erilaisiin uskonnollisiin riitteihin on vähenemään päin (koski katolisia, ei esim muslimeja).

Erityisen selvät olivat käyrät siviili- ja kirkollisten avioliittojen välillä. Jännästi kumpikin kuvaaja oli jokseenkin vaakasuora vuoteen 2000 asti, sitten sivariavioliitot alkoivat nousta ja katolisten samaa tahtia laskea. Fifty-fifty -tilanne ohitetaan juuri näihin aikoihin, mikäli kehitys on jatkunut samana (käyrät loppuivat vuoteen 2006).

Ankeaan seksinpiilottelunuoruuden jälkeen on tietysti sama, millaisella vihkimisellä se rakastelulupa hankitaan. Luulisi kuitenkin, että lukujen takana on paavinkirkon kaksinaismoraaliin ja seksuaalikielteisyyteen kypsyminen.