Tämä sivu tai artikkeli on poistunut käytöstä Espanja.org:in uudistumisen yhteydessä, jonka vuoksi sen sisältö voi olla puutteellista.

Hidalgo - ikäviä ihmisiä!

Hidalgo – ikäviä ihmisiä!

Johan se on piru naisekseen tuo minun entinen puolisoni Sohvi (Sofia), joka tänä aamuna soitti kämmenpuhelimeeni herättäen minut kello kuusi, kun hänen kellonsa oli aikaerosta johtuen seitsemän, mikä puolestaan on hänelle niin varhainen aamuyön hetki, etten usko hänen olleen edes sielunsa voimissa, mitä en kuitenkaan katso lieventäväksi seikaksi häirinnässä. Sohvi nukkuu yleensä kymmeneen.

Mitäkö asiaa? Että missä on se pumputin jolla saadaan viemäreitä pumpattua puhtaaksi, kun pesualtaasta vuotaa vettä lattialle. Mikä helvetin pumputin, minä huusin kun olin äreä myöskin siitä, miten erään suomalaisen dichotechin ovella seisoneet ovenvartijat olivat minua myöhään eilen illalla ivailleet, mistä kerronkin teille tuossa tuokiossa.

Sohvi puolestaan siis soitti tänään minulle aamuvarhain kertoakseen toisin sanoen, että hän ei ole ymmärtänyt kraanaa sulkea vaan antaa vesien valua vanhemmiltani perimän pientalon, jonka olen peruskorjannut heiltä myöskin perimilläni rahavaroilla, hienolle korkkimatolle, jossa on semmoisia itämaalaisia kuvioita joista kovasti tykkäsin sitä lattiapäällystettä valitessani.

Toki siitä hermostuin ja karjaisin Sohville (Sofia), että kraana kiinni ja heti! Mistä johtuen ehkä hän käsitti aikeeni väärin ja sulki puhelimen, mistä johtuen minä jouduin soittamaan hänelle takaisin kalliin ulkomaanpuhelun kämmenpuhelimellani samaan aikaan, kun Hostal Italian vahtimestari (joka on ilmeisesti omistajaperheen tyttäriä, joskaan ei enää kovin nuori, mikä ei olekaan kovin suuri ihme sillä isänsäkin on jo isoisä) koputti ovelle huutaen minulle jotakin espanjaksi, mistä syystä menin avaamaan unohtaen tyystin, ettei minulla ollut edes alushousuja, kun olin ne joutunut pesemään kylpyhuoneen altaassa illalla ja ripustanut kuivumaan patterin päälle, vaikka sekin oli kylmä.

Sohvi vastasi puheluuni samaan aikaan kun vahtimestari (siis rouva omistajan tytär) kohtasi minut oveani avatessa ilkosillani ja mahdollisesti vielä yöllisen erektioni (näen ilmeisesti silloin tällöin kiihottavia unia) ilmetessä juuri, kun sanoin Sohville mahdollisimman maireimmalla äänelläni, että “hyvää huomenta kultaseni” mistä taas johtui vahtimestari-rouvan silmien pilkahdus vain murto-osaa ennen kuin hän lähti kirkuvalla äänellä puhuen poistumaan oveltani ilmeisesti havaitessaan, ettei minulla ollutkaan mitään hätää. Hyvä että huolehtivat.

Sohvin komensin sulkemaan kraanan ja puhelimenkin uudelleen ja sitten siivoamaan keittiöni huolellisesti sillä muutoin tulisin asettamaan hänet lailliseen edesvastuuseen vuodoista, joista hänen mukaansa hänellä puolestaan ei ole mitään tietoa, mutta sitä kumisuppilolla varustettua pumputinta tarvittaisiin kovasti, mistä hermostuneena sanoin kyynisellä äänellä, että niin se on kultaseni silleen, että pumputintahan sinä varmaan tarvitsetkin ja se on työkaluvajassa ja niine hyvineni suljin puhelimen enempiä kuluja ehkäistäkseni.

