Elämyksiä Espanjasta

Miksi pitäisi syödä saippuaa...

Saippua

NÄIN LISÄÄT TEHOKKUUTTASI TYÖPAIKALLA
8.15 - 9.00
Älä pingota, se kostautuu päivän mittaan.
9.00 - 10.00
Kokoa ajatuksesi, mikäli niitä on.
10.00 - 10.30
Kunnon kahvitauko antaa kipeästi kaipaamaasi lisäenergiaa.
10.30 - 11.00
Käy jututtamassa kavereitasi - erittäin tehokas keino lisätä työpaikkaviihtyvyyttä.
11.00 - 12.00
Siivoa työpöytäsi. Järjestys ja siisteys lisäävät työhaluja.
12.00 - 13.00
Nyt olet ansainnut tukevan lounaan.
13.00 - 14.00
Pyhitä tämä tunti ruoansulatukselle ja mietiskelylle, se terästää keskittymiskykyäsi.
14.00 - 15.00
Tee työsuunnitelma.
15.00 - 15.30
Hellitä hetkeksi ja suorita muutamia piristäviä voimisteluliikkeitä.
15.30 - 16.00
Verensokerisi on päässyt pahasti laskemaan. Siihen antaa apua kuppi kahvia ja viineri.
16.00 - 17.00
Kiitos hyvin suunnitellun työjärjestyksen voit paiskia töitä täydellä teholla viimeisen tunnin ajan, kenties jopa niin hyvin että pääset lähtemään jo klo 16.30.

onko sulla oma "firma"....tolla suunnitelmalla olen HETI tulossa sulle duuniin

...jotta semmoista

Kirkonmenojen jäläkehen tanssittihin tuvas polokan tahtihin. Haitarit soivat ja viulut vonkuuvat. Aikansa ku hääpari tanssi, päättivät morsian ja suluhanen siirtyä omalle puolellensa.

Sulhasen äitee, anoppi, tuli vähä mietteliähäksi... mahtaakohan se meirän Juhani ny kumminkaa tietää mitä pitää teherä... Anoppi oli vähän kainoonluontoonen, eikä ollu oikeen keherannu seliittää ku vähän ymmyrkääsesti jotaki kukista ja mehilääsistä. Ja anoppi muisteli, jotta vaikka se Juhani kävi jo nelijääkymmentä, niin ei se ollu tainnu paremmin naisis käyrä - ei ainakaa mitää juttuja ollu koskaa ollu liikentehes.

Niimpä anoppi päätti mennä kuuntelemahan oven taakse sitä, mitä kamaris tehtihin. Jos rupiaas vaikuttamahan siltä, jotta apua tarvittaas, niin sitte vois vähän huikata. Juhani totta tosiaan hikooliki siä omalla puolellansa.

Ja miettii jotta mitäs ny... ai niin se muisti..... Naiset tykkää jos on puhuras, ja niinpä Juhani kehuu menövänsä hyysis käymähän. Taloo oli rempattu morsianta varte, ja nuoremparin päärys oli tietysti uus komia tupahyysi. Sinne Juhani sukelti, ja rupes pesemähän ittiänsä.

Ja se pesi ja metras, ja metras ja pesi. Ja se kesti. Morsiammelle tuli sillä aikaa, ihan suorahan sanottuna, jumalatoon paskahätä. Ja Juhania vain ei kuulunu hyysistä. Morsmaikkoo ei millää keherannu lähtiä taloon toisehen päätyhyn takaasi toisehen hyysihin - mitä se juhulaväkiki ajattelis, jos hän ny takaasi menis? Jotta kränää jo on tullu? Kamaris oli isoo fiikus, mitäs jos prysähyttääs sen juurelle? Ei, ei ... haju tuloo läpi.....morsian katteli klasiaki, saiskohan siitä pyllistettyä. Pihalla oli näköjänsä joitaki ihimisiä, no ei onnistu sekää. Paskahätä se vaan koveni, oikeen mahahan otti jo.

