kehtaa…

Moikka,
Sulla on oikein hyvät lähtökuopat, jos niin voi sanoa. Naisen luonne kasvaa mahtavasti räntäsateessa ja pakkasessakin, mutta aikansa kutakin. Mä olen sellainen ”sunnuntairatsastaja”, eli satunnainen harrastaja, kun on niin paljon perhettä ja kiirettä. Ihana olisi joskus elämässä pitää vaikkapa majataloa tai ihan vanhaa linnaa Espanjassa,…[Lue lisää]

Kylläpä hyvinkin sitä on ottanut muutaman kerran tälliä niin ylä- kuin alapäähän, mutta mukavaahan se silti on. Kun on vähän syntyjään iihahaa, niin ne kolhut ei niin säikytä. Seitsemän vanhana matkustin junalla kaverin kanssa Hyvinkäällä Huikon tallillle ja opettelin ratsastusta. Junamatka maksoi siihen aikaan 20 penniä yhteensuuntaan. Jo…[Lue lisää]

Tervetuloa!
Ratsastajia olen minäkin, vaan putosin vuodenvaihteessa satulasta ja parantelen vielä paikkoja, mutta olen hengessä mukana.
[img_assist|nid=10027|title=The Cactus by Anne Kilpeläinen|desc=|link=none|align=center|width=500|height=522]

Minä olen espanjalaista sukua, ja mielestäni miesten pitää antaa mennä. Miestä jos vahtii, niin sitten hän ainakin katoaa ties minne, eikä tule ehkä pitkään aikaan takaisin, tai jos tulee, niin voi saada naiseltaan kovasti turpaankin.. Naisen on hyvä olla niin vahva ja itsenäinen , että riittää tarpeeksi tekemistä lasten kanssa ilman miestäkin.…[Lue lisää]

Nurmikkoa kun trimmataan, niin ei kannata myöskään parkeerata autoa silloin lähelle trimmaajaa. Meidän vaari osti uuden auton, ja eikös trimmaajasta singonnut kivi kuskinpuoleiseen lasiin ja lasi hajosi.
Espanjalaisiahan ei voi syyttää, vaikka itse espanjalaisia syntyisin olemmekin. Espanjalaisinakin arvostamme kaunista pihaa ja nurmikk…[Lue lisää]

Lapinlahden Karvasalmessa ei ollut omaa äänestyspaikkaa, joten sieltä oli mentävä naapurikylään Mäntylahteen rautatien pumppuresiinalla. Tyhjälän Kallella, Kalle Vatasella oli huono tuuri:
Hän joutui ainoana miehenä ”pumppuun”, jossa muuten oli vain opettajatar ja kylän emäntiä, kaikki lihavia ihmisiä.
Kun Kalle oli paidanselkä märkänä palannut…[Lue lisää]

Nuohooja Jupu Ovaskainen määrättiin sota-aikana työkomppaniaan.
Pian oli junavaunussa kova puheen porina. Joku neiti-ihminen halusi tietää, mistä päin noin viisas mies oli kotoisin ja mikä miehiään.
-Niin minäkö? Minnoon tuolta vain Juuvasta pitäjän korkein virkamies.
Omasta elämänkerrastaan Jupu kertoi, että kun hän poikamiehenä rakas…[Lue lisää]

Vuorineuvos Arthur Juselius oli vanhoilla päivillään nainut itseään 32 vuotta nuoremman ruotsittaren.
Vaihtelua saadakseen Berta-rouva oli matkustanut Espanjaan härkätaisteluja seuraamaan.
Varhain sunnuntaiaamuna saapui Espanjasta sähke:
-Rahat lopussa. Lähetä!
Vuorineuvos kutsui puheilleen juoksevien asíoiden hoitajansa Iwar Wuorisen j…[Lue lisää]

Kylmäniemen talossa oli metsuriporukalla kortteeri.
Iltaisin juteltiin siitä, kellä oli ollut hyvä viuhka tai huono tuuri. Talon vaari, Kylmäniemen Matti kuunteli sitä ja äityi sanomaan:
-Ennen sitä tehtiin puita sahalla ja kirveellä, mutta nykyään pitää olla kaikki tuurit ja viuhkat.

Vesilahdelle oli muuttanut Palhon kylään perhe, jonka sukunimi oli Karvanen. Vähän ennen taloa oli Polvitaive – niminen tienhaara. Kerran tuli joukko karjalaisia ja kyseli tietä tuttaviinsa.
Ruotsilan Jaakko neuvoi:
-Tästä vähän matkaa meette, niin tuutte siihen Polvitaipeen tiähaaraa. Siihen se Karvanen sitte jo näkkyyki.

Leimausporukka oli kämpällä, ja Orajärven mies Mauri Karju rupesi kertomaan tytöistä, joita oli saumannut. Työnjohtaja Liisanantti otti paperin ja lupasi laskea, montako naista Maurilla oli ollut. Päästiin viiteenkymmeneenyhdeksään. Liisanantti pyysi muistamaan vielä yhden, että saataisiin kuusikymmentä täyteen.
-Kyllä olis vielä yksi, mutta en k…[Lue lisää]

Oli kaksi kaunista neitokaista junamatkalla Odessasta Varsovaan.
Junassa oli paljon porukkaa, mutta neitokaiset löysivät kuin löysivätkin kaksi vapaata istumapaikkaa. Neitokaisilla oli matkaeväänä melkoisen kookas silavan palanen, jonka he istumaan päästyään kaivoivat korista esiin. Neitokaiset huomasivat kuitenkin unohtaneensa veitsen ko…[Lue lisää]

Maalasin vauvallenne kukan.
Tuokoon se paljon onnea ja iloa.

Haltija tuo sitten syksyllä sukan.
Herkkujakin kaikille monta kiloa.

Olkoon aina rauha ja rakkaus suuri.
Suojananne loppumaton kukkamuuri.

[img_assist|nid=9186|title=Vauvan kukka|desc=|link=none|align=left|width=500|height=492]
Suukkoja
Anne Kilpeläiseltä
Porvoo

Olen kuullut juttua, että Nyyrikki tulee Ameriikasta saakka. Siis… N.Y. y Ricci. Tiedä häntä, onko totta.

Tapio-Antero hei, osta lankaa ja tee tälleen, niin ei ole minnekään ikävä.[img_assist|nid=9125|title=Lanka auttaa.|desc=|link=none|align=left|width=434|height=700]

Ihan hyviä nuo vanhat Chapsitkin. Enpä sanokaan…ellet ratsasta.

Tuolla idässä asiat ovat toisinaan takkuisia, joten edestakaisin reissaaminen on sitä epäitsekästä bumeranginakin olemista. Mennentullen tuodaan maasta toiseen tärkeää postia käsimatkatavaroissa, sillä virallinen posti ei aina kulje, ja apteekin lääke on toisinaan loppunut. Kerran kuukaudessa suomalainen lääkäri saa kuormansa, eikä se aina ri…[Lue lisää]

Moikka,

Olen kuullut, että ihminen haluaa aina sinne missä hän ei ole, joten edestakaisin reissua sinne ja tänne saattaapi auttaa ikävään…..
Asuin kuusi vuotta Moskovassa, ja homman nimi oli se, että kahdeksan viikon välein oli palattava Suomeen ”lepäämään”, tai muuten olisin tullut vähän hulluksi.
Sukujuureni ovat syvällä Espanjassa Arago…[Lue lisää]