Mutta illalla olin siis menossa tanssimaan paikkakunnan suomalaiseen dichoteekhiin, jollaisessa en ole ennen ollutkaan ja jonka ovella nyt seisoskeli kaksi jumalattoman suurta lihasvuorta keinuen siinä jaloillaan. Heiltä vain tiedustelin ystävällinen hymy huulillani, olisiko heidän edustamassaan huvittelupaikassa mahdollisesti tarjolla tanssiaisseuraksi kevytkenkäisiä hupakoita.

Enpä ole mokomain miesten kanssa ennen seurustellut enkä tule vastaisuudessa heitä enää tervehtimään, sillä molemmat siinä ryhtyivät minua mittailemaan katseillaan ja toinen sitten vielä kysyi, olenko mahdollisesti poistunut kesken kaiken ilman lupaa perheryhmäpäiväkodin iltavuoron virkistystilaisuudesta vaiko karannut polvihousuineni hiekkalaatikolta, kun ovat nuo sandaalitkin väärissä jaloissa?

Todella hävytöntä. Tosin olin naukkaissut kaksi lasillista konjakkia hotelliin varon vuoksi ostamastani paikallisesta “Soberano” brandypullosta ennen lähtöäni, mutta käsitykseni mukaan sitonut remmisandaalini oikein päin, mitä en nyt ilman peiliä voinut tarkistaa keskivartaloni villiintyneen muodon vuoksi, mikä estää minua näkemästä ahtaissa tiloissa suoraan alaspäin. Onneksi olen kuitenkin käynyt nuorempana postimyynnin kautta tilaamani jiujitsu-kurssin ja sen oppien mukaisesti huusin “JIHAA!” ja potkaisin toista miestä jalkoja johti, minkä hän kyllä ihmeen vikkelään väisti, mikä voi osin johtua siitä, etten ko. jiujitsu-kurssin opetuksista kaikkea enää muista.

Jostakin syystä he sitten sanoivat, että tänään on aivan täyttä ja tyrkkäsivät minut kävelemään poispäin, mistä päädyin seuraavaksi erään Hotel El Puerton etualalle, missä on suuret ikkunat kadulle päin.

Siellä sitten istui ikkunoiden äärellä kalmankalpeita ulkomaalaisia vanhuksia nojatuoleissa katuelämää ehkä katsellen ja minä pysähdyin ihailemaan näkymää kuin akvaariota ainakin todetakseni, liikkuvatko he vai olisiko kysymyksessä sittenkin vahakabinetti. Havaitsin pian heidän hengittävän, mutta todellakin tuijottelevan minua kuin kalat, jolloin ehkä nauttimieni konjakkien yllyttämänä ryhdyinkin heitä kiusoittelemaan kuin akvaariokaloja ikään. Nakuttelin kynnelläni ikkunalaseja ja ilmehdin hassunkurisella tavalla saadakseni edes heidän ilmeensä liikahtelemaan. Heiluttelin myös käsiäni ja pyrin nytkähtelemään.

Käsitykseni yläluokkaisen englantilaisväestön ahdasmielisestä kotikasvatuksesta vahvistui, kun ainoastaan yksi kolmen pariskunnan rupsahtaneista rouvista (jollaisia en toivo ikiyönä unissani näkeväni) vilkutti minulle takaisin. Ikäviä ihmisiä.

Ilahduin kuitenkin tempuistani senverran, että toivotin heille hyvää lomanjatkoa turvallisen hotellinsa aulassa, missä ryöstövaara on kaduilla esiintyviä uhkakuvia alhaisempi, koska lähellä sijaitsee myös London Pub, minne päätin mennä seuraavaksi rohkein mielin katsomaan, miten alaluokkaiset miesmatkailijat ulkomailla iltaansa viettävät. Sinne ainakin asuni sopii mitä parhaiten, koska siitä ei ainakaan aikaisemmin päivällä paikassa käydessäni mitään huomautettu.

Myöhemmin kerron lomastani lisää.

Tuuno K. Takiainen
Vallaton veitikka