Silloon se morsian muisti, jotta silloli Keskisen ehejä muovipussi tavarooren joukos. Se päätti ottaa sen, ja paskata sinne pussihin. Ja niin se sitte tekiki. Ja pisti pussin lujaa solomuhun ja takaasi tavarooren joukkohon, ja kannen kii. Klasi vaan raollensa, jotta haju katuaa. Pussin vois sitte aamulla vierä suoraa pannunpesähän! Huh, kyllä helelepotti!

Juhaniki tuli jo täs vaihees lotraamasta, putipuhtahana, ja morsian lähti vuorostansa pesemähän hampahiansa. Juhanin hermostus oli vain lisääntyny hyysis olles. Se rupes miettimähän, jotta mitäs herrajumala ny sitte. Riisuusko? Jos menis vaikka sänkyhyn peittojen alle valamihiksi. Ei ei...se luuloo, jotta moon ihan seksihullu. Laittaasko pyjaman.... olisko seki vähä tyhymää... moon näillä kalasariilla, non uurekki kerta... joo sitte se keksii! Jos mää purkaasin morsiammen tavarat kaappiihin valamiksi, niin sitte se varmahan ilostuus! Ja siitä päästääs halaamahan! Sempä teenki!

Juhani rupes purkamahan sitä laukkua. Kuului vaatteeren kahinaa, puhkumista ja äheltämistä. Herrajumala kun nöitön palijo!

Aikansa pureettua Juhanille tuli sitte tietysti sellaanen Keskisen muovipussi vastahan, joka oli pehemiä, lämmin ja tiukasti solomus. Juhani sitä ihimettelemähän...mikäs tää ny oikeen on? Ja aukaasi sen ja kauhia haju levahti silimille ja Juhani huuti peliästynysenä: "Mitä kristusta, tämön paskaa täynnä!!!!"

Yhtäkkiä tuli ihan hilijaasta..... sitten anopin ääni kuuluu oven takaa vienosti: "Son väärä reikä! Pitää yrittää keskemmältä!"

.

Helkkari taasko kottikärryllinen perheen lisäystä...??

.

Pena ja Reiska olivat töissä suurella telakalla, jossa rakennettiin suurta valtameriristeilijää. Reiska nousi telinehissillä aina yhdenteentoista kerrokseen saakka, kun huomasi harmikseen, että häneltähän oli jäänyt käsisaha alas. Niin korkealle jo noustuaan, ei Reiska enää viitsinyt alhaallakaan käväistä, joten nähtyään Penan laiturilla, yritti Reiska huutaa hänelle, että josko Pena voisi tuoda sahan hänelle.

Suurilla telakoilla on tietysti kova meteli, eikä tämäkään tehnyt poikkeusta, joten eihän Pena saanut Reiskan huudoista mitään selvää.
Tämän todettuaan Reiska päättikin olla todella ovela ja käyttää ns. kehokieltä, saattaakseen viestinsä Penan tietoon.

Niinpä Reiska osoitti ensin rintaansa ja teki sen jälkeen edestakaisia liikkeitä käsi suorassa kulmassa, huutaen samalla;
"T u o m i n u l l e k ä s i s a h a!"

Pena katsoi niska kenossa ylöspäin, että mitä Reiska oikein ylhäällä yritti kertoa.
Pena mietti hetken, ja tempaisi yhtäkkiä housunsa nilkkoihin ja alkoi vetää hanskaansa.

Tästäkös Reiska kauhistui siinä määrin, että lähti välittömästi hissillä takaisin alas.
Penan luokse päästyään, Reiska alkoi huutamaan, että: "Mitä sä oikein teet, mähän pyysin sua vaan tuomaan käsisahan tuonne ylös !?!"

Tähän Pena, että: "No kai mä nyt sen heti tajusin, yritin vain kertoa, että kohta tulee